Jouko Jääskeläinen (kd) Vantaan kaupunginvaltuustossa 25.3.2024

Vantaan hyvinvointikertomus nostaa esille mahdollisuuksia ja vakavia heikkouksia

AIKUISTEN S2-OPETUKSELLE ON VANTAALLA SUURI TARVE

Suomi toisena kielenä -opiskelijoiden (S2) määrä kasvoi viime vuonna
aikuisopistossamme merkittävästi. Suomen kieltä oppimaan on jonossa ennätysmäärä ihmisiä. 60% S2-opetukseen osallistuneista oli naisia. Kun julkisten työvoimapalveluiden järjestämisvastuu siirtyy valtiolta eli työ- ja elinkeinotoimistoilta kunnille ensi tammikuussa 2025 on hyvä aika edelleen uudistua. On välttämätöntä edistää työhön pääsyä ja suomen
kielen saman aikaista oppimista. Siihen käsittääkseni Vantaalla on halua ja siihen rohkaisen. Tähän asti Suomi on ollut tällä kielen oppimisen mittarilla todella heikoilla kehittyneiden teollisuusmaiden (OECD) joukossa. Tässä on Vantaalla paljon tehtävää.

Katsauksen keskeisiä havaintoja on useiden ilmiöiden sukupuolittuneisuus. Naisilla lihavuus ja liian vähäinen nukkuminen ovat lisääntyneet ja miehillä puolestaan korostuu alkoholin liikakäyttö.
Tytöillä kokemus omasta terveydentilasta on poikia heikompi. Liikunta- ja kulttuuripalveluiden kävijämäärät ovat kasvaneet ja ikääntyneet saavat aiempaa paremmin digitukea. Lähes kaikilla vantaalaisilla lapsilla ja nuorilla on vähintään yksi viikoittainen harrastus.

Vantaalla asuu runsaasti toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneita lapsiperheitä. Vantaalla työn ja koulutuksen ulkopuolella olevia nuoria on enemmän kuin muissa isoissa kaupungeissa. Riskiryhmässä ovat erityisesti ulkomaalaistaustaiset nuoret.

AHDISTUNEISUUTTA KOKEVIEN NUORTEN OSUUS KASVAA EDELLEEN

Tytöistä merkittävä osa kokee kohtalaista tai vaikeaa ahdistuneisuutta. Yläkouluikäisten tyttöjen kokema kohtalainen tai vaikea ahdistuneisuus on edelleen lisääntynyt kahden vuoden takaisesta, sitä kokee heistä jo yli kolmannes. Myös poikien kokema kohtalainen ai vaikea ahdistuneisuus jatkaa yleistymistään, mutta on huomattavasti tyttöjä alhaisempaa. Sähkösavukkeiden päivittäinen käyttö on lisääntynyt kahden vuoden aikana merkittävästi kaikissa ikäryhmissä ja on Vantaalla yleisempää kuin muualla Suomessa.

KOULUKIUSAAMINEN KOSKETTAA YHÄ SUUREMPAA OSAA LAPSISTA JA NUORISTA

Viikoittain kiusatuksi tulleiden oppilaiden osuus on kasvanut merkittävästi perusopetuksessa ja on Vantaalla yleisempää kuin maassa keskimäärin. Alakoululaisista lähes 11 % ja yläkoululaisista 8 % kokee kiusaamista viikoittain.

Ehkä havahduttavin piirre on, että väkivaltarikosten kokonaismäärässä jopa alle 15-vuotiaiden nuorten tekemät rikokset ovat merkittävässä roolissa. 15–17-vuotiaiden tekemät pahoinpitelyt ovat nousseet tasaisesti vuodesta 2019, viimeisen vuoden aikana jopa 27 prosenttia. Omaisuusrikoksista samassa ikäryhmässä korostuvat julkisella paikalla tehdyt ryöstörikokset, joissa käytetään väkivaltaa tai väkivallan uhkaa.