[Kirjoitus julkaistu Turun Sanomissa 1.1.2022]

Lasten ja nuorten hyvinvointi on heikentynyt Suomessa viimeisen 10 vuoden aikana. Samaan aikaan kun moni voi hyvin, on osalla lapsista yhä vaikeampaa. On uutisoitu nuorisopsykiatrian pitkistä jonoista, ja myös lastenpsykiatrian lähetteiden määrä on kasvanut eri puolilla maata. Kysyntään on ollut paikoin mahdoton vastata.

Koulujen kokoaikaisen henkilökunnan määrä on vähentynyt viime vuosien ajan, ja mieleen tulee väistämättä kysymys, mikä osuus tällä on ollut lasten ja nuorten heikentyneessä hyvinvoinnissa.

Kouluilla ei ole välttämättä enää omia kokoaikaisia terveydenhoitajia, muita oppilashuollon työntekijöitä tai erityisopettajia. Kouluilla on ollut vaikeuksia rekrytoida myös koulupsykologeja ja -kuraattoreita. Koulupsykologipulaa on kuvattu koko maata koskevaksi ongelmaksi.

Lasten ja nuorten hyvinvointi lähtee kotoa, mutta joskus kodin ulkopuolinen apu ja tuki on tarpeen. Lapset viettävät suurimman osan arkipäivistään koulussa, ja siksi koulun oppilas- ja opiskelijahuolto onkin avainasemassa ennaltaehkäisevänä matalan kynnyksen apuna lapsille ja nuorille.

Turussa asiaan on puututtu palkkaamalla kouluille psykiatrisia sairaanhoitajia osaksi oppilashuoltoa. Tämänkaltaisten tukitoimien avulla ja oppilashuoltoa vahvistamalla lapsille mahdollistetaan nopea pääsy matalan kynnyksen ennaltaehkäisevän avun piiriin tarpeen vaatiessa.

Sote-uudistuksen myötä olisi tärkeää nostaa keskiöön ennaltaehkäisevien palveluiden merkitys ja mahdollisuudet lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukemisessa. Niihin panostaminen esimerkiksi juuri oppilashuollossa on tärkeää ennaltaehkäisevää työtä lasten hyvinvoinnin tukemisessa.

Tulevilla aluevaltuustoilla on tässä tärkeä tehtävä alueiden hyvinvointistrategiaa suunnitellessa.

Eva-Maija Poijärvi
Aluevaaliehdokas