Keski-Suomen aluevaltuusto kokoontui kesäkuussa käsittelemään hyvinvointialueen vuoden 2025 tilinpäätöstä ja arviointikertomusta. Kristillisdemokraattien aluevaltuustoryhmä kuvaili mennyttä myllerrysten ja muutosten vuodeksi. Voit lukea pidetyt ryhmäpuheenvuorot kokonaisuudessaan alta. Koko kokouksen voit katsoa videotallenteena hyvinvointialueen kotisivuilta osoitteesta:

https://www.hyvaks.fi/hyvinvointialue/paatoksenteko/aluevaltuusto

Myllerrysten ja muutosten vuosi, Marika Visakorpi-Kemppainen:

”Vuotta 2025 voisi luvalla sanoen kutsua myllerrysten ja muutosten vuodeksi: vuoden aikana talousarvioennusteet paukkuivat useamman kerran, jouduttiin arviointimenettelyyn, saatiin velvoittavia toimintaohjeita, käytiin kolmet yhteistoimintaneuvottelut, johdossa tapahtui henkilövaihdoksia, taloutta sopeutettiin sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä ja tehtiin suunniteltua aikaisemmin merkittävä, ison mittakaavan palveluverkkouudistus. Vuosi oli eittämättä haastava niin henkilöstölle, johdolle kuin luottamushenkilöille.

Lopulta talouden suunta saatiin käännettyä, mutta rehellisesti on todettava, että se tuntui myös toiminnoissa. Esimerkiksi ympärivuorokautisen palveluasumisen ostopalveluiden vähentäminen vaikutti jonoihin. Niin ikään henkilöstön sairauspoissaolot kasvoivat, mikä vaatii sekä seurantaa että toimenpiteitä henkilöstön jaksamisen turvaamiseksi. Talousarvio vuodelle 2025 oli 43 miljoonaa alijäämäinen, mutta pahimmillaan tilinpäätösennuste näytti yli 80 miljoonan euron alijäämää.

Muun muassa loppuvuoden tiukkojen toimien myötä alijäämä vuodelta 2025 jäi noin 53 miljoonaan euroon. Mikä merkittävintä, toimintakulujen kasvu saatiin taitettua, ja ne olivat 0,7 prosenttia pienemmät kuin edellisenä vuonna. Talouden tasapainottamistoimenpiteitä saatiin toteutettua lähes tavoitellun summan eli noin 50 miljoonan euron edestä. Toki mukaan mahtui myös toimia kuten lomauttamiset ja pelastustoimen investointien siirrot, jotka eivät toistuvina ole
toimivia ratkaisuja.

Koska kumulatiivinen alijäämämme on kuitenkin 308 miljoonaan euroa eli kaikkien hyvinvointialueiden suurin, emme valitettavasti voi vielä huokaista helpotuksesta. Taloustilanne on edelleen kriittinen ja tulevat vuodet haastavia. Olemme kuitenkin osoittaneet, että laivan suunta on käännettävissä.

Myllerryksistä huolimatta vuoden aikana tapahtui myös monia positiivisia muutoksia: rahoituksen tietopohjaan keskeisesti liittyvä diagnoosikirjausaste saatiin nostettua yli 96 prosenttiin, valtuuston myöntämän lisärahoituksen myötä vahvistunut varahenkilöstöyksikkö hillitsi merkittävällä tavalla sekä ylityökustannuksia että vuokratyön käyttötarvetta, jota muutenkin määrätietoisesti vähennettiin. Sosiaali- ja terveyspalveluiden tilannekeskus vähensi merkittävästi kiireettömiä ensihoidon tehtäviä. Rekrytointitilanne helpotti, digitaalisia ja liikkuvia palveluita sekä uusia toimintamalleja kehitettiin.

Lasten ja perheiden palveluissa painopiste onnistuttiin kääntämään varhaiseen tukeen ja erityisen toimiviksi osoittautuivat moniammatilliset tehotiimit.

Ikääntyneiden palveluissa olimme saaneet tiukat ukaasit vähentää raskaampia palveluita valtakunnan keskitasolle. Ympärivuorokautisen palveluasumisen sekä kotihoidon kattavuus laskivatkin. Sen sijaan yhteisöllisen asumisen kattavuuden nosto ei toteutunut eikä kaikille
tarvitseville löytynyt asumisen palveluita kolmen kuukauden määräajassa. Myöskään etähoivan määrää ei saatu nostettua. Tarkastuslautakunnan arvion mukaan sopeuttamistoimien täysimääräistä toteuttamiskelpoisuutta vastuualueella voidaankin kyseenalaistaa.

Kristillisdemokraattien ryhmä on myös kiinnittänyt erityistä huomiota ikääntyneiden palvelukokonaisuuteen ja ollut huolissaan talouden sopeutustoimien vaikutuksista palveluihin pääsyyn. Tämä vaatii jatkuvaa huomiota inhimillisen hoidon turvaamiseksi.

Terveydenhuollon palveluiden osalta haasteita oli hoitojonoissa etenkin silmätaudeissa ja kirurgialla. Positiivista oli kuitenkin, että leikkausjonoja saatiin onnistuneesti vähennettyä ilman olennaista lääkärimäärän lisäystä. Vastuualueen alkuperäisistä 42 sopeuttamistoimenpiteestä 27 ei edennyt lainkaan, mitä on varmasti vielä syytä arvioida tarkemmin. Onko kyse toteuttamiskelvottomista tavoitteista vai toimeenpanon haasteista?

Lopuksi muutama sana asiakastyytyväisyydestä ja laadusta. Asiakastyytyväisyys oli saadun palautteen perusteella kaiken kaikkiaan hyvällä tasolla: 78 % palautteen antajista suositteli Hyvaksin palveluita. Tästä voimme iloita ja kiittää hyvän palvelukokemuksen mahdollistanutta henkilöstöä!

Tälläkin sektorilla parannettavaa kuitenkin vielä riittää. Tätä osoittavat sekä muistutusten että asiakas- ja potilasturvallisuusilmoitusten määrän kasvu. Terveydenhuollon palveluista kantautuu myös aika ajoin palautetta siitä, ettei lääkärin vastaanotolle tahdo päästä tai jos pääsee, jää tutkiminen heikoksi. Tiedossani on myös useampia tapauksia, joissa asiakas on lopulta kääntynyt
yksityisen terveydenhuollon puoleen ja saanut sieltä kiireellisen lähetteen, koska vaiva on osoittautunut vakavaksi.

Myös hoidon laadun puutteista on tullut palautetta. Vaikka tällaiset tapaukset ovat toivon mukaan poikkeuksia, on tärkeää, että kriittinenkin palaute otetaan toiminnan kehittämisessä huomioon ja laadunhallinta varmistetaan.

Kaiken kaikkiaan mennyt vuosi opetti paljon ja myllerrysten jälkeen päädyttiin ainakin jonkinasteiseen suvantovaiheeseen. Työ talouden tasapainon ja palveluihin pääsyn toteutumisen eteen jatkuu. KD-ryhmä haluaa kiittää henkilöstöä johdosta ruohonjuuritasolle asti arvokkaasta työstä haastavana vuonna ja poliittisia ryhmiä toimivasta yhteistyöstä. Toivotamme kaikille hyvää ja virkistävää kesää!”

Ryhmäpuheenvuoro arviointimenettelystä, Petteri Muotka:

”Arvoisa pj, hyvät valtuutetut ja muut kuulijat. Kristillisdemokraattinen valtuustoryhmä kiittää arviointiryhmää laajasta ja perusteellisesta selvityksestä. Kiitokset myös johtaville viranhaltijoille arviointitiedon tuottamisesta prosessin aikana. Hyvinvointialueemme on ollut ja tulee jatkossakin olemaan valtionhallinnon toimesta tarkan seurannan alla. Raportti antaa hyvän kokonaiskuvan alueemme talouden tilanteesta ja antaa selkeät toimenpide-ehdotukset, kuinka saattaa hyvinvointialueen talous tasapainoon. Saamamme palaute on asiallista ja rakentavaa, mutta yhtä aikaa asettaa tiukat raamit tuleville vuosille.

Positiivista raportin johtopäätöksissä on se, että Keski-Suomen hyvinvointialueella katsotaan olevan riittävät taloudelliset ja toiminnalliset edellytykset jatkaa itsenäisenä, emmekä joudu tässä vaiheessa aluejakoselvitykseen, toisen alueen huostaanotettavaksi.

Olemme siis onnistuneet vakuuttamaan arviointiryhmän siitä, että pystymme korjaamaan taloudellisen alijäämäsyöksyn. Viime syksynä tehdyillä palveluverkko 2.0 ja talousarvio 2026 -päätöksillä on saatu käännettyä suuntaa kohti tasapainoisempaa taloutta. Ja etupainotteisella taloussuunnitelman sopeutusohjelmalla vuoteen 2030 on näytetty, kuinka päästä taloudellisesti kuiville.

Kipeitä ratkaisuja on kuitenkin vielä myös edessä. Ehdot jatkolle ovat tiukat. Kertynyt 308 M€:n alijäämää on katettava, nyt siis vuoteen 2030 mennessä. Tämä vaatii yhteensä 170 M€:n lisäsopeutukset seuraavan neljän vuoden aikana. Eikä näihin lukuihin ole vielä huomioitu mahdollisia valtiontalouden velkajarrun tuomia vaikutuksia.

Viime vuoden tilinpäätöksen tulos oli 53M€ alijäämäinen. Sopeutusohjelman mukaan vuonna 2030 tilikauden tulos pitäisi olla yli 114 M€ ylijäämäinen. Toimintakulut pitäisi pystyä pitämään koko ohjelman ajan nykytasolla. Lisäksi esimerkiksi pelkästään ikääntyneiden palvelujen kumulatiivinen säästö viiden vuoden aikana pitäisi olla 135 M€. Kovia lukuja ja iso haaste, mutta muuta vaihtoehtoa meillä ei nyt oikein ole, sopeutusohjelma on hyväksyttävä kokonaisuutena, jos ja kun haluamme säilyä itsenäisenä. Töihin on siis ryhdyttävä.

Annettuja toimenpide-ehdotuksia on jo lähdetty viemään eteenpäin. Palvelujen rakennetta, tehokkuutta ja peittävyyttä on käytävä läpi. Palvelujen painopistettä on siirrettävä erikoissairaanhoidosta perusterveydenhuoltoon. Lisäksi toivotaan myös kokonaan uusia innovaatioita tilanteen ratkaisemiseksi.”