Yhteiskunnan suurten rakennushankkeiden eteneminen on tuskaista seurattavaa. Tänä vuonna mainetta on saanut erityisesti Länsimetro. Tilanne on omiaan herättämään paljon jälkiviisautta. Jälkiviisaus on hyvä viisauden laji. Kaupungilla pitää olla kanttia arvioida rehellisesti, mitä päätettiin, mihin uskottiin ja mitä saatiin. Ja mitä tästä kaikesta pitäisi oppia.

Vastuut sotkuista tulevat vielä moneen kertaan punnittaviksi lähivuosien oikeudenkäynneissä. Niitä on viritelty jo kolmen yrityksen aloitettua oikeusprosessit, joihin liittyen Länsimetro on jättänyt vastakanteita.

Kun olen koko urani toiminut projektitehtävissä, en malta minäkään olla työntämättä kauhaani tähän soppaan. Jotkut projekteistani ovat jopa onnistuneet valmistumaan aikataulun mukaan. Pääosin omissakin hankkeissani on ollut vaikeuksia, joita on milloin hyvässä, milloin vähemmän hyvässä hengessä ratkottu.

Minulla ei ole sen enempää halua kuin kompetenssiakaan arvioida suunnitelmien tai rakentamisen laatua. Viisaammat tehkööt sen. Sen sijaan johtamisen osalta minulle on jäänyt paljon kysymyksiä. Tässä niistä muutamia.

Länsimetro on Suomen mittasuhteissa projektina äärimmäisen suuri ja melko monimutkainen. Siksi on jo käynnistysvaiheessa aivan selvää, että projektin aikana eteen tulee ongelmia ja ennalta arvioimattomia lisätöitä. Miten lisätyöt on hallittu ja miten niiden vaikutuksia on johdettu? Onko kokonaissuunnitelmassa ollut pelivaraa? Jo kolme vuotta sitten oli jo tiedossa, että paikoin rikkinäinen kallio aiheutti myöhästymistä. Yksi projektinjohtamisen keskeisistä totuuksista on se, että lisätyö aiheuttaa lisää lisätöitä ja myöhästyttää valmistumista. Vain hyvin harvinaisissa tapauksissa voidaan myöhästyminen kiriä kiinni. Pääsääntöisesti ei.

Länsimetron rakentamista on johtanut projektitoimintaan erikoistunut yritys. Aivan alkeellisen ammattitaidon mukaan sen on ollut tiedettävä lisätöiden aiheuttamat viivästykset. Olisi kiinnostavaa tietää, eikö se ole raportoinut johdolle ja hallitukselle, eikö viestiä ole ymmärretty vai eikö asiaa ole haluttu kertoa julkisuuteen? On odotettu ihmettä?

Käyttöönottopäivän siirtymisen julkistaminen vain kaksi kuukautta ennen suunniteltua aloitusta ei mitenkään sovi hyvän hallinnon raameihin. Mikään seuraavista lauseista ei voi olla totta

– Omistajakaupunkien johtajat tiesivät myöhästymisestä mutta eivät kertoneet siitä julkisuuteen

– Länsimetron hallitus tiesi myöhästymisestä mutta ei kertonut siitä omistajille

– Länsimetro-yhtiön johto tiesi myöhästymisestä mutta ei raportoinut siitä hallitukselle

– Projektia johtanut yritys tiesi myöhästymisestä mutta ei kertonut siitä asiakkaan johdolle

Musta Pekka –kortti jää projektia johtaneen konsulttiyrityksen käteen. Kunnes muuta todistetaan.

Samalla kun tapahtuneita virheille ja laiminlyönneille haetaan vastuullisia Espoon olisi kiireesti koottava yhteen opit Länsimetron ensimmäisen vaiheen kokemuksista ja pyrittävä välttämään samojen virheiden toistaminen. Valitettavasti tätä ei ole näköpiirissä. Sama johto, sama valvontaorganisaatio ja sama urakointimalli ovat käytössä metron jatko-osalla.

Jäljet pelottavat.

Pertti Järvenpää

KD Espoo johtokunnan jäsen