Mikä on syrjintää?

Pyysin kerran kristillisdemokraattien vaaliehdokkaaksi erästä melko tunnettua henkilöä, joka oli juuri muuttamassa Poriin. Hän ilmaisi minulle suhtautuvansa kaikin puolin myönteisesti asiaamme, mutta kieltäytyi kunniasta, koska väitti sellaisen julkisen sitoutumisen KD-puolueeseen vaikeuttavan hänen yleisiä työsaantimahdollisuuksiaan Porissa. Mainittakoon, että hänen ammattinsa ei liittynyt mitenkään musiikkiin.

Vastasin, että varsinkin entisaikoina sopivan puolueen jäsenkirja saattoi kyllä avata ”keittiön oven kautta” sisäänpääsyn työpaikkaan, mutta nykyisin sitä pidetään yleisesti erittäin epäeettisenä ratkaisuna. Samoin totesin, että pidin tällaista puoluekannan aiheuttamaa syrjintää melko lailla epätodennäköisenä. Ei kaupungissamme voi niin menetellä.

Kritillisdemokraattien puoluevaltuuston puheenjohtaja Aki Ruotsala osoitti minulle, että kyllä näinkin voi käydä. Kaivetaan esiin jokin puolueemme ajatus, joka ei kaikkia musiikkipiirejä miellytä ja aiheutetaan sellainen mediamylläkkä, että potkut tuli – jo ennen kuin työ edes ehti alkaa.

Olen täysin vakuuttunut, että Aki ei olisi syrjinyt ainuttakaan muusikkoa tai vierasta hänen sukupuolisen suuntautumisensa perusteella. Se jos mikä olisi ollut täysin epäkristillistä.

Suomessa on uskonnonvapaus. Se sallii vaikkapa muslimille kaikenkattavan oikeuden suhtautua kielteisesti sianlihan käyttöön. Tietenkään ei tällaisen uskonnollisen vakaumuksen perusteella ketään saa elintarviketeollisuudesta pois potkia.

Alkoholin suhteen ehdoton absolutisti voi varmasti olla kaupan kassalla, vaikka siellä nyt myydäänkin olutta ja viinejä. Kukaan asiakkaista tai työnantajan edustajista ei varmasti lähde kiukuttelemaan siitä, jos asianomainen näkee alkoholin käytön vahingollisena, etkä voi sitä hyväksyä.

Suomen lakien mukaisesti tupakka-askin kannessa lukee varoituksia siitä mitä pahaa tupakan polttamisesta seuraa, mutta silti sitä myydään.

Suomessa  yksityiset ihmiset  ja valtio saavat lainsäädännön puitteissa olla asioista eri kannoilla; sosiaalinen media ei taida olla yhtä armollinen. Jos sinä uskonnollisen vakaumuksesi mukaan näet ainoan oikean parisuhteen miehen ja naisen välisenä, se ei riitä, että olet valmis kohtelemaan muilla tavoin ajattelevia täysin tasavertaisina. Ei, sinun pitäisi julkisesti muuttaa oma mielipiteesi ja vakaumuksesi sellaiseen muottiin, mitä vaaditaan.

Jätän jokaisen harkittavaksi, mikä on syrjintää, ja mikä ei.

 

Simo Korpela

kaupunginvaltuutettu

Kristillisdemokraattien Satakunnan piirin pj