Olen työskennellyt Katulähetyksessä, jossa kodittomien kohtaaminen oli arkipäivää. Olen äitiyslomalla lastenvaunuja työntäessäni kirjaimellisesti nostanut katuojasta tuttuja ja tuntemattomia kodittomia ja saattanut heidät Katulähetyksen tiloihin. Olen useasti todistanut tilanteita, joissa kodittomien päihteiden käyttäjien keskuudessa naista on kohdeltu kuin pilaantunutta ja poisheitettyä lihakimpaletta. ”Nouse h..ra!” ja pari potkua päälle.

Naisten suhteellinen osuus asunnottomista on kasvanut, vaikka asunnottomuus on kokonaisuudessaan vähentynyt Suomessa. Naiselle asunnottomuus on erityisen haavoittava tilanne, koska se altistaa hyväksikäytölle ja väkivallalle. Oma tilanne voi aiheuttaa suurta häpeää ja taustalla voi olla hyvin traumaattisia kokemuksia. Pärjätäkseen kadulla nainen on usein riippuvainen miehestä, joka tarjoaa ”suojelua” ja päihteitä. Yksin olevalle asunnottomalle naiselle on myös riski joutua useamman miehen hyväksikäyttämäksi.

Naiset hakeutuvat miehiä huonommin palveluiden pariin, jolloin heidän asunnottomuutensa voi jäädä piiloon. Syinä tähän ovat häpeän lisäksi pelko siitä, että mies saa tietää asiasta. Nainen voi myös pysyä väkivaltaisessa parisuhteessa pelon lisäksi sen takia, ettei joutuisi asunnottomaksi. Naisilla asunnottomuuteen liittyy moninkertaista häpeää. Kodittomat naiset ovat usein äitejä, joiden lapset on otettu huostaan. Tämä voi johtaa toivottomuuteen ja yhä paheneviin ongelmiin, jolloin itsestä ja naisellisuudesta huolehtiminen jäävät toissijaisiksi. Miehisessä päihdemaailmassa ainoa vaihtoehto voi olla naiseuden piilottaminen näkymättömän panssarin suojiin. Myös yhteiskunnan odotukset naisesta hyvänä äitinä ja kodista huolehtijana nousevat esiin aiheuttaen lisää häpeän tunteita. Naisilla asunnottomuuteen liittyy vahvasti tunne kodittomuudesta ja turvapaikan puuttumisesta. Naiset voivat kokea hätämajoitus- ja kohtaamispaikat turvattomiksi, sillä suurin osa kävijöistä on miehiä. Vain naisille tarkoitettu turvallinen ympäristö on lähtökohta auttamiselle.

Turku on ollut mukana Asunto ensin -hankkeessa. Turun kaupunginvaltuusto hyväksyi tammikuussa 2019 selvityksen ja suunnitelman asunnottomuuden vähentämiseksi 2019-2021. Asunnottomuuden tilannetta luvattiin seurata ja suunnitelman toteutumisesta raportoida vuosittain kaupunginhallitukselle. Myös valtakunnallisessa hallitusohjelmassa ja hallituksen toimintasuunnitelmassa on kunnianhimoinen tavoite poistaa asunnottomuus vuoteen 2027 mennessä.

Lupaukset ovat suuria, mutta jäävätkö ne jälleen papereiden pyörittelyn tasolle.

On tärkeää muistaa, että asunnottomuus tai sen uhka voi kohdata kenet vain. Kaikilla asunnottomilla ei ole päihderiippuvuutta tai ongelmia mielenterveyden kanssa. Suuret muutokset voivat mullistaa kenen tahansa elämäntilanteen yllättäen.

Mirja-Riitta Sjöholm
Turun KD:n johtokunnan jäsen
Sanan- ja uskonnonvapaus ry:n järjestökoordinaattori

Yhdistyneiden Kansankuntien julistamaa Köyhyyden ja syrjäytymisen vastaista päivää vietetään jälleen maanantaina 17.10. Turussa 20 vuotta täyttävää Asunnottomien yö -tapahtumaa vietetään Turun tuomiokirkkotorilla, jossa on mm. tarjolla vaatteita, ruokaa, hygieniatarvikkeiden jakoa ja neuvontaa. Tuomiokirkko toimii tilapäismajoituksena yön yli ja yöpyjille on tarjolla aamupalaa.