Palveluverkon monet kasvot
Palveluverkkotyöryhmämme sai, kuin saikin hommansa valmiiksi ja toimialajohtaja esitteli (4.2.) oman ehdotuksensa kokonaisratkaisusta. Kaikilla alueilla tutkittiin montaa erilaista ratkaisua, ja poliittinen vääntö siitä, mitä todella tehdään on vasta alkamassa. Työryhmän sisällä sovimme, että pyrimme vain esittelemään ratkaisuvaihtoehdot ottamatta niihin vielä minkäänlaista kantaa. Kannan ottamisen aika on nyt.
Sivistystoimenjohtaja Kohtamäki perusteli laajasti omaa kokonaisratkaisuaan, mutta kaikissa asioissa on aina monta näkökulmaa.
Reposaaren osalla todettiin, että on kohtuutonta, että yhdellä luokka-asteella on vain yksi oppilas. Se jäi siinä mainitsematta, että jos ryhmät ovat näin pieniä, vähintään kahta luokka-astetta opetetaan aina samassa ryhmässä. Työryhmätyöskentelymme aikana pyysin tilastollista arviota kaikkien Reposaaren ala-asteelle tulossa olevien vuosiluokkien osalta. Ilmeni, että kun ykkös- ja kakkosluokkia opetetaan samassa ryhmässä, on tämän hetken tietojen perusteella pienin tulevaisuuden ryhmäkoko 7 oppilasta. Näin siis vuosia eteenpäin. Mainitsematta jäi myös, että kaupunki saa nyt 300000 € vuodessa saaristolisää, jota ei ole ”korvamerkitty”, mutta joka on tarkoitettu käytettäväksi saaristoalueen elinvoiman hyväksi.
Tuntuu hassulta, että nyt sääliteltiin Reposaaren koulun pienten ryhmien oppilaiden kohtaloa, mutta entäpä toinen ääripää: Söörmarkun koulussa opetetaan tällä hetkellä samassa tilassa 42 ykkös- ja kakkosluokkien oppilasta. Paikalla on kyllä 2 opettajaa, mutta eipä taida oppimisympäristö olla kovin paljon Reposaarta parempi!
Suomen koulurakentamisessa on monin paikoin pyritty jättiyksiköihin. Samaan aikaan opetusalan kansainvälisen PISA-tutkimuksen Suomen tulokset ovat vahvasti heikentyneet. Meri-Porin lukiossa aikoinaan vierailleen Opetushallituksen opetusneuvos Liisa Jääskeläisen mukaan tutkimus osoitti, että opetustulokset pienissä ja keskisuurissa lukioissa olivat suurlukioita (vähintään 500 oppilasta) parempia. Porissa on nyt kaksi suurlukiota entisten pienempien tilalla. Ylioppilaskirjoitusten tulosvertailussa ei tämä nykymalli niitä kovin mairitteleviaa mainetta. Mutta entäpä uusi uljas SAMK:n yhteyteen rakennettava yli 1000 oppilaan yksikkö? Nostaako se kaupunkimme lukiokoulutuksen Satakunnan huippuluokkaan. Mielikuva on koukuttava, mutta vastikään noin 10 miljoonalla eurolla remontoitu PSYL:n lukio on nytkin vain kivenheiton päässä SAMK:sta Investointikuluja ei uudisrakennuksesta tulisi,eikä näkyvää lisävelkaa, mutta suoraan käyttömenoihin kirjattavat vuokrat ulkopuoliselle rakentajalle ja ylläpitäjälle eivät taatusti olisi sen helpompia hoidella. Jotta tästä selvittäisiin pitäisi tinkiä uuden lukion tilat minimiin, ja sovitella liikuntasali- ym. ratkaisuja.
Koulujen lakkauttamistalkoissa on pitkään ollut esillä käyttämättömiksi jäävien rakennusten aiheuttamat ongelmat. Mielikuvia on aina luotava tulevasta käytöstä johonkin muuhun houkuttelevaan, mutta liian usein on investoitu uusiin suunnitelmiin, ja hylätyt tilat ovat käyneet vain rasitteeksi (viimeksi Kaanaa).
Myös tilojen muuntaminen yhtenäiskoulukäyttöön ei ole aivan ilmaista. Tulee siinä sivussa vaan usein investoitua vielä yhteen sun toiseen muuhunkin. Meri-Porin lukion muuntamisen yhtenäiskoulun tiloiksi piti olla läpihuutojuttu, mutta kompleksiin on kaiketi tähän mennessä käytetty investointeina 3 miljoonaa euroa. Vasta uusitusta Länsi-Porin ylä-asteesta muodostettava yhtenäiskoulu olisi saman tyyppinen projekti, joten kysyä voi, voisiko yksi tai kaksi ala-asteen koulua ajaa saman asian, kuin kaksi kallista yhtenäiskoulua?
Kuten sanottu, nyt on keskustelun ja poliittisen harkinnan aika. Hankalaksi homman tekee se, että vaikkapa Pohjois-Porin massiivinen yhtenäiskoulu heijastuisi saman tien vahvoina seurannaisvaikutuksina myös Keski-Porin alueen kouluratkaisuihin.
On selvää, että jotain on tehtävä nopeasti niiden päiväkoti- ja kouluratkaisujen suhteen, jotka ovat ilmanlaadun tai muun syyn takia terveydelle vaarallisia. On todella hyvä asia, että ratkaisujen tekemiseen on nyt luotu useita vaihtoehtoja. Nyt on valittava, tehdäänkö riittävän tiheä pitävä palveluverkko, vai suurennetaanko verkon silmäkokoa niin rankasti, että pienemmät kalat putoilevat reiistä läpi.
Simo Korpela
kaupunginvaltuutettu