Iloitsen, että Vantaa on vahvasti mukana ympäristövastuutyössä, jota ohjaa valtuustossa jo vuonna 2018 hyväksytty resurssiviisauden tiekartta. Vaikka resurssiviisauden tiekartan toimenpiteiden vaikuttavuutta on edelleen vaikea arvioida, on merkittävää, että kaupunkiamme kehitettään hiilineutraaliuden ja resurssiviisauden suuntaan. Nyt jo mm. kestävän liikkumisen edellytyksiä ja viheralueiden saavutettavuutta on parannettu tämän kehitystyön tuloksena. Meille on syntynyt vastuullisia toimintamalleja, kuten Yhteinen pöytä. Ja meitä vantaalaisia kasvatetaan ja tuetaan kestävään elämäntapaan ja ympäristövastuullisuuteen, varhaiskasvatuksessa ja peruskoulussa tunnistetaan henkilökohtaisen elävän luontosuhteen syntymisen merkitys ympäristökasvatuksessa ja ryhmiä viedään tavoitteelisesti ulko-opetuksen pariin metsään ja puistoihin.

Rakennetulla ympäristöllä on ratkaiseva merkitys ilmastonmuutoksen hillinnässä. Vantaa on kasvava kaupunki, jossa sekä rakennetaan että puretaan paljon. Toivoisinkin, että jatkossa panostaisimme entistä vahvemmin puretun materiaalin uusiokäytön kehittämiseen, puurakentamisen mahdollisuuksiin, tilojen muuntojoustavuuteen ja monikäyttöisyyteen. Myös käyttömateriaalien, kuten päiväkotien ja koulujen huonekalujen, kestävyyteen tulisi kiinnittää tarkempaa huomiota.

On viisautta, että meillä Vantaalla luonnon monimuotoisuutta lisätään, suojellaan ja vahvistetaan. Luonnon monimuotoisuus on elinehto lajien säilymiselle ja myös välttämätöntä ihmisen hyvinvoinnille. Uudessa kaupunkistrategiassamme tulee välittyä vahvasti luontopositiivisuus. Luontopositiivisuuden toteuttamiseen tarvitsemme mukaan koko laajan rintaman: kaupungin sen asukkaat, yritykset ja yhteisöt. Tarvitsemme myös riittävät resurssit osaamisen kehittämiseen ja investointeihin rakentaessamme hyvinvoivaa ja ekologisesti kestävää Vantaata meille ja tuleville kuntalaisille.