Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) johtaja Ilkka Oksala pitää Auto- ja kuljetusalan työntekijäliiton lakkoa vastuuttomana (STT:n tiedote 14.2). Ahtaajat tavoittelevat mm. Saksan teollisuuden palkankorotuksia, eli 8,5 prosentin korotuksia kahdessa vuodessa. Valtakunnan sovittelija on tehnyt kaksi sovintoesitystä, jotka AKT on hylännyt, eikä 26.2 pidetyt pitkät neuvottelut johtaneet ratkaisuun. Nyt lakko laajentuu linja-autoliikenteeseen- ja uhkaa laajentua rautatieliikenteeseen.

Pitääkö sittenkin palata tulopolitiikkaan, jossa hallitus osallistuisi tarvittaessa tulonjaosta ja siihen liittyvistä työehdoista sopimiseen työmarkkinajärjestöjen kanssa paikallisen sopimisen sijasta? Hallituksen osallistuminen mahdollistaisi veronalennusten käyttämisen porkkanaksi maltillisiin palkkaratkaisuihin päätymiseksi. Ihan herkästi TUPO-menettelyyn ei kuitenkaan pidä mennä, sillä verotusratkaisujen kautta työmarkkinajärjestöt olisivat silloin sopimassa sosiaalipolitiikasta ja yhteiskunnan heikompiosaisten asioista.

Viennistä ja tuonnista 90 % kuljetaan satamien kautta. Ulkomaankaupan arvo on 280 miljoonaa euroa päivässä. Tuo ei ole hinta lakkopäivälle, sillä tavarat kulkevat kuitenkin perille, vaikkakin lakon takia viiveellä. Pitkittyvän lakon seurannaisvaikutukset kasvavat ja siirtyvät viennistä ja tuonnista riippuville yrityksille rasitteeksi.

Viime vuosina on kuljettu kriisistä toiseen, ja silloin ovat niin varastot kuin yritysten toimintakatteet pienentyneet. Kun sovittua tilausta ei pystytä lakon takia toimittamaan, niin suomalaisista yrityksistä tulee epäluotettavia ja ulkomaankaupassa tilataan muualta kuin Suomesta.

Huoltovarmuuskeskus on rauhoitellut elintarvikkeiden riittävän, sillä omavaraisuusasteemme on n. 80 %. Kriisitilanteissa yhteiskunta toimii mahdollisimman häiriöttä, mutta entäpä kriisistä toiseen tilanteessa?

Jatkossa Suomelle ei riitä, että vain valtio velvoitetaan lailla pitämään varmuusvarastoja väestön toimeentulolle, elinkeinoelämän ja maanpuolustusta tukevalle toiminnalle välttämättömistä raaka-aineista ja tuotteista. Tarvitsemme yhteisen varmuusvarastoinnin Ruotsin kanssa. Suomen ja Ruotsin yhteinen rautatieliikennehanke toteutuu uutisoinnin mukaan viimeistään vuoden 2025 aikana. Sillä turvataan jatkossa huoltovarmuutta sekä ulkomaankauppaakin.

Juuri ennen AKT:n lakkojen alkamista Jätekukon yksi urakoitsijoista, Jätehuolto Laine Oy, hakeutui konkurssiin jouduttuaan kohonneiden polttoainekustannusten ja korona-ajan aiheuttamien ongelmien takia maksuvaikeuksiin (IS 10.2). Toivon AKT:n lakon osapuolille sopimiseen viisautta, sillä Suomessa tehtäviä palkankorotuksia ei voi verrata Saksassa tehtyihin pelkästään jo erilaisten kuluttajahintojen- ja palkkakehityksen takia.

Ulkomaankaupasta leipänsä työntekijöilleen hankkivia yrityksiä ei minkään työntekijäjärjestön kuitenkaan kannata kaataa. Jää vielä lähipäivinä nähtäväksi, kuinka paljon muita työmarkkinajärjestöjä on tulossa Valtakunnansovittelijalle asiakkaiksi.

Kari Pohjola, KD, Kuopio
eduskuntavaaliehdokas
Savo-Karjalan vaalipiiri

Juttu julkaistu 28.2.2023 Savon Sanomissa
Tätä kirjoitusta on päivitetty 1.3.2023