Antti Rinteen hallitus on palauttamassa niin sanotun pakkoruotsin yo-kirjoitusten ohjelmaan. Tämä tarkoittaa sitä, että äidinkieleltään suomenkielisten on pakko kirjoittaa ruotsi. Ruotsin kirjoittaminen ylioppilaskirjoituksissa on ollut suomenkielisille lukiolaisille vapaaehtoista vuodesta 2005 saakka. Ruotsin opiskelu on ollut pakollista, vaikka sitä ei ole tarvinnut kirjoittaa ylioppilaskirjoituksissa.

Valtuutettu Björn Cederberg poistaisi ”pakkoruotsi”-termin käytöstä.

Kuopiossa on ruotsinkielisiä vain 0,1 prosenttia. Yksi näistä harvoista on kristillisdemokraattien kaupunginvaltuutettu Björn Cederberg. Cederberg tunnetaan lääkärinä ja Yhdysvalloissa pastorikoulutuksen saaneena miehenä. Harvat tietävät hänen umpiruotsinkielisestä taustastaan. Cederberg on syntynyt täysin ruotsinkieliseen perheeseen Vaasassa.

Isä on sentään kaksikielinen, mutta kun Björnin isä rakastui ruotsinkieliseen tyttöön ja meni hänen kanssaan naimisiin, tuli ruotsista perheen kotikieli.
– Pelasin Vaasassa koripalloa, harrastin yleisurheilua ja purjehdusta. Harrastukset saattoivat nuoruudessa viedä suomen kieltä puhuvien nuorten pariin. Muuten suomen- ja ruotsinkieliset nuoret hakeutuivat tuohon aikaan eri porukoihin, muistelee Cederberg.

Virkamiehillä Itä-Suomessa voi olla ruotsin kielen tutkinto, mutta heidän ruotsin kielen käytännön taitonsa on erittäin heikko. Cederberg ei ole Kuopiossa vaatinut palveluissa keneltäkään ruotsin taitoa, koska hän osaa suomea ja ruotsia yhtä hyvin. Kun pohjoismaiden suurlähettiläät vierailivat Kuopiossa 7 vuotta sitten, selvisi Cederbergille, ettei valtaosa kaupungin johtavistakaan kuntavaikuttajista osaa puhua ruotsia.
– Kun suurlähettiläille selvisi, että olin paikalla olleista poliitikoista ja virkamiehistä ainoa, joka puhui ruotsia, ympärilleni kerääntyi suurlähettiläiden rinki. Olihan se vähän hassu tilanne, kun ruotsin taitoni vuoksi jouduin keskipisteeksi.

Cederberg on halunnut siirtää ruotsin kielen taidon sekä omille lapsilleen että lastenlapsilleen. Jopa lapsenlapset ovat ylpeitä taidostaan, vaikka asuvat suomenkielisissä Kuopiossa ja Jyväskylässä.
– Olen aina puhunut omille lapsilleni ruotsia ja myös heidän lapsilleen. Kun lapsille puhuu systemaattisesti toista kieltä, he oppivat helposti useita muitakin kieliä. Kielen oppiminen antaa aivoille virikkeitä ja edistää kaikenlaista oppimista.

11–vuotias Cederbergin lapsenlapsi aloitti Kuopiossa tällä viikolla 6. luokan ja samalla ruotsin opiskelun. Ukki-Cederberg sanoo, että lapsi on ylpeä, kun osaa ja ymmärtää ruotsia paremmin kuin ne luokkatoverit, jotka eivät ole aiemmin kieltä käyttäneet. Itäsuomalaisetkin hyötyvät ruotsin osaamisesta, jos muuttavat Etelä- tai Länsi- Suomeen. Tuolloin esimerkiksi viranhaltijat eivät tule toimeen ilman ruotsin taitoa.
– Itse kannustan aina kaikkia maahanmuuttajia Kuopiossa, että opetelkaa suomen kieli ja Vaasassa ruotsin kieli.

Cederbergin mielestä koko ”pakkoruotsi” -termi pitäisi poistaa käytöstä, koska käsite vain ruokkii negatiivista mielikuvaa ruotsinkielestä.

Erään kuopiolaiskoulun ruotsin opettaja sanoo, että Kuopiossa pitää oppilaille perustella, miksi ruotsin kieltä on hyödyllistä opiskella. Lehtori esiintyy nimettömänä koululaitoksen tiukan tiedotuspolitiikan vuoksi.
– Aikaisemmalla kotipaikkakunnallani Porvoossa ruotsin kielen asemaa ei kukaan kyseenalaistanut. Kuopiossa pitää oppilaille perustella, miksi he voivat tarvita ruotsin taitoa. Käytän usein esimerkkeinä urheilijoita, jotka pelaavat Pohjoismaiden sarjoissa, kertoo lehtori.
Nuorilta puuttuu historiallinen perspektiivi, joka selkeyttäisi Suomen ja Ruotsin välistä kohtalonyhteyttä.
– Muistutan oppilaille, että ruotsinkieliset eivät ole mitään maahanmuuttajia!

Ruotsi palaa ehkä yo-kirjoituksiin

• Kesäkuussa aloittanut uusi hallitus on asettanut tavoitteeksi palauttaa ruotsin pakolliseksi aineeksi ylioppilaskirjoituksiin.
• Suunnitelmaa on kritisoinut muun muassa Suomen Lukiolaisten Liitto. Liiton mukaan pakollinen koe lisää lukiolaisten paineita kirjoituksissa.
• Suunnitelmaa on puolestaan kiitellyt muun muassa ruotsinopettajien yhdistys.
• Ruotsin kirjoittaminen yo-kirjoituksissa on ollut suomenkielisille vapaaehtoista vuodesta 2005.
  

  Valttikortti työmarkkinoilla

  Kuopion Pohjola-Nordenin puheenjohtaja Sirpa Korhonen suhtautuu niin sanottuun pakkoruotsiin varauksella.
  – Mielestäni pakko ei ole koskaan hyvä asia. Mutta toisaalta, mikäli se on keino kielitaidon kasvattamiseen, niin sillon se on hyvä.
  Pohjola-Norden edistää pohjoismaista yhteistyötä. Kuopion Pohjola-Norden muun muassa järjestää kesäisin lukiolaisille suunnatun kielikurssin Ruotsiin. Korhonen sanoo, että ruotsin kielen osaaminen on iso valttikortti.
  – Työrintamalla ruotsin taidolle on huutava pula ja ruotsin taidosta on hyötyä Itä-Suomessakin. Jos työhaastattelussa osoittaa osaavansa ruotsia, niin se on varmasti lisäetu.
  Korhonen huomauttaa, että ruotsin taidosta on iso hyöty myös Norjassa ja Tanskassa matkaillessa.

  Kuopion kaupunkilehden uutinen 16.8.2019