Kannanotot

9.10.2021 KD Naisten liitttokokouksen kannanotto

Omaishoitajien uhattu toimeentulo

Omaishoito ja perhehoito tukevat vanhusten, vammaisten ja sairaiden henkilöiden kotona asumista. Suomessa on n. 50 600 omaishoidettavaa ja omaishoitajia on n. 48 700. Valtaosa omaishoitajista on naisia. Muistisairaudet ovat omaishoidon yleisin syy. Omaishoitajat säästävät työllään yhteiskunnalle vuosittain miljardeja euroja verrattuna tilanteeseen, jossa omaishoidettava olisi hoidossa hoivakodissa, palvelutalossa, tuetusta asumisessa, pitkäaikaissairaanhoidossa tai erikoissairaanhoidossa.

Omaishoitajuus työttömyyden aikana voi aiheuttaa vakavia toimeentulo-ongelmia. Työttömyysturvan saannin ehtona on, että työnhakijan tulee olla kokoaikaisesti työmarkkinoiden käytössä. Omaishoitajalle kokoaikatyön hakeminen on käytännössä hankalaa. Osa-aikatyö ja omaishoito ovat paremmin sovitettavissa yhteen. Onko työtön omaishoitaja työllinen vai työtön työnhakija? Tämä seikka tulee selkeyttää lainsäädännössä, jotta omaishoitajia kohdeltaisiin tasapuolisesti eri puolilla maata.

Osa omaishoitajista joutuu turvautumaan toimeentulotukeen. Monet työttömät omaishoitajat toivovat, että voisivat tehdä esimerkiksi osa-aikatyötä omaishoitajuuden rinnalla. Lisäksi tarvittaisiin oman kotikunnan järjestämiä tukipalveluja. Parasta olisi, että valtio turvaisi omaishoitajien tuen.

KD Naiset muistuttavat päättäjiä siitä, että kaikille omaishoitajille olisi pystyttävä turvaamaan mahdollisuus tavata ystäviään ja ylläpitää sosiaalista elämää. Omaishoitajilla pitäisi olla mahdollisuus jakaa vastuuta omaishoidosta ja pystyä pitämään vapaapäivät joka kuukausi. Omaishoitajilla tulisi olla mahdollisuus käydä ansiotyössä ja saada tukea hyvinvointiin ja jaksamiseen. Toimiin omaishoitajien aseman parantamiseksi ja tasapuolisen kohtelun turvaamiseksi Suomessa on ryhdyttävä välittömästi!

 

Lisätietoja

KD Naisten pj Tina Tuomela

[email protected]

 

9.10.2021 KD Naisten liittokokouksen kannanotto

Huoli hoitajista – mistä ratkaisu?

Hoitajapula on tällä hetkellä maassamme polttava työvoimapoliittinen ongelma. Yhä useampi terveydenhuollon ammattilainen on harkinnut alan vaihtoa. Hoitoalalta lähdön syitä ovat mm. työn kuormittavuus, jatkuva sijaispula ja alhainen palkkataso, joka ei vastaa työn vaativuutta.

KD Naiset ehdottavat ratkaisuja hoitajapulaan. Tärkeintä on löytää yhteinen poliittinen tahtotila muutokseen. Työpaikoilla sairaaloissa ja hoitokodeissa tarvitaan hyvää johtajuutta ja työn parempaa organisointia. Päivittäisen johtamisen tulisi tapahtua riittävän lähellä työntekijöitä. Työssä jaksamista lisää se, että työntekijä voi itse vaikuttaa työhönsä, työnkuva on selkeä ja työ on vakinaista. Avoimeen ja kannustavaan työilmapiiriin tulee panostaa. Henkilökunnan esiin nostamiin epäkotiin tulee puuttua viipymättä. Työntekijöitä tulee kannustaa tuomaan esille myös kehittämisehdotuksia. Henkilöstön lisä- ja jatkokoulutuksen tulee olla säännöllistä, työntekijöitä tulee olla riittävästi ja sijaisjärjestelmä pitää saada toimivaksi. Palkkaus vaatii korjauksen; sen tulee vastata työn vaativuutta.

KD Naiset esittää, että mahdollisuuksia päästä terveydenhuoltoalan koulutuksiin tulee tehostaa. Oppisopimuskoulutusta tulee lisätä niin, että aikuisten hakeutuminen sosiaali- ja terveysalalle helpottuu. Tarvitsemme kipeästi lisää hoitajia. KD Naiset vaativat, että hoito- ja hoiva-alan työolot täytyy saada kuntoon, niin että työssä jaksetaan ja siellä pysytään. Tarvitaan päättäjien ja hoitotyön johtajien tahtoa laittaa hoitajien työolot vihdoinkin kuntoon!

Lisätietoja

KD Naisten pj Tiina Tuomela

[email protected]

28.9.2021 Helsingin naispiirin varapj Paula Pennanen-Aitan mielipidekirjoitus

Moni haluaa asiakaspalvelua kasvokkain

Olemme siirtyneet digiaikaan ja sen huomaa.

Pankkipalvelut, kuten monet muutkin yhteiskunnan palvelut on pikkuhiljaa viety monien ihmisten ulottumattomiin. Muutos on tapahtunut palveluntarjoajien pientä painostusta käyttäen. On puhuttu palvelujen parantamisesta ynnä muusta mukavasta, joka siitä seuraa.

Kun verkkopalveluja jatkuvasti kehitetään, puhutaan palvelujen parantamisesta ynnä muusta mukavasta, joka muutoksesta seuraa. Mutta palvelua ei ole se, että digitaaliset toiminnot ovat monien muurien ja esteiden takana salasanoineen. Lisäksi palvelujen sisältöjä ja toimintoja muutetaan aika ajoin, jopa liian usein, mikä aiheuttaa ongelmia pysyä ajan tasalla.

Digiloikan jalkoihin jäävät erilaisten vammaisryhmien edustajat, sekä suuri joukko vanhuksia. Vammaisryhmät ja vanhukset ovat hyvin heterogeenisiä – erilaisia. Toiset pystyvät selviytymään nipin napin, toiset eivät lainkaan. Tosiasia on myös se, että kaikki eivät opi digipalveluja riittävästi pärjätäkseen niiden varassa.

Digitaaliset palvelut ovat myös hankaloittaneet suuresti aatteellisten yhdistysten toimintoja.

Digitaalisilla palveluilla on myös paljon hyvää annettavanaan lähes kaikilla elämän alueilla, kunhan se pysytetään rengin asemassa, ei isäntänä.

Suomessa on suuri joukko ihmisiä, jotka haluavat, että digitaalisten palvelujen rinnalla on mahdollista saada kasvokkain tapahtuvaa henkilökohtaista palvelua – pankeissa kaikkina aukiolopäivinä, ja myös virastoissa ja laitoksissa niiden aukiolopäivinä, tai riittävän monena arkipäivänä viikossa.

Ei ole oikein, että osa ihmisistä tietoisesti jätetään yhteiskunnan ulkopuolelle. Se sotii ihmisyyttä vastaan.

Jo yhdenvertaisuuslaki velvoittaa meitä edistämään esteettömyyttä ja saavutettavuutta elämän arjessa. Se velvoittaa meitä pitämään huolta kaikista, myös tässä asiassa.

 

Paula Pennanen-Aitta

Helsinki

14.9.2021 KD Naisten liittohallituksen kannanotto

Grooming-ilmiöön on puututtava

Grooming tarkoittaa lapsen houkuttelua seksuaalisiin tarkoituksiin. Sillä viitataan aikuisen toimintaan, jonka tarkoituksena on luoda lapseen tai nuoreen luottamuksellinen suhde, joka mahdollistaa seksuaaliväkivallan tekemisen netissä tai sen ulkopuolella tai molemmissa. Groomingia ovat sanat, viestit ja teot joita lapseen kohdistetaan. Tällöin tuntematon henkilö on lähettänyt nuorelle viestin, yleisimmin Instagramissa, mutta myös Snapchatin tai Whatsappin kautta. Ilmiö on hyvin moninainen.

Lasten viettämä aika sosiaalisessa mediassa ja digilaitteilla on kasvanut koko ajan. Osa lapsista ja nuorista viettää siellä yli viisi tuntia päivittäin (Pelastakaa Lapset ry). Yhteydenpidon vieraan aikuisen kanssa aloittaa moni sen vuoksi, että kokevat että heillä on tylsää ja toisaalta taas omaa uteliaisuuttaan.

Pelastakaa lapset ry:n tekemän tutkimuksen mukaan jopa yli 80%:a tutkimukseen osallistuneista ala-ikäisistä 11-17 vuotiaista lapsista ja nuorista on saanut seksuaalissävytteisiä viestejä asteikolla päivittäin-muutaman kerran vuodessa. Nämä grooming-kokemukset aiheuttavat osalle lapsista alakuloisuutta ja ahdistuneisuutta, negatiivisempaa kuvaa itsestään ja pelkoa siitä, että jotakin kauheaa sattuu. Nuoret itse kokevat viestittelyn ikävänä mutta hyväksyvät sen ikään kuin ”asiaan kuuluvana” eivätkä välttämättä kerro siitä kenellekään. Sosiaalisssa mediassa tapahtuvien seksuaalirikosten uhrien tarkkaa lukumäärää ei tiedetä, sillä suuri osa tapauksista jää ilmoittamatta poliisille Lapset ja nuoret tarvitsevat nyt pikaisia toimia.

KD Naiset haluavat, että grooming-ilmiö tunnistetaan ja ymmärretään sen laajuus paremmin. Meidän kaikkien aikuisten niin vanhempien, opettajien kuin lapsia ja nuoria työkseen kohtaavien pitää olla paremmin tietoisia asiasta. Seurataan lastemme ja nuortemme netin käyttöä, kysytään mitä siellä tapahtuu ja otetaan asioita puheeksi ja opetetaan lapsille ikä-ja kehitysvaihe huomioiden keho-ja turvakasvatusta. Opetetaan jo ennakkoon valmiuksia kuinka toimia.

Aikuisen kanssa voi nuori jutella nimettömästi myös esimerkiksi Suomen Mielenterveysseuran https://sekasin247.fi/ sivustolla tai ottaa yhteyttä nettipoliisiin Instagramin tai Snapchatin kautta.

KD Naisten liittohallitus

 

lisätietoja:

Sari Kumin

KD Naisten 1:n varapj

[email protected]

 

 

28.8.2021 KD Naisten puoluekokousaloite

Ikäihmisen tai muistisairaan tutkimuksiin osallistuvalle omaiselle lääkärissä käynnin ajalta Kelan korvaus menetetystä palkasta

Omaisia tarvitaan ikähmisten ja muistisairaiden mukaan lääkärikäynneille. Ikäihmisten tutkimukseen osallistuvat omaset ovat mukana parantamassa vanhusten palveluja niin, että myös iäkkään toiveet ja kokemukset otetaan huomioon. Myös kuntoutussuunnitelma tulee laatia mahdollisimman pian diagnoosin jälkeen yhdessä sairastuneen, omaisen ja hoitohenkilöstön kanssa. Jos potilas ei kykene itse päättämään hoidostaan, täytyy ennen tärkeän hoitopäätöksen kuulla potilaan edustajaa, omaisia tai läheisiä.

Nykyään omainen joutuu ottamaan palkattoman vapaapäivän lähtiessään lääkärikäynneille. KD Naiset ehdottaa, että omainen saa Kela-korvauksen siltä ajalta kun hän on ikäihmisen tai muistisairaan mukana tutkimuksissa.

Aloite hyväksyttiin puoluekokouksessa 28.8.2021.

 

25.8.2021

”Vanhustenhuoltoon tarvitaan nopeita uudistuksia”

Hoidon laatuun joutuu puuttumaan niin kotihoidossa kuin myös tehostetun palveluasumisen yksiköissä. Liian usein omaiset joutuvat puuttumaan toimintaan ja huolehtimaan siitä, että oma läheinen saa hyvää huolenpitoa. Erityisen vaikeassa ja haavoittuvassa tilanteessa ovat ne vanhukset joilla ei ole omia sukulaisia tai läheisiä asioitaan hoitamassa. Nousee esille kysymys siitä, kuka huolehtii heidän tarpeistaan ja hoidostaan?

KD Naiset on hyvin huolissaan näistä haasteista. Haluamme, että yhteiskunnassamme huolehditaan entistä paremmin kotipalvelun ja palveluasumisyksiköiden riittävästä resurssoinnista, vanhusten palvelutarpeen kartoituksesta ja säännöllisistä tarkennuksista siihen vanhuksen kunnon ja hoidon tarpeen muuttuessa.

KD Naiset on jo vuonna 2018 tehnyt aloitteen vanhusasiainvaltuutetun viran perustamiseksi Suomeen. Asia on nyt hallitusohjelmassa ja edennyt eduskunnan käsittelyyn. Ajattelemme, että yhteiskunnan sivistystaso mitataan sillä, miten se pitää huolta vanhuksistaan. Miten sinä ajattelet?

 

KD Naisten työvaliokunnan puolesta

Sari Kumin

KD Naisten 1. varapj

[email protected]

15.5.2021

Käytetään naiset joukolla oikeuttamme äänestää

Me naiset Suomessa saimme oikeuden äänestää jo vuonna 1906 ensimmäisenä eurooppalaisena maana. Saimme samalla oikeuden asettua myös ehdolle. Ensimmäiset naisparlamentaarikot valittiinkin jo seuraavana vuonna.

Naisten äänestysaktiivisuus on seurannut läpi vuosikymmenten miesten äänestysprofiilia ja on ollut korkeimmillaan 60-70-luvuilla. Viime eduskuntavaaleissa 2019 meistä naisista äänesti Tilastokeskuksen mukaan noin 75%. Kristillisdemokraattiset naiset kannustavat naisia nyt tulevissa kuntavaaleissa joukolla äänestysuurnille.

Tällä hetkellä meitä naisia on valtuutetuista 40%. Varaa nostaa lukemia siis on. KD Naiset pitävät tärkeänä, että kaikki äänioikeutetut naiset käyttävät oikeuttaan kertoa mielipiteensä. Vain siten saamme äänemme kuuluviin ja lisää naisia päättäville paikoille. Ei nimittäin olisi ollenkaan hullumpaa jos nainen äänestäisi toista naista!

 

KD Naisten liittohallituksen puolesta

Sari Kumin

KD Naisten 1. varapj

[email protected]

 

11.4.2021

Millaisen tulevaisuuden haluamme rakentaa nuorillemme?

Nyt korona-aikana nuorten elämään on kuohuttavan elämänvaiheen lisäksi tullut uusia erilaisia epävarmuustekijöitä koronan myötä. Koulutyöhön ja opiskeluun on tullut uusia haasteita. Pandemiaan liittyvät uhkakuvat ovat horjuttaneet monen nuoren uskoa omaan elämänsä hallintaan ja vaikutuksista vaikuttaa omaan tulevaisuuteen. Sosiaalinen elämä on kaventunut kun kavereita ei ole voinut tavata. Arjen rytmin ylläpitäminen on osalle ollut vaikeaa ja arjen rutiineista on tipahdettu.

Korona-aika on lisännyt tutkitusti opiskelijoiden mielenterveys-ja päihdeongelmia (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2020). Miten kokevat nuoret jotka eivät koulu tai opiskelumaailmassa ole mukana. Tunne ettei tunnu kuuluvansa mihinkään ryhmään tai joukkoon voi olla musertava. Erityisen haastava tilanne on nuorille joilla on jo ennen korona-aikaa ollut päihde-ja mielenterveysongelmia.

Nyt ongelmat ovat alkeneet näkymään käytännössä. Nuorisopsykiatrian tilanne on kriisiytynyt korona-aikana. Lähetteiden määrä on noussut syksyn 2020 aikana yli 50 prosenttia. Tilanne osastoilla on katastrofaalinen. Nuoria joudutaan käännyttämään pienen keskustelun jälkeen kotiin. Itsetuhoisia nuoria majoittuu osastojen käytäville. Näin ei saa olla.

KD Naiset ovat huolissaan tilanteesta ja peräänkuuluttaa asioihin tarttumista välittömästi. Nuorten mielenterveyspalveluiden tulee lisätä laitospaikkoja ja apu on saatava nopeammin ympäri Suomea. Tarvitsemme ammattilaisia kohtaamaan näitä nuoria jotta he voivat kokea kuuluvansa joukkoon, kokevansa osallisuutta ja hyväksytyksi tulemista.

Näitä toimia lisäämällä viestitämme nuorille välittämistä, tulevaisuuden uskoa ja toiveikkuutta. Tulevaisuuden Suomella ei ole varaa menettää näistä nuorista ainuttakaan!

 

Lisätietoja:

Sari Kumin

KD Naisten 1:n varapj

[email protected]

 

14.3.2021

Panostus lapsiin ja lapsiperheisiin luo turvallista tulevaisuutta

Lähisuhdeväkivalta on merkittävä kansanterveysongelma ja se koskettaa kaikkia yhteiskuntaluokasta, kulttuurista, iästä ja sukupuolesta riippumatta. Ehkäisevällä väkivaltatyöllä ja varhaisella puuttumisella säästetään yhteiskunnan varoja sekä vähennetään inhimillistä kärsimystä. Väkivaltaan puuttuminen kuuluu kaikille. Kaikissa sosiaali- ja terveyspalveluissa on huolehdittava siitä, että lähisuhdeväkivaltaa kokeneet asiakkaat tunnistetaan ja he saavat nopeasti avun ja hoidon väkivallan aiheuttamaan kriisiin. (ww.thl.fi)

Lähisuhdeväkivallan määritelmän mukaan tekijä ja uhri ovat tai ovat olleet keskenään läheisessä suhteessa. Lähisuhdeväkivalta voi kohdistua henkilön nykyiseen tai entiseen kumppaniin, lapseen, lähisukulaiseen tai muuhun läheiseen. Tyypillisesti uhrin koko lähipiiri altistuu väkivallan vaikutuksille.

Rikoslaki ei tunne lähisuhdeväkivallan käsitettä, mutta vuodesta 2011 alkaen lievätkin pahoinpitelyt lähisuhteessa ovat olleet virallisen syytteen alaisia. Kunnat ovat vastuussa ehkäisevän väkivaltatyön suunnittelusta ja palvelujen järjestämisestä. Ammattilaisten tehtävä on puuttua väkivaltaan ja saattaa väkivaltaa kokenut avun ja tuen piiriin. Palvelujen etsimistä ei saa jättää asiakkaan tai potilaan vastuulle.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) toteuttaa yhdessä Tampereen yliopiston ja Turun yliopiston kanssa tutkimuksen koronaepidemian vaikutuksista lähisuhdeväkivallan kokemuksiin ja palveluiden käyttöön. Tavoitteena on tutkia koronapandemian ja siihen liittyvien rajoitustoimien vaikutuksia lähisuhdeväkivallan esiintymiseen, turvattomuuteen, palveluihin ohjaamiseen ja rajoituksiin palveluiden saatavuudessa. (www.thl.fi)

KD-naiset eivät kannata oppivelvollisuuden pidentämistä vaan resurssien kohdentamista kuntien väkivallan ehkäisytyöhön ja rakenteilla olevien perhekeskusten laadukkaaseen toimintaan. Monipuolisten perhekeskusten palveluiden avulla tuetaan lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia sekä ennaltaehkäistään hyvinvointivajeiden seurauksia.

 

Lisätietoa

Tuula Vepsäläinen

KD Satakunnan naispiiri, puheenjohtaja [email protected]

0445372049

 

Niina Hakala

KD Satakunnan naispiiri, sihteeri [email protected]

0405332270

3.3.2021

Perhevapaauudistus meni osittain pieleen

Hallitus esitteli perhevapaauudistusmallinsa. Valitettavasti se ei ole kristillisdemokraattien arvojen mukainen.

Malli pakottaa perheet tietynlaisiin ratkaisuihin vaikka tiedämme, että suomalaiset perheet arvostavat valinnanvapautta ja joustavia erilaisia ratkaisuja lapsenhoidon järjestämiseksi. Olemme samaa mieltä, että isejä pitää rohkaista ja kannustaa jäämään kotiin hoitovapaalle lapsensa kanssa mutta ketään ei kuitenkaan pidä siihen pakottaa. Yhteiskunnan tehtävä ei ole määritellä miten perheet lapsensa hoidon järjestävät. Se kuuluu perheen sisällä päätettäviin asioihin.

Hallituksen ehdottamassa mallissa kiintiöidään perhevapaat vanhempien kesken tasan. Toinen vanhemmista voi kuitenkin luovuttaa toiselle 63 päivärahapäivää. Tämä pidentää vanhempien mahdollisuutta hoitaa lastaan kotona. Tämä on uudistuksen hyvä puoli.

KD Naiset haluaa mahdollistaa perheille itsenäisen, moniin eri vaihtoehtoihin perustuvan mallin. Emme kannata pakollisia kiintiöitä.

KD Naiset peräänkuuluttaa myös eläkejärjestelmän uudistamista niin, että kotona lastaan hoitava vanhempi on oikeutettu kyseiseltä ajalta myös eläkkeeseen. Tämä lisäisi ehkä myös isien mahdollisuutta jäädä hoitovapaalle lapsensa kanssa.

 

KD Naisten liittohallitus

lisätietoja:

Sari Kumin

varhaiskasvatuksen erit.opettaja, KD Naisten 1:n varapj

 

27.2.2021

Valtion kiinteistöt kuntoon

Senaattikiinteistöt on Suomen valtion kiinteistöasiantuntija ja toimitilakumppani, joka vastaa myös kiinteistöjen ylläpidosta.

Tilojen käyttäjät raportoivat erilaisista sisäilmaan liittyvistä oireista. Erityisen nostamme tässä esille varuskuntien tilanteen. Moni nuori on raportoinut mm. toistuvista infektioista ja astman pahenemisesta. Infektiokierre voi toki johtua myös tiiviistä lähikontakteista, mutta sisäilman mikrobiärsytyksellä lienee myös osansa. Fyysinen rasitus infektiossa voi myös johtaa kohtalokkaisiin seurauksiin mm. sydänlihastulehdukseen ja jopa äkkikuolemaan.

Yksi Senaatin toimenpiteistä paremman sisäilman puolesta on vuonna 2019 valmistunut Hyvän työympäristön ja laadukkaan sisäilman varmistaminen -niminen opas. Siinä annetaan valtion virastoille ohjeita siitä, kuinka toimia, jos työtiloissa ilmenee sisäilmaan liittyviä oireita tai haittoja.

Ennakoivalla reagoinnilla voidaan vähentää korjausvelan kertymää ja kustannuksia, vähentää oireita ja sairastumisia sekä lisätä työn tuottavuutta. Keskiössä tulee myös olla avoin viestintä ja keskustelukulttuuri.

KD Naisten mielestä Senaattikiinteistöille tulee lisätä resursseja sekä korjauksiin että asiantuntijoiden palkkaukseen. On syytä käydä hallinnassa olevat kiinteistöt läpi ja miettiä myös, milloin korjaus kannattaa vai olisiko uudisrakentaminen toimivampi ja edullisempi ratkaisu.

Lisätietoja:

Tiina Tuomela

erikoislääkäri, KD Naiset pj

[email protected]

 

2.2.2021

Lapsistrategia pitää saada pian käyttöön koko Suomessa

Olemme tottuneet ajattelemaan, että Suomi on lapsille hyvä maa. Näin ei kuitenkaan aina ole. Suomi on sitoutunut YK:n lapsen oikeuksien sopimukseen, joka kieltää lapsen syrjinnän hänen tai vanhempansa ulkonäön, alkuperän, mielipiteiden tai muiden ominaisuuksien vuoksi. Sopimus vaatii meitä aikuisia ottamaan päätöksenteossa huomioon myös lapsen edun. Tämä ei kuitenkaan aina toteudu.

Suomi on saanut huomautuksen ettei lapsen edun ensisijaisuutta ole tarpeeksi hyvin otettu huomioon päätöksenteossa. Huomautuksessa todetaan myös ettei vammaisten, erityislasten ja kielivähemmistöjen lasten oikeudet aina toteudu sopimuksen mukaisesti. Tämä on huolestuttavaa.

Suomi on saamassa kansallisen lapsistrategian, joka pohjautuu lapsen oikeuksien sopimukseen. Tämä edellyttää kunnilta lapsen osallisuuden lisäämistä, talousarvion ja eri vaihtoehtojen tarkastelua nimenomaan lasten oikeuksien näkökulmasta päätöksiä tehtäessä.

KD Naiset pitää lapsivaikutusten arviota erittäin tärkeänä ja haluaa, että lapsistrategian käyttöönottoa kiirehditään ja se otetaan pikaisesti käyttöön ympäri Suomea. Lasten hyvinvointi on nyt kaikkein tärkeintä.

KD Naisten työvaliokunnan psta

Sari Kumin

KD Naisten 1. varapj

 

 

13.12.2020

Mistä löytyy arvojohtajat

Viikolla MTV:n puheenjohtajatentissä nähtiin neljän suurimman puolueen (Perussuomalaiset, SDP, Kokoomus ja Keskusta) puheenjohtajat. Toimittaja kysyi, pitäisikö hoitajille maksaa koronalisää jo lähes vuoden kestäneestä raskaasta työrupeamasta? Järkyttyneenä seurasin, kun yksikään puoluejohtaja ei nostanut kättään. Seurasi pitkiä selityksiä siitä, miten eduskunta ja hallitus eivät voi vaikuttaa työmarkkinaosapuoliin, joiden asiana palkkaneuvottelut ovat.

Terveydenhuolto on ollut jo pitkään kriisissä. Alan palkkataso on koulutukseen nähden huomattavan matala. Työ on raskasta ja uuvuttavaa. Useita hoitajia on siirtynyt tai suunnittelee siirtyvänsä muualle, joko ulkomaille tai aivan muille aloille. Jos emme kohtele ammattikuntaa oikeudenmukaisesti, olemme lähitulevaisuudessa täydellisessä pulassa. Kuka meitä sitten jatkossa hoitaa? Liian pitkään on luotettu hoitohenkilökunnan kutsumukseen ja tunnollisuuteen. Lisämausteena sopassa on vielä valmiuslain tuoma pelko, että hoitohenkilökuntaa pakotetaan jatkossa lomilta töihin. Kuka tätä jaksaa pitkään?

Maamme johtavien poliitikkojen tulee esiintyä arvojohtajina ja tuoda painokas mielipiteensä asiasta. Kyllä presidentti Kekkonenkin välillä jyrähti ja puuttui asioihin. Jotain samaa kaivattaisiin välillä nykypäivänäkin, toki ilman junttausta. Johtavien poliitikkojen mielipide ohjaa yhteiskunnallisia ratkaisuja. Käyttäkää siis asemaanne tehdäksenne oikeudenmukaista politiikkaa. Olette kansan ääninä ja edustajina. Lämmin kädenpuristus ja somekiitokset eivät enää riitä, tarvitaan konkreettisia toimia.

Tiina Tuomela

lastentautien erikoislääkäri, LKT

 

24.11.2020

Vanhusasianvaltuutettu Suomeen

Vuonna 2018 käynnistimme kansalaisaloitteen, jonka tähtäimenä oli saada vanhusasiainvaltuutettu Suomeen. Kansalaisaloitteen tukijoina oli monia järjestöjä ja aloite keräsikin 6kk aikana nimiä noin 43000kpl. Mielenilmauksessa syksyllä 2018 aloite sai kaikkien puolueiden vahvan kannatuksen. Uuteen hallitusohjelmaan tuli kirjaus vanhusasiainvaltuutetusta.

KD Naiset ovat edelleen vahvasti sitä mieltä, että kasvava vanhusväestö tarvitsee oman edunvalvojan ja puolestapuhujan. Monet asiat hoidon ja hoivan alueella vaativat erityistä huomiota ja lisäresursseja. Olemme huolissamme vanhustenhoidon ongelmista, taloudellisten vaikeuksien kanssa kamppailevista iäkkäistä, liikuntakyvyn rajoitteista ja yksinäisyydestä kärsivistä ikäihmisistä. Koronan aiheuttama eristyneisyys on lisännyt entisestään ikäihmisten osattomuutta. Peräänkuulutamme arvokasta ikääntymistä ja vaadimme nostamaan uudelleen esiin ikäihmisten hoidon laiminlyönnin. Tarvitsemme vanhusasiavaltuutetun erityisesti turvaamaan ikäihmisten tasa-arvoista ja inhimillistä kohtelua.

Esitys on tällä hetkellä lausuntokierroksella kunnissa ja vanhusjärjestöillä ja etenee eduskuntaan näillä näkymin keväällä 2021. Seuraamme mielenkiinnolla asian käsittelyä.

KD Naiset liittohallitus

lisätietoja

Tiina Tuomela, KD Naiset pj

[email protected]

26.10.2020

Naisten kuuluu saada palkka vuoden jokaisena päivänä

Naisten palkkapäivää vietetään tänä vuonna 1.11. Päivää vietetään joka vuosi aina sinä päivänä jolloin naisten palkanmaksu loppuu kun sitä verrataan miesten vuosittaiseen laskennalliseen palkkatasoon. Kuvainnollisesti voisi sanoa, että naiset työskentelevät 2.11. alkaen loppuvuoden ilmaiseksi.

Päivää on Suomessa vietetty jo vuodesta 2011. Sen tarkoituksena on herättää ihmisiä keskustelemaan naisten ja miesten palkkaeroista. Keskeisin syy palkkaeroihin on, että naiset ovat enemmistönä matalapalkkaisilla aloilla kuten kasvatus-, hoito-ja opetusaloilla. Kuitenkin työsopimus- ,tasa-arvo -ja yhdenvertaisuuslaki edellyttävät, että palkan on oltava yhtä suuri niin samanlaisesta kuin samanarvoisesta työstä.

Tilanne on korjaantunut vuosi vuodelta hitaasti aina viime vuoteen saakka. Vuoden 2020 aikana ero on taas hieman kasvanut. KD Naiset pitävät tilannetta erittäin huolestuttavana. Kuka tai mikä taho määrittelee mikä työ on samanlaista ja samanarvoista? Miten opettajan tai sairaanhoitajan työ suhteutuu insinöörin tai putkimiehen työhön nähden?

Palkkaerojen kuromiseksi on tehtävä töitä. KD Naiset vaativat heti muutosta epäkohdan korjaamiseksi. Naisvaltaisten alojen pitää saada kunnon korotukset palkkoihin. Nämä kirjaukset on oltava myös samapalkkaisuusohjelmassa niin, että naiset saavat palkan vuoden jokaisena päivänä.

 

Lisätiedot:

Sari Kumin

KD Naiset, 1:n varapj

[email protected]

3.10.2020

Koulukiusaamiseen –ja väkivaltaan puututtava

Viime päivinä olemme saaneet lukea surullisia uutisia koulumaailmasta. Nuoret koululaiset satuttavat vakavasti toisiaan ja kuvaavat näitä tapahtumia someen. Mistä on kyse? Mikä saa lapset toimimaan näin?

KD Naiset pitää tilannetta erittäin huolestuttavana. Tähän pitää välittömästi puuttua. On tärkeää, että näemme lapsen ja nuoren käytöksen taakse. Meidän pitää tarttua käytöksen syihin eikä vain puuttua itse oireiluun; koulukiusaamiseen ja väkivallan tekoihin. Lasten tuen tarpeet tulee huomata jo varhaisessa vaiheessa ja annettava tukea oikea-aikaisesti mahdollisesti jo varhaiskasvatuksessa. Käyttäytymisen haasteisiin ja itsesäätelytaitojen harjoitteluun tulee olla aikaa ja aikuisen tukea. Taidot eivät kehity itsestään vaan niitä tulee opettaa.

KD Naiset ehdottaa, että varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen resursseja tulee vahvistaa niin että henkilöstön on mahdollista opettaa näitä taitoja nykyistä pienemmissä lapsi-ja opetusryhmissä. Resursseja pitää ylläpitää niin kouluterveydenhuollossa kuin oppilashuoltopalveluissa eikä niitä tule siirtää sote-palveluiden puolelle. Tarvittaessa on hyvä käyttää myös psykiatrisen sairaanhoitajan osaamista. Mallista on jo olemassa hyviä kokemuksia.

On tärkeää, että me aikuiset hoidamme tätä asiaa yhdessä koko yhteiskunnassamme ilman poliittista peliä tai vastakkainasettelua. Hallitukselta on kuitenkin tultava selkeä viesti siitä kuinka tässä vakavassa tilanteessa toimitaan.

Tämä on varmasti asia joka yhdistää meitä kaikkia, puolueesta riippumatta.

 

KD Naiset

 

23.9.2020

Onko yrittäjyydellä tulevaisuutta Lapissa?

KD Naiset on huolissaan naisyrittäjien elinkeinosta erityisesti Lapin alueelta. Yrittäjät ovat satsanneet yhä kasvavaan matkailuun viime vuosien aikana suuria summia erilaisten investointien kautta. Toistaiseksi hallitus ei ole antanut yrittäjille laastaria suurempia lääkkeitä koko lomasesongin yli.

Lapin matkailijoista 70 % tulee ulkomailta ja nyt koronan asettamien matkustusrajoitusten vuoksi nämä matkailijat jäävät kokonaan saapumatta. Yrittäjän on kuitenkin selvittävä päivittäisistä juoksevista kuluista ja lainoista.

KD Naiset on erityisesti huolissaan husky koirien tulevaisuudesta. Hallituksen lupaamat tukitoimet eivät tuo helpotusta yrittäjän arkeen vaan heidän on selvittävä itsenäisesti koirien päivittäisistä ruoka – ja hoitokuluista. Tilanne on kestämätön, pahimmillaan koirista joudutaan luopumaan.

KD Naiset vaatii, että hallitus ryhtyy pikaisesti tehokkaisiin toimenpiteisiin ja antaa yrittäjille oikeat lääkkeet konkurssien välttämiseksi.

Sari Kumin
1. varapuheenjohtaja
KD Naiset

Anne Vuori
puheenjohtaja
Helsingin KD Naiset

 

 

9.8.2020

Stop vihapuheelle!

Julkista keskustelua leimaa vihan ja pelon ilmapiiri. Tämä korostuu etenkin sosiaalisen median kanavissa. Rakentava, toinen toistaan kunnioittava keskustelukulttuuri tuntuu puuttuvan. Tavaksi näyttää muodostuneen toisten mielipiteiden väheksyminen, parjaaminen ja vihaaminen.
Erilaisissa poliittisissa tilaisuuksissa monet naisehdokkaat ovat saaneet osakseen vihapuhetta ja jopa fyysistä uhkaa. Kuntavaalit lähestyvät ja jokaisen ehdokkaaksi haluavan on voitava uskaltaa ryhtyä toimeen ilman pelkoa.
KD Naiset pitää tärkeänä, että ketään ei saa uhata mielipiteiden, uskonnon, rodun, kansalaisuuden tai seksuaalisen suuntautumisen takia. Perään kuulutamme keskustelua, jossa kuullaan ja kuunnellaan toisiamme. On mahdotonta ja suorastaan karmivaa, jos kaikki olisivat aina samaa mieltä. Kunnioitus ja usein myös kompromissiratkaisujen haku ovat olennaisia asioita rakentavassa keskustelussa. Jos jokainen kohtelisi toista ihmistä siten kuin toivoisi itseään kohdeltavan, maailma saattaisi olla parempi paikka elää.

Tiina Tuomela
erikoislääkäri
KD Naiset pj
[email protected]

Sari Kumin
erityisopettaja
KD Naiset 1. varapj
[email protected]