Tiina Tuomela piti puheensa Vantaan kaupunginvaltuuston kokouksessa 17.11.2025 ratikasta ja Vantaan talousarviosta vuodelle 2026.

 

Ratikka puhe kaupunginvaltuusto 17.11.25

Arvoisa puheenjohtaja, valtuutetut, virkahenkilöt ja kuulolla olevat kuntalaiset!

Olemme jälleen kerran ratikan äärellä. Me Kristillisdemokraatit olemme alusta lähtien vastustaneet hanketta. Ensimmäinen virallinen äänestys taisi olla v. 2019, jolloin kaupunginhallitus äänesti asiasta. Silloinen kaupunginhallituksen jäsenemme Jouko Jääskeläinen äänesti jo tuolloin hanketta vastaan.

Sen jälkeen olemme johdonmukaisesti olleet, myös äänestyksissä, samalla kannalla.

 

Miksi siis olemme vastustaneet ratikkaa? Selkeiden taloudellisten syiden takia. Olemme toistuvasti esittäneet, että nykyisessä taloudellisessa tilanteessa ratikka ei ole järkevä hanke.

Olemme todenneet, että ratikan rakentaminen ei saa vaarantaa kuntalaisten palveluja. Taloudellisessa tilanteessamme joudumme jo nyt sopeuttamaan talouttamme. Ja ratikan rahoitus tulee tällaiseen tilanteeseen!

Ja on turha vedota, että käyttötalous ja investoinnit tulevat eri budjeteista. Samaa veronmaksajien rahaa käytämme joka tapauksessa.

 

Nyt olemme saaneet uudet laskelmat ratikasta. Kuten ennustimmekin, hinta on noussut, alkuperäisestä jopa 100 milj. euroa. Ja tämä nykyinen hinta kattaa siis tynkäratikan raiteet.

Lisäkustannuksia tulee ratikan jatkamisesta Aviapoliksesta alkuperäisten suunnitelmien mukaan lentoasemalle. Entäpä sitten vaunut ja varikkokustannukset?

 

Mikäli jatkamme itsepäisesti ratikkahanketta, syöksemme Vantaan velkavankeuteen ja syöksykierrettä voimistaa vielä mahdolliset lainojen korkojen nousut. Isolle lainalle pienikin koron nousu nostaa maksueriä hyvinkin merkittävästi.

 

Vantaan veto- ja pitovoimana tulee olla viihtyisät asuinalueet, laadukkaat päiväkodit ja koulut, turvallinen ympäristö. Ratikka ei tätä takaa.

Emme ole kaupunkikehitystä vastaan. Haluamme kuitenkin olla järjen ääni ja laittaa ratikkahankkeen odottamaan parempia taloudellisia aikoja. Ratikan aika ei ole nyt!

 

 

 

Budjettipuhe kaupunginvaltuusto 17.11.2025

Arvoisa puheenjohtaja, valtuutetut, virkahenkilöt ja muut kuulijat

Kiitos kaikille neuvottelijoille sitkeästä työstä.

 

Muutaman kohdan haluan nostaa nyt esille:

n  Sporttikorttiin oli esityksenä 50e vuotuinen maksu. Esityksessä oli toki myös ikärajan lasku 65 vuoteen. Nykyiselläänhän sporttikortti, joka oikeuttaa pääsyn uimahalleihin ja kuntosaleille, on ollut ilmainen yli 70-vuotiaille.

Kompromissina me Kristillisdemokraatit esitimme sporttikortin säilymistä maksuttomana yli 70-vuotiaille ja yli 65-vuotiaille olisi tullut tuo 50e maksu. Esityksemme ei valitettavasti saanut riittävää kannatusta ja täten kaiken ikäisille kortti on tulevaisuudessa maksullinen.

Toivottavasti maksu ei vähennä sporttikortin käyttöä. Liike on lääke kaikenikäisille. Ikäihmisille liikkuminen vahvistaa hyvinvointia, kuntoa ja tasapainoa, jolloin voidaan ehkäistä mm. kaatumisten seurauksena usein pitkääkin sairaalahoitoa vaativia lonkkamurtumia.

 

•  Toisena nostan yksityisen hoidon kuntalisän pienentämisen, jonka halusimme perua. Kuntalisän pienennys iskee pahiten juuri yksityisiin perhepäivähoitajiin. Lapsen hoitomaksu koostuu Kelan yksityisen hoidon tuesta, kuntalisästä ja huoltajien maksamasta osuudesta. Kulut esim. tarvikkeet, ruoat ja lelut, siivous, pyykki ym., vähennetään tuosta summasta ja loppu jää hoitajalle palkaksi. Kulut ovat reippaasti viime vuosina nousseet.

Aiemmin Kela on nostanut tukea muutaman kympin/lapsi/kk ja kuntalisää nostettu v. 2023 50e/lapsi/kk.

Yksityisessä perhepäivähoidossa kustannus kaupungille jää selvästi pienemmäksi kuin kaupungin omissa päiväkodeissa. Mahdollisuus lapsen olla vaihtoehtona yksityisessä perhepäivähoidossa lisää perheiden valinnanvapautta. Osa arvostaakin juuri pientä ryhmää ja kodinomaisuutta hoitopaikan valinnassa.

Kuntalisää olisikin tullut nostaa ja sisarusalennus ottaa käyttöön.

 

•  Halusimme myös varhaiskasvatuksen täyttöasteen kasvattamisen sijaan, täyttöasteen kohtuullistamista.  Tiedämme hyvin pienempien ryhmäkokojen hyödyt. Pienemmissä ryhmissä lapsi yksilöityy paremmin, saa syliä ja huomiota paremmin ja myös poissaoloja vaativia infektioita esiintyy vähemmän.

Nuo molemmat edellä kuvatut päätökset eivät oikein ole linjassa sen kanssa, että olemme nk. lapsiystävällinen kunta.

Joskus neuvotteluissa tulee tuntuma, että me pienemmät ryhmät emme saa helposti mitään läpi, vaikka esityksemme ovat muodostuneet usein kuntalaisilta saadun palautteen perusteella. Edelleenkin haluamme kuunnella kuntalaisia. Heidän eteensähän me töitä teemme.