Kotimainen maatalous on ahdingossa. Alalla on rakenteellisia ongelmia, joihin on puututtava. Alla luettelemani muutamat suomalaisen elintarvikeketjun ongelmakohdat eivät ole keskinäisessä merkittävyysjärjestyksessä.

– Näennäisviljely ja väärinkohdistetut tuet
Näennäisviljelyssä peltoja viljellään maataloustukien vuoksi, mutta ei tavoitella määrällisesti tai laadullisesti hyvää satoa. Koska suuri osa tuloista tulee tuista eikä myynnistä, näennäisviljely saattaa kustannusten pienuuden vuoksi olla kannattavampaa kuin varsinainen viljely. Maanviljely on ollut liian tuotantokeskeistä tuottavuuskeskeisyyden sijaan!

Näennäisviljelyn vähentämiseksi tulisi maataloustukien painopistettä muuttaa pinta-alaperusteisuudesta myytyihin kiloihin tai litroihin. Lisäksi osa maataloustuesta voisi kanavoida uudella tavalla asettamalla julkisen sektorin laitosten tarjoamalle ruoalle kotimaisen ruoan vähimmäisprosenttiosuus.

Näennäisviljelyn haitat:
– Veronmaksajien rahoilla tuetaan toimintaa, josta yhteiskunta ei hyödy. Näennäisviljely on tulonsiirtoa kansalaisilta maatalousalan keinottelijoille.
– Peltojen hinnat pysyvät korkealla, joka haittaa maatalousyritysten kasvun mahdollisuuksia.
– Pinta-alaperusteiset tuet nostavat peltojen myyntihintojen lisäksi myös vuokrahintoja. Tuki ei kohdistu aktiiviviljelijöille vaan rikkaille maanomistajille, jotka vuokraavat keinotekoisen korkeahintaisia maitaan.
– Kun osa pelloista pidetään tuottamattomina, eikä niitä siitä huolimatta ole järkevää myydä, kuljetuskustannukset kasvavat, kun kasvavien maatilojen pellot sijaitsevat hajanaisesti tai kaukana varsinaisesta tilasta.

– Liian keskittynyt vähittäiskauppa
Muutamilla kauppaketjuilla on liian suuri valta suomalaisessa elintarvikekaupassa. Kilpailun vähyys on johtanut siihen, että samaan aikaan kuin vähittäiskaupat takovat ennätysvoittoja, alkutuottajien kannatus on heikentynyt.

– Maanviljelijöillä ei ole varaa investoida
Alkutuotannon kannattavuuden parantamiseen on monia keinoja, joista muutamia olen aiemmin jo käsitellyt. Maatalouden kannattamattomuus johtaa siihen, että tiloilla ei ole varaa investoida eettisesti ja ekologisesti kestävämpään maatalouteen, vaikka halua ja osaamista olisi. Esimerkiksi biokaasun ja lämmön talteenottoon sekä uusiutuvan energian tehokkaampaan tuotantoon ja hyödyntämiseen on keksinnöt jo olemassa, mutta niiden käyttöönotto ei ole kannattamattomuuden vuoksi mahdollista.

– Maanviljelijät väsyvät ja lisätyövoimaa on vaikea saada
Tilojen kannattamattomuus syö viljelijöiden fyysistä ja psyykkistä terveyttä. Parempi kannattavuus lisäisi mahdollisuuksia investoida nykyaikaiseen kalustoon, jolloin tilallisten lisäksi myös lomittajien työolot ja työvoiman saatavuus paranisivat. Nykyaikaisten turvallisempien ja tehokkaampien laitteiden käyttöönotto parantaisi työturvallisuutta ja -terveyttä.

—

Pidän kotimaista ruoantuotantoa suuressa arvossa, koska se lisää työllisyyttä, tuottaa laadukkaita lähielintarvikkeita ja ylläpitää huoltovarmuutta.

Maatalous on elinehto.

Klaavo Eero

KD:n eduskuntavaaliehdokas 2023 Savo-Karjalan vaalipiiristä