Hallituksen valitsemaa linjaa alkoholilain uudistukseen ja siitä aiheutuvia lisähaittoja ovat arvostelleet monet terveyden- ja sosiaalihuollon asiantuntijat sekä puolueista Kristillisdemokraatit. On tilastojen osoittama totuus, että alkoholin saatavuuden parantaminen väitämättä lisää myös kulutusta ja sen myötä monenlaisia haittoja.

Näen, että erityisesti alaikäiset ja nuoret ovat tässä vaarassa syrjäytyä. Alkoholilain uudistus ajaa alkoholin kulutuksen siirtymistä koteihin ja kaduille. EHYT ry (Ehkäisevä päihdetyö) on tutkinut, että nuorten naisten alkoholinkäyttö ja humalahakuisen juomisen hyväksyminen ovat lisääntyneet. Yhdistyksen toiminnanjohtaja Kristiina Hannula on myös peräänkuuluttanut alkoholin kulutuksen kehityssuunnan seuraamista. Nämä ovat tärkeitä näkökohtia.

Mielestäni kuntien tulisi ottaa enemmän vastuuta päihderiipuvaisten hoidossa. Myös päihdeongelmaisten ihmisten läheiset ja heidän hoidontarpeensa tulisi ottaa kuntatasolla huomioon. Tällä hetkellä kuntien päihdehuolto ei ole niin tehokasta kuin se voisi olla, ja varoja säästetään väärästä paikasta, kun päihdeongelmaisten hoitoon ei sitouduta riittävällä vakavuudella.

Kokemukseni mukaan erityisesti kristillinen päihdetyö on tärkeä taho ongelmien ratkaisussa. Se ottaa ihmisen huomioon fyysisenä, psyykkisenä ja hengellisenä kokonaisuutena. Päihdeongelmaisten pitkäaikaista ja lopullista toipumista seurattaessa on huomattu, että kristillinen päihdetyö on jopa tehokkain hoitomuoto.

Päihderiippuvuus vaikuttaa itse riippuvaisen henkilön lisäksi suureen joukkoon läheisiä, perhettä ja työyhteisön jäseniä. Päihdetyö ja -kuntoutus ovatkin sijoituksia tulevaisuuteen: Sijoitus onnellisiin perheisiin ja toimivaan työelämään, sijoitus ihmisarvoiseen elämään.

Ari Piippo
Päihdetukihenkilö

Kirjoitus on julkaistu 17.10.2016 Länsi-Uusimaa -lehdessä