Porin perusturvan teoria ja käytäntö
Porin perusturvan taloudelliset tunnusluvut ja kehittämissuunnitelmat ovat ihan kohdallaan. Asukasta kohti
lasketut tarvevakioidut perusturvan kustannukset olivat juuri tehdyssä vastaavien kaupunkien kanssa lasketussa
vertailussa aivan halvimpia. Halvalla ei kuitenkaan usein kyetä saamaan hyvää.
Perusturvaa sitoo lakisääteiset velvoitteet, joita myös valvotaan. Viimeksi oli lastensuojelupuolella jo
väijymässä puolen miljoonan euron uhkasakko, joka kuitenkin korjaustoimin onnistuttiin ainakin toistaiseksi
välttämään. Kulut nousevat ja ikääntyneiden määrä kasvaa jyrkästi. Rahat eivät tahdo riittää vaikka kuinka
halvalla yritettäisiin selvitä.
Edellä olevan tiedostaen kaupunginhallitus tilasi varsin luotettavalta taholta (NHG) auditoinnin perusturvan
tuottavuuden parantamiseksi. Perusteellisesti suoritetun tutkimuksen ja kululaskelmien perusteella syntyi
suositus tuottavuusohjelmasta, johon Sonja Myllykoskikin (SK18.7.) viittaa. Puoluekannoista riippumatta
perusturvalautakunta on tukemassa tämän myös asiakkaat huomioivan ohjelman suorittamista.
Tämä teoriasta. Entä käytäntö? Aloitan kaupunginjohtajamme suoralla sitaatilla NHG:n avulla laaditusta
tuottavuusohjelmasta (perusturvan tiedote 29.11.2019): ”– Hankkeet eivät ole lyhyen aikavälin
leikkausohjelmia, vaan niiden avulla pyritään pitkäjänteisesti hidastamaan kustannusten kasvua. Ikääntymisen
ja muun palvelutarpeen kasvun myötä kustannukset tulevat joka tapauksessa kasvamaan kymmenillä
miljoonilla lähivuosien aikana.”
Kuinka kävi? Auditoijan laskelmat perusturvan tulevaisuuden kulujen kasvusta osoittivat ilman
tuottavuusohjelman suorittamista 15M€ lisäystä tälle vuodelle, joita tuottavuusohjelman tulevaisuuden säästöjä
tuovien rakenteellisten uudistusten aloittaminen kasvattaisi vielä 3M€:lla. Kun vuoden 2020
talousarviosummaan ei kirjattu kuin alle prosentin kasvu viimevuotiseen verrattuna on selvää, ettei
ylityspyynnöiltä voi mitenkään välttyä, ellei palveluja ajeta alas. Perusturvalautakunta esitti varsin täydellisesti
perustellun 11.9M€ talousarvion muutospyynnön 23.4.2020. Tämä vastasi varsin tarkasti NHG:n ennustetta.
Kaupunginhallitus hylkäsi esityksen, koska siinä ei esitetty ohjelmaa ylityksen kattamiseksi. Kysyä sopii, miksi
ylitystä olisi yleensä anottu, jos olisi omat keinot sen kattamiseen.
Kun virkamiehet eivät aikaansaaneet vaadittua ylityksen kattamisohjelmaa kesätaukoon mennessäkään,
seuraava tilaisuus anoa kipeästi tarvittavia varoja on vasta aikaisintaan elokuun loppupuolella.
Mitkä olivat seuraamukset? Otan yhden esimerkin, joka tänä kesänä on ollut yleinen puheenaihe.
Tehostettua palveluasumista ei enää ohjata ollenkaan yksityisille palveluntarjoajille, vaikka itse asiassa se on
tällä hetkellä halvin vaihtoehto. Jonot kasvavat, kun kaupungin julkisen puolen palveluja tarjonneeseen
Himmeliinkään ei enää oteta yhtään uutta asujaa.
Syy on selkeä. Kun tuottavuusohjelmassa pyritään 24/7 palveluun kotihoidossa, tavoitellaan tilannetta jossa
tehostetun palveluasumisen tarve vähenisi. Nyt vain kaupunginhallituksen päätöksellä evättiin samalla sekin
lisämiljoona, joka olisi tarvittu kotihoidon parantamiseen vaadittavalle tasolle.
Kun haastattelimme aikanaan nyt virkaansa tullutta perusturvajohtajaa, kysyin, kestääkö hän tulevaisuudessa
tulevia syytöksiä budjettiylityksistä. Hän sanoi kestävänsä ja samoin kestänee kaupunginhallitus, mutta entä
kaupunkimme apua tarvitsevat ihmiset.
Simo Korpela
kristillisdemokraattien Satakunnan piirin pj. KV II vpj. , perusturvalautakunnan jäsen