Voiko hengen riistäminen kuulua hoitovalikoimaan?

Kuolema on osa elämä. Ihminen ei päätä syntymänsä aikaa, miksi hän
saisi päättää kuolemansa ajan?

Ihmisen on kuitenkin lupa kuolla. Siksi toivottomassa tilanteessa
lopetetaan elämää pitkittävät hoidot, mutta jatketaan hyvää oireiden
hoitoa. Siihen pitäisi olla riittävästi osaamista ja resursseja.
Tärkeintä on se, että jokaisella olisi joku lähellä kuoleman
lähestyessä.

Elämää keinotekoisesti jatkavien hoitojen lopettamisen tarkoitus ei
ole tappaa, vaan sallia luonnollinen kuolema. Eutanasian tarkoituksena
on itse asiassa tappaa. Tässä on eettisesti ja moraalisesti huikea ero.

Eutanasian kannatus nousee samalla, kun ihmisten kokemus pyhästä
vähenee. Näin uskon. Eutanasian ytimessä on ihmisen ajatus siitä, että
minä tiedän, mikä minulle on parasta? Ihminen tietää kuitenkin myös
sen, että elämässä on tullut tehtyä vääriäkin ratkaisuja.

Kun näkee läheisen kuoleman, on hyvä pohtia sitä, miten minä elän? Ja
mikä luo minulle turvaa kuolemassa? Näitä voi kirjata ylös tuon
tulossa olevan tapahtuman varalta.

Lääkäriä ei saa valjastaa kuoleman agentiksi. Tavoitteena olkoon
entistä paremman saattohoidon mahdollistaminen kaikissa Suomen
kolkissa. Tämä lisää turvallisuutta, kun taas aktiivisen eutanasian
ajaminen turvattomuutta.

Markus Halminen
LT, geriatrian erikoislääkäri
aluevaltuutettu (kd)
Pori