Ehdokkaiden kirjoittelu

KUNTAVAALIEN 2021 EHDOKKAIDEN MIELIPIDEKIRJOITUKSET

Reijo Hirvonen (KD)
Projektipäällikkö, tradenomi

”Vain verottajan paratiisiko?”

Tulevien kunnallisvaalien yksi ydinkysymys varmasti on, miten saadaan lisää asukkaita ja yrityksiä kuntaan? Tulevalla vaalikaudella Lappeenrannan tulisi minun mielestäni panostaa peruspalvelujen ylläpitoon ja kehittämiseen sekä yritystoiminnan mahdollisuuksien parantamiseen. Myös velkaisuuteen on kiinnitettävä erityistä huomiota. On tehtävä vastuullisia päätöksiä ottaen huomioon, että todennäköisesti jatkuvasti vähenevä väestö joutuu velat joskus maksamaan.

On selvästi nähtävissä, että kunnallisista maksuista ja toimivista peruspalveluista on tulossa yksi kunnan merkittävimmistä kilpailutekijöistä. En todellakaan usko, että kukaan muuttaa Lappeenrantaan esimerkiksi hyvien lentoyhteyksien takia. Kyllä se muutto tapahtuu enemmänkin peruspalvelujen toimivuuden sekä asumiskustannusten, julkisten maksujen ja veroäyrin korkeuden mukaan. Miksi maksamme joka asiasta korkeita julkisia maksuja samaan aikaan kun verotus on jo lähes kalleinta maailmassa?

Lappeenrannalla on sijainnillisesti hyvät mahdollisuudet menestyä tulevaisuudessa, jos hoidamme taloutemme hyvin. Mielestäni meidän kannattaa luoda ja ylläpitää yritystoimintaa laaja-alaisesti. Monipuolinen koulutustarjonta turvaa jatkossakin ammattitaitoisen työvoiman saannin ja yrittäjyyden jatkumisen mahdollisuudet. Syrjäytymisen, kiusaamisen ja ikäsyrjinnän ehkäisyyn kannattaa satsata nykyistä enemmän. Se tuo lisää verotuloja ja vähentää sosiaalikustannuksia.

Lappeenrannan Energia voisi jatkossa pitää maltillisempaa hintapolitiikkaa siirtomaksujen osalta. Mielestäni Lappeenrannan Energian reilusti ylihintaisia siirtomaksuja tulisikin laskea, jotta saataisiin maakuntaan lisää houkuttelevuustekijöitä. Tilastojen mukaan vain pieni osa sähköyhtiöiden viime vuosien hinnannoususta on mennyt verkkojen maakaapelointiin. Mitä hyötyä meille on näistä kaupunkiyhtiöistä, jos jokaisesta asiasta laskutetaan reilusti ylihintaa?
(20.02.2021)

Reijo Hirvonen
Lappeenranta
Puh. 040 701 7374
https://hirvonenreijo.wordpress.com/
[email protected]

Juho Karjalainen (KD)
Erityisnuorisotyönohjaaja, Työnohjaaja
[email protected]

”Lappeenrantalaisten hyvinvointi on monen asian summa”

Lähestyvät vaalit ovat Lappeenrannan kokoisessa kaupungissa merkittävät, koska yhä tiukkenevalla talousnäkymällä on tehtävä vähintään nykyinen. Lappeenrantalasten hyvinvointiin panostaminen tarkoittaa kaikilla puolueilla ja ehdokkailla vähän eri asioita.

KD:n vaaliohjelmassa minua koskettavat seuraavat kuntalaisten hyvinvointia lisäävät teemat:

Yrittäjyyden tukeminen. Millaisia uusia työpaikkoja voidaan luoda? Miten saamme työpaikat säilymään Lappeenrannassa? Miten tuemme työttömien paluuta takaisin työelämään?

Ikäihmisten tasa-arvoinen kohtelu. Ovatko ikäihmisten palvelut riittäviä, laadukkaita, esteettömiä ja saavutettavia?

Laadukkaat liikunta- ja kulttuurimahdollisuudet kaikenikäisille. Ympäröivän luonnon arvostaminen ja kehittäminen tulee nähdä päätöksissä pitkäikäisinä sijoituksina ihmisten hyvinvointiin, matkailun edistämiseen ja kaupungin vetovoimaan.

Hyvinvointi yhteisöllisyyden kautta. Asukkaiden kohtaamispaikkojen säilyminen ja kehittäminen on ensiarvoisen tärkeää etenkin pandemian jälkihoidossa. Sataman tapahtumien ja kauppatorin markkinoiden rinnalle kaupunki tarvitsee uutta yhteisöllisyyttä luovaa toimintaa. Kulttuuritila Nuijamies on hyvä esimerkki tällaisesta kaupunkilaisten omasta aktiivisuudesta nousevasta pöhinästä.

Nuoret ovat kärsineet koronatilanteesta paljon enemmän kuin media on antanut olettaa. Nuoruuteen kuuluu vahvasti yhteisöllisyys ja sitä kautta opitaan kommunikaatiotaitoja ja erilaisuuden kunnioittamiseen liittyviä malleja, joita aikuisuudessa tarvitaan. Viimeisen vuoden aikana nuorten elämänpiiri on supistunut muutamaan kymmeneen koulukaveriin. Eri koululuokat eivät ole saaneet tavata keskenään ja harrastustoiminta on monelta osin ollut suljettua tai tiukasti rajattua. Tämä tulee näkymään seuraavien vuosien aikana harrastusten määrässä, nuorten aktiivisuudessa ja kiinnittymisessä yhteiskuntaan. Nuorten hyvinvoinnin tukemiseen on varattava tulevaisuudessa huomattavasti resursseja. Ylipäätään ennaltaehkäisevän työn riittävä tukeminen on taloudellisestikin viisasta, koska korjaavien toimien hintalappu on aina suurempi.

Lasten, nuorten ja perheiden tukeminen. Toimivat kouluverkkoratkaisut sekä oppilaiden ja koulujen henkilökunnan hyvinvointi ovat tärkeitä teemoja tulevalla valtuustokaudella. Koulujen iltapäiväkerhot ja harrastekerhot ovat suuri tuki monelle perheelle. Koulunuorisotyö ja kunnan tekemä nuorisotilatyö on turvattava ja samalla resursoitava työntekijöitä etsivään työhön, jolla ennaltaehkäistään syrjäytymistä ja ongelmakierteen kasautumista. Kaupungin nuorisotyön lisäksi on muistettava kolmas sektori ja seurakuntayhtymän tekemä nuoriso- kuin erityisnuorisotyö, joka tukee ja auttaa lappeenrantalaisia nuoria niin vapaa-ajalle kuin kouluissa. Tärkeintä on turvata tulevaisuudessa se, että kukaan nuori tai aikuinen ei jäisi tahtomattaan yksin. Teot yksinäisyyden tunteen poistamiseksi ovat lähimmäisestä välittämistä.

(5.2.2021)


Tuomo Keskinen (KD)
Sosionomi (AMK) + Kirkon nuorisotyönohjaaja
[email protected]
Puh. 040 7431224

”Muutos parempaan tapahtuu pienin askelin”

Muutos on olennainen osa elämäämme. Jokainen valintamme elämässä mahdollistaa muutoksen. Kuitenkin muutos alkaa yleensä pienistä askelista. Muutos voi olla välillä

kivuliasta, kuten irtisanominen työpaikasta tai läheisen kuolema. Muutosta on joka hetki ympärillämme. Tämän osoittaa hyvin viime vuoden meitä kaikkia kiusannut koronavirus (COVID-19). Harva olisi uskonut, jos joku olisi sanonut millainen vuosi vuodesta 2020 tulisi. Itseäni se kosketti suurimmalta osin työpaikan menettämisenä. Kuitenk

in sain mahdollisuuden maksaa koronalle kalavelat suhteellisen pian ja nyt toimin koronavirus näytteenottajana honkaharjun terveysasemalla. Voin siis sanoa tietäväni jotain siitä miltä tuntuu, kun kokee muutoksen eikä sille voinut itse tehdä mitään. Uskon, että aika näyttää kuinka pysyviä koronaviruksen aiheuttamat muutokset talouteen ja ihmisten käyttäytymiseen ovat.

Samalla tavalla kuin koronavirus muovasi meidän elämäämme, on meilläkin mahdollisuus vaikuttaa omaan ja läheistemme elämään. Äänestäminen kuntavaaleissa on yksi niistä. Äänestämällä voit vaikuttaa siihen millaisia päätöksiä kunnassasi tehdään. Äänestämällä Kristillisdemokraatteja olet mahdollistamassa kristillisten arvojen mukaisia päätöksiä. Kristillisien arvojen mukaista on muun muassa välittää lähimmäisestä. Itse ajattelen, että ”tee toisille niin kuin itsellesi tahtoisit tehtävän” tulisi olla jokaisen ajattelussa ja päätöksissä joka päivä. Kunnallispolitiikan ei tulisi olla tässä poikkeus. ”Rohkeasti lähimmäisen puolella” onkin se, miten itse toimisin kunnallispolitiikassa, mikäli minut sinne valittaisiin. Kuka sitten on lähimmäinen? Isä, äiti? Perhe? Ystävät? Voisiko koko kunta olla lähimmäisesi? Näin itse ajattelen. Jokainen kuntalainen on lähimmäiseni. Näin ollen ajan jokaisen kuntalaisen asiaa kunnanvaltuustossa. Olit sitten iso taikka pieni sillä ei ole väliä. Lappeenrantalainen on lappeenrantalainen. Toki perheenisänä minulla on erityisesti sydämellä lapset ja nuoret sekä heidän perheensä.
Korona on kohta voitettu ja on aika alkaa korjaamaan aiheutunutta vahinkoa ja rakentamaan uutta parempaa ja kestävää tulevaisuutta itsellemme sekä lapsillemme. Olen valmis pistämään itseni likoon, jotta Lappeenrantalaisilla olisi hyvä olla.

Kaikkea parasta toivoen,
Tuomo

(13.2.2021)

JOUKO KORHONEN (KD)
palveluohjaaja, Taipalsaaren kunnan työllistämisyksikkö, 040 585 7315

”AKTIIVIIVIMALLI 2 helpottaa pitkäaikaistyöttömyyttä kunnissa”

TYÖ on paras lääke mielenterveyteen sekä arjenhallintaan.

Hallituksen kehittelemä ohjelma osatyökykyisten työllistämiseksi on hyvä ja kannatettava suunnitelma, mutta kun niitä työllistettäviä osatyökykykyisiä on todella vaikea ja jopa mahdoton saada avoimille työmarkkinoille heidän monien työllistymistä rajoittavien fyysisten ja pyykkisten rajoitteiden takia. Ja siihen ei rahakaan auta. Mielestäni paras ja toimiva ratkaisu olisi edelleen panostaa niin rahalliset kuin etujärjestöjen henkiset voimavarat välityömarkkinoiden kehittämiseen sekä tukea kuntia yksilöllisen työllisyyden hoidon kehittämiseen.

Hyväksi todetut välityömarkkinat ei kilpaile avoimientyömarkkinoiden kanssa, koska heillä oleva työvoima on osatyökykyistä ja vaihtuvaa. Laki työvoimapalveluista 1216/2005 sekä laki kuntouttavasta työtoiminnasta 189/2001 näin laista johtuen jokaisen henkilön aktiivinen aika toimenpiteissä on myös rajallinen.

Kunnilla ja kolmannella sektorilla yhdessä on parhaat mahdollisuudet ja osaaminen osatyökykyisten työllistämiseen ja aktivoimiseen kuntouttavan työtoiminnan, työkokeilun kautta palkkatuettuuntyöhön.

Kun on todettu, että henkilöllä on osaamista sekä voimavaroja avoimille työmarkkinoille ohjataan hänet hakemaan avointa työpaikkaa. Tässä kohtaa on erittäin tärkeää hyvä ja toimiva verkostoyhteistyö työmarkkinoiden kanssa, joka on työttömän työnhakijan työllistymisen kannalta nopein ja paras toimintatapa.

Suomessa on 311 kuntaa, joilla on hyvä mahdollisuudet järjestää työtoimintaa eri kunnan yksiköissä sekä kuntakonsernilla, joista todella löytyy erilaista niin sanottua silpputyötä, jota ei vakituisen henkilökunnan eikä yritykset kerkeä tehdä ja joka voidaan teettää, vaikka kunnan työllistämisyksiköllä. Tälläkin toiminnalla on hintansa mutta se tuo sen takaisin yksilön hyvinvointina sekä kunnan elinvoimaisuutena sekä Kelan työmarkkinatukien laskuna.

Nyt jos koskaan on kuntien tehtävä yhteistyötä yli kuntarajojen. Taipalsaaren kunta on saanut työllisyyspoliittista avustusta Kaakkois-Suomen Te-toimistolta AKTIVOIVA -työllistämishankkeeseen 2021 – 2023. Hanke katsotaan olevan maakunnallisesti tärkeä hanke, sillä siinä on mukana Taipalsaari, Lemin ja Lappeenranta. Kohderyhmänä pitkäaikaistyöttömät (vähintään 12 tai 24 kk työttömänä olleet työnhakijat) Taipalsaari, Lemi ja Lappeenranta.

Mitä palveluja hanke tarjoaa ja miten asiakkaiden työmarkkinavalmiuksia hankkeessa kehitetään.

Asiakkaalle tarjotaan joko suoraan palkkatuettu työpaikka tai työkokeilupaikka, jossa hänet ohjataan ja perehdytetään hänelle soveltuviin työtehtäviin. Hanke mahdollistaa työyhteisössä toimivalle asiakkaalle vertaistukea elämänhallinnan ja sosiaalisen toimintakyvyn kokonaisvaltaiseen tukemiseen, joissa pitkäaikaistyöttömillä on usein suuria haasteita. Hankkeessa kehitetään myös asiakkaan valinta- ja päätöksentekotaitoja. Asiakkaan ollessa hankkeen piirissä, hänellä on mahdollisuus suorittaa korttikoulutuksia ja näyttötutkintoja.

Rakenteellinen työttömyys on ongelma, jota ei kokonaan pystytä ratkaisemaan edes talouskasvulla tai parantuneella työllisyystilanteella. On aina henkilöitä työllistämistoimenpiteissä, joiden fyysinen tai psyykkinen toimintakyky riittää vain välityömarkkinoiden työtehtäviin. Työllisyyden hoidon aktiivimalli antaa hyvän pohjan myös välityömarkkinoita tarjoaville tahoille. Tutkimuksissa havaittu, että kohdennetut aktiivitoimet lisäävän työnhakijoiden aktiivisuutta sekä mahdollisuutta työllistyä sekä hakeutua koulutukseen myös lyhentävät työttömyysjaksoja.

Mutta aktiivimalli ei saa johtaa työttömyysturvan tiukentamiseen tai heikentämiseen vaikeammin työllistettävien osalta, toimenpiteet kohdistuvat ja sovittava niin, että se myös tukee vaikeimmin työllistettäviä, jotka tarvitsevat työllistyäkseen vahvaa verkoston sekä henkilökohtaista ohjausta. Aktiivisuusvaatimusten täyttäminen olisi mahdollista monin eri tavoin kuten työskentelemällä palkkatyössä, yritystoiminnassa tai osallistumalla työllistymistä edistäviin palveluihin.

Palkkatuen uudistus palkkatukisäännöksiä yksinkertaistetaan asettamalla tukitaso työttömyyden pituudesta riippumatta 50 prosenttiin. Uudistuksen tavoitteena on lisätä merkittävästi palkkatuen käyttöä yrityksissä. Osatyökykyisen palkkatukitaso nostetaan 70 prosenttiin ja erityisesti heidän palkkatukijaksoon sidotaan tiiviisti myös muut työllistymistä edistävät palvelut sekä turvataan 3. sektorin nykyiset työllistämisehdot työvoimakoulutus, omaehtoinen opiskelu ja työkokeilu.

”Hyvinvointi osana työtä ja parempaa arkea”

Mielenterveys ja mielen sairaus ovat kaksi eri käsitettä. Mielenterveyden häiriöistä puhutaan silloin, kun oireet rajoittavat toimintakykyä jollain tavalla. Pahimmassa tapauksessa mielenterveyden häiriöt voivat lamaannuttaa henkilön lähes kokonaan ja olla esteenä työllistymiselle sekä eristää ihmisen esimerkiksi sosiaalisten suhteiden ulkopuolelle.

Mielenterveyshäiriöitä ovat mm. ahdistuneisuushäiriöt, syömishäiriöt ja mielialahäiriöt, erilaiset elämää haittaavat riippuvuudet, masennus. Mielenterveys on olennainen osa terveyttä eli ihmisen psyykkistä, fyysistä, henkistä ja sosiaalista kokonaisuutta. Siihen vaikuttaa monet tekijät, kuten missä elämme tai asumme, kulttuuri, yhteiskunnan normit, sosiaalinen verkosto, lainsäädäntö sekä ihmisten omat tavoitteet sekä tarpeet. Mutta on myös huomioitava, että hyvä taloudellinen tilanne ei välttämättä luo hyvää mielenterveyttä.

Monet pitkään työttömänä olleet ovat sopeutuneet pieniin tuloihin sekä lyhyisiin tukitöihin ja heistä usealla on silti hyvä mielenterveys. Johtuen ehkä siitä että moni heistä ymmärtää omat mahdollisuudet sekä voimavarat niin psyykkiset kuin fyysiset ja ne on hyväksytty myös tunne-elämän puolella. Hyvä mielenterveys on kykyä ottaa vastuuta omista valinnoistaan sekä ajatella positiivisesti sekä tehdä realistisia ja rakentavia tavoitteita jokaiselle päivälle yksilön sekä yhteisön kannalta.

Mielenterveys vaihtelee samalla tavalla kuin fyysinen terveys elämämme eri aikoina. Eihän meistä kukaan ole aina terve ja tasapainoinen, koska elämä tuo jatkuvasti haasteita ja pahaolo ilmenee psyykkisenä sekä fyysisenä oireina. Oman hyvinvoinnin ja arjenhallinnan kannalta olisi hyvä antaa tilaa hyvälle mielenterveydelle, josta saa elämäniloa, hyvinvointia, tyytyväisyyttä, itsensä arvostamista, kykyä selvitä vastoinkäymisistä, mahdollisuuden ja halun oppia uutta tai hyväksyä senhetkinen tilanne.

Tasapainoisella sekä omat voimavarat tuntevalla ihmisellä on aina paremmat mahdollisuudet päästä koulutukseen sekä työllistyä avoimille työmarkkinoille ja olla myös pienelläkin työpanoksella sekä tuloilla yhteiskunnan täysvaltainen kansalainen.

(29.1.2021)

”Työelämäosallisuutta tukevat palvelut kuntiin”

Etelä-Karjalan työvoiman palvelukeskus (TYP) tukee työttömien asiakkaiden työllistymistä monialaisella yhteistoimintamallilla. Tämä tarkoittaa sitä, että asiakas saa saman katon alta TE-toimiston, Eksoten ja KELAn palveluja. TE-toimisto, kunta tai KELA ohjaa asiakkaansa työvoiman palvelukeskuksen asiakkaaksi TYP -laissa määriteltyjen asiakaskriteerien perusteella.

Saako Taipalsaaren kunnan pitkäaikaistyöttömät esim. kuntouttavan työtoimintaan ohjaavia palveluja Taipalsaaren kunnan Työllistämisyksikköön?

Taipalsaaren kunta on toteuttanut kuntouttavan työtoiminnan lakia aktiivisesti vuodesta 2017 Taipalsaaren kunnan Työllistämisyksikön eri toimintayksiköiden työtoiminnoissa sekä kunnan eri hallintokunnissa.

Allekirjoittanut aloitti Taipalsaaren kunnan työllistämisyksikössä vuonna 2017 kehittämään erilaisia työtoimintoja kunnassa pitkäaikaistyöttömille, jotka tulevat esim. kuntouttavaan työtoimintaan Työvoiman palvelukeskuksen kautta (TYP).

Kuntouttavan työtoiminnan asiakasmäärät ovat olleet koko kolmen vuoden aikana vähäiset, kun verrataan Taipalsaaren kunnan KELAlle maksettaviin työmarkkinatukimaksujen asiakasmääriin.

Työelämäosallisuutta tukevien palvelujen kulujen osuus, johon E-K työvoiman palvelukeskus sisältyy, ovat yhteensä olleet 44,7 t€, jolla Työvoiman palvelukeskuksen kattaa kunnan asiakkaiden erilaiset palvelut, myös kuntouttavan työtoimintaan ohjattavat asiakaspalvelut kunnan työllistämisyksikköön.

Allekirjoittajana on tunne, että ohjaukset kuntouttavaan työtoiminaan on ollut vuositasolla liian vähäiset suhteessa niiden asiakkaiden määrään, jotka olisivat hyötyneet työtoiminnasta. Myös kunnan elinvoimaisuus lisääntyy, kun useampi palveluja tarvitseva ohjautuu työtoimintoihin.

E-K työvoiman palvelukeskuksella on osaava ja ammattitaitoinen henkilökunta, laaja, monipuolinen ja hyvä palvelutarjonta asiakkailleen, josta vaan kuntouttava työtoiminta on yksi palvelumuoto.

Parantaisiko tilannetta se, että E-K työvoiman palvelukeskuksen antamat palvelut kuten monialiset aktivointisuunnitelmat tehtäisiin kunnissa lähellä asiakasta ja tarvittaessa yhdessä kunnan työllistämisyksikön palveluohjaajan kanssa. Hän voi heti kertoa asiakkaalle työllistämisyksikön tarjoamat monipuoliset sekä eri ammattialoilta olevat työtoimintapaikat. Pitkäaikaistyöttömyyden voimakas kasvu kunnissa sekä E-K työvoiman palvelukeskuksen asiakasmäärissä lisää painetta edellyttää yhteistyön tehostamista.

(10.2.2021)

”Työtön vai ei?”

TE-palvelut antavat Kelalle työvoimapoliittisen lausunnon. Siinä määritellään, oletko työtön työnhakija, jolle voidaan maksaa työttömyysetuutta. Jos olet päätoiminen opiskelija tai yrittäjä, et voi saada työttömyysetuutta, mutta jos sinulla on työllistymisen esteitä ja ne eivät pitkälläkään kuntoutuksella johda työllistymisen, olet edelleen työtön työnhakija. Sinut siirretään Etelä-Karjalan työvoiman palvelukeskukseen (TYP) joka tukee työttömien asiakkaiden työllistymistä monialaisella yhteistoimintamallilla. Tämä tarkoittaa sitä, että asiakas saa saman katon alta TE-toimiston, Ekosten ja Kelan palveluja. TE-toimisto, kunta tai KELA ohjaa asiakkaansa työvoiman palvelukeskuksen asiakkaaksi TYP -laissa määriteltyjen asiakaskriteerien perusteella. Tämä taas tarkoittaa sitä, että olet hamaan tappiin TYP:n erilaisissa toimenpiteissä esim. kuntouttavassa työtoiminnassa 1-4 pvnä viikossa jossakin heidän järjestämissään työtoimintapaikoissa.

Kuntouttava työtoiminta on hyvin ongelmallinen etenkin niille pitkäaikaistyöttömille, joilla on todella paljon ja vaikeita työllistymisen esteitä joka elämänalueella. Osalle ei edes mahdollista päästä kuntouttavaan työtoimintaa. Näistä pitkäaikaistyöttömistä, joita on kuntien työmarkkinatukilistalla, on noin kolmasosa, jotka eivät olisi enää statuksella työtön työnhakija. Henkilö on saattanut olla useita vuosia työtoiminnassa ja on näyttöä, että hänellä ei ole mitään mahdollisuuksia työllistyä avoimille työmarkkinoille tai edes osatyökykyisenä palkkatukityöhön.

Olen miettinyt pitkän työurani aikana useasti, miksi näin, ja säästääkö valtio tai muutama ministeriö näissä korvauksissa. Kuntien etu se ei ole, koska etenkin ne 1000 päiväisten työmarkkinamaksu on 70 % KELALLE. Eikö olisi kohtuullista ja tarkoituksenmukaista yhteiskunnalle ja heille päästä oikeiden elämänlaatua kohottavien toimenpiteiden esim. sairaseläke tai sosiaalipalveluiden piiriin. Nämä henkilöt eivät ole työmarkkinoiden käytettävissä, koska he eivät voi vastata työttömyysetuuteen liittyviin velvollisuuksiin. Ottaa vastaan työtä, joita TE-toimisto tai työnantaja tarjoaa, tai osallistua koulutukseen heidän vaikeiden työllistymisesteiden takia.

Kolmen vuoden aikana olisi kohtuullista selvitettyä asiakkaan työ- ja toimintakyky ja tehtävä päätökset asiakkaan jatkokouluttamisesta hänelle tarkoituksen mukaiseen toimenpiteiden piiriin.

(24.3.2021)

”Miksi kuntien kannattaa avustaa hyvin toimivia yhdistyksiä”

Yhdistyksillä on aina ollut hyvin tärkeä rooli usean kunnan hyvinvointia ja terveyttä edistävässä työssä. Yhdistykset järjestävät kunnassa monipuolista toimintaa kuntalaisille; on vertaistukea, monipuolista harrastustoimintaa, monipuolista kulttuuritoimintaa ja sosiaali- ja terveysjärjestöjen toimintaan. Etelä-Karjalan kuntien viranhaltioista useat ovat todenneet, että ilman yhdistyksiä kunnassa ei tapahtuisi mitään. Varmasti tämä pitää paikkansa etenkin monella pienemmällä paikkakunnalla. Yhdistyksien jäsenet ovat myös aktiivisia kuntalaisia moni heistä toimittaa kuntalaisten asioita eteenpäin omassa kunnassaan kehittämällä erilaista toimintaa niin, että se vastaa paremmin useamman kuntalaisen tarpeita.

Yhdistykset ovat usein myös niitä, jotka auttavat kaikkein vaikeammassa asemassa olevia ja näin heille myös kertyy paljon sellaista tietoa ja näkemystä, jota ei välttämättä virallisilla toimijoilla ole. Näistä yhdistyksistä saa monesti tärkeää tietoa kuntalaisten hyvinvoinnista ja etenkin niistä erityisryhmistä, joita on muuten vaikea tavoittaa (päihde / mielenterveys).

Monen kunnan tapahtumakalenterissa on mitä erilaisempia sekä mielikuvituksellisempia tapahtumia koko lukuvuoden. Useissa näistä tapahtumista on yhdistysten järjestämiä, joko yhteistyössä kunnan tai muiden paikallisten yhdistysten kanssa. Yhdistykset järjestävät tapahtumia ja tilaisuuksia, jotka tuovat erilaista toimintaa, elinvoimaa ja näkyvyyttä kunnalle, koska moni tapahtuma kiinnostaa myös ulkopaikkakuntalaisia ja kesäasukkaita. Totta on myös, että ilman yhdistyksiä moni näistä tapahtumista jäisi toteuttamatta ja kunnan elinvoimaisuus vähenisi.

Jokainen kunnan avustama yhdistystoimintaan maksettu euro maksaa itsensä moninkertaisesti takaisin kuntalaisten hyvinvoinnin edistäjänä ja kuntalaisten mielekkäämmän arjen tuojana. Kunnissa, joissa yhdistyksiä tuetaan avustuksin, tiloin ja toimivalla ja avoimella yhteistyöllä kunnan kanssa, toimii myös paljon hyviä aktiivisia yhdistyksiä, jotka pystyvät järjestämään monipuolista toimintaa kunnissa. Kuuluuko Lappeenranta niihin kuntiin, joissa on sopivasti erilaisia tapahtumia, houkuttelevat myös uusia kuntalaisia ja niissä asuu onnellisia, aktiivisia ja elämäänsä tyytyväisiä kuntalaisia. Tämä on varmasti visio, johon Lappeenrannan myös kannattaisi tähdätä lisäämällä yhteistyötä eri kolmannen sektorin toimijoiden kanssa.

(6.4.2021)

Jouko Korhonen
040 7795305
[email protected]

Yhteiset hankinnat parantavat kuntien elinvoimaa ja työllisyyttä

Julkisia hankintoja ohjaa lainsäädäntö, mutta hankintoihin voidaan vaikuttaa myös paikallisesti. Parhaimmillaan hankinnat tehostavat aluetaloutta, yrittäjyyttä ja työllisyyttä, kun ne toteutetaan oikealla tavalla ja lain raameissa.

Uudet kuntapäättäjät ovat varmasti tietoisia ja valmiita tehostamaan kunnissa lähihankintoja sekä tekemään päätöksiä, jotta hankinnat onnistuvat. Tämä koskee esimerkiksi lähiruokaa, sote-palveluita sekä kuljetus- ja rakennuspalveluita. Uskon että tulevat kuntavaaliehdokkaat ymmärtävät ja haluavat, että lähituotteita ja palveluita käytetään tehokkaasti kunnan elinvoiman sekä työllisyyden parantamiseksi.

Tulevat kuntapäättäjät määrittävät kuntansa hankintapolitiikan linjat ja painopisteet, joita virkamiehet toteuttavat. Tuotteiden paikallisuutta voidaan huomioida esim. jakamalla hankinnat osiin. Hankintojen ehdot on oltava kohtuullisesti toteuttavissa pk-yrityksissä, joita yrityskannastamme on 99 prosenttia. Aktiivinen, verkostoituminen sekä vuoropuhelu toimialan yritysten kanssa antaa mahdollisuuden parantaa sekä yritysten tuotekehitystä että hankinnan lopputulosta.

Tärkeää on jatkuva informaatio lähikunnissa tulevista kilpailutuksista, jotta pk-yrittäjät ovat tietoisia hankinnoista. Hankintakriteereissä voi korostaa esimerkiksi saatavuutta, tuoreutta, vastuullisuutta, sekä työllisyyttä, joka olisi sidottu myös hankintoihin.

Kunnan budjetti käytetään vuosittain paljon euroja julkisiin hankintoihin. Tämä vaatii hankkijoilta osaamista, Etelä – Karjalassa ymmärretty, että ne voidaan tehdä keskitetysti myös pienten naapurikuntien kanssa, mutta myös mahdollisuus toteuttaa niitä laajemmin ja eri talouuden sektoreilla.

Kunnissa hankintastrategioiden yleisyys on kasvanut viime vuosina. Silti on vielä tehostettava ja lähituotteiden hankintoja edistäviksi. Näin päättäjät voivat suoraan vaikuttaa siihen, miten hankintoja kunnissa tehdään ja millainen tahtotila asetetaan hankintojen kotimaisuudelle, vastuullisuudelle ja kunnan elinvoimaisuudelle.

Nyt jos koskaan, on arvioitava hankintojen vaikutukset lähituottajien sekä pk yritysten menestymiseen ja työllisyys tilanteen parantamiseksi. Kunnan terve talous ja korkea työllisyysaste ovat avaimia kunnan vireydelle. Nyt valittavilla uusilla kuntapäättäjillä on aito mahdollisuus vaikuttaa siihen, kuinka hankintoja toteutetaan järkevällä tavalla ja saadaan koronan jälkeen irtisanotut ja lomautetut takaisin työhön sekä nostetta ja elinvoimaa kuntiin.

(20.5.2021)
kuntavaaliehdokas (KD) Lappeenranta
Jouko Korhonen
palveluohjaaja
Taipalsaaren kunnan työllistämisyksikkö
040 585 7315

JUHA RANTALAINEN (KD)
Kaupunginvaltuutettu, lääkäri

”Yhdessä eteenpäin kohti parempaa tulevaisuutta”

Valtuustokausinani olen ollut aktiivisesti mukana Lappeenrantamme kehityksessä. Näinä vuosina on Lappeenranta kasvanut kuntaliitosten seurauksena, kun kaupunkiimme ovat liittyneet Nuijamaa, Ylämaa ja Joutseno. Kaupungin hallintoa on muutettu useita kertoja. Suurin yksittäinen muutos oli 10 vuotta sitten, kun Etelä-Karjalan kunnat perustivat Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin eli Eksoten. Viimeisin hallinnon rakennemuutos tehtiin, kun valmistauduttiin maakuntauudistukseen. Silloin yhdistettiin useita toimialoja ja vähennettiin lautakuntien määrää. Kaupungin nykyinen organisaatio löytyy netistä Lappeenrannan kaupungin sivuilta.

Valtuustossa oloaikanani kaupungintalous on mennyt ylös ja alas. Velkaantuminen on välillä pahentunut, mutta se on aina korjaantunut kaikkien puolueiden yhteistyöllä. Kunnallisveroa on nostettu ja säästösuunnitelmia tehty ja toteutettu. Nyt taloustilanne näyttää jälleen huolestuttavalta.

Olemassa olevia hyviä suunnitelmia on hankaloittanut viime vuonna alkanut koronaepidemia. Etenkin hyvä ja vireä matkailun kehittyminen sekä kaupankasvu ovat heikentyneet oleellisesti. Varsinkin itänaapurimme ostosmatkailu on lähes loppunut, mikä näkyy kaupunkimme katukuvassakin.

Toivon, että koronapandemia helpottaa ja tilanne palautuu normaaliksi, mutta se vaatii aikaa. Haasteena on kaupungin tulevien vuosien investointien rahoitus. Kaupungin tulot eivät riitä niiden kattamiseen, vaan velkaa pitää ottaa lisää. Nyt onkin tärkeää tehdä tarkka velanhoitosuunnitelma siitä, miten velat pystytään maksamaan.

Lopuksi totean, että Lappeenrantamme on selvinnyt aiemmin ja niin käy nytkin. Se vaatii meiltä kaupungin luottamushenkilöiltä ja viranhaltijoilta keskinäistä luottamusta ja hyvää yhteistyötä. Toimimalla yhdessä selviämme tästäkin vaikeasta ajasta.

(18.1.2021)

Ann-Niina Turunen (KD)

”Arvokas elämä”

Valitsin omaksi sloganiksi kevään vaaleihin lyhyesti ja ytimekkäästi ”Arvokas elämä”. Sanat pohjautuvat minun arvomaailmaani ja elämän kokemuksiini. Pidän elämää arvokkaana ja jokainen ihminen ansaitsee arvokkaan elämän. Arvokas elämä kuuluu koko ihmisen elämänkaareen lähtökohdista ja tämänhetkisestä elämäntilanteesta riippumatta.

Arvokkaaseen elämään liittyy yksi hyvin tärkeä näkökulma, joka on toimiva ennaltaehkäisevä työ. Näen sen hyvin tärkeänä osana kuntapolitiikkaa ja ennaltaehkäisyyn tulee panostaa päätöksiä tehdessä. Tarvitsemme näkökulmaa, joka arvostaa kuntalaisia ja ihmisten tarpeiden sekä tarjonnan kohtaamista.

Ennaltaehkäisevä toiminta tuo kuntalaisille turvallisuuden tunnetta ja luottamusta siihen, että apua saadaan, kun sitä tarvitaan. Ehkäisevää työtä tarvitaan tukemaan monipuolisesti lapsiperheitä. Perheiden tarpeet tulee tunnistaa varhaisessa vaiheessa, jotta voidaan auttaa ja ehkäistä ongelmien kasaantumista. Varhaiskasvatuksen, perusopetuksen ja jatko-opintojen sujumiseen tulee panostaa ruohonjuuritasolla. Ennaltaehkäisevät toimenpiteet ja oikeanlaisen tuen antaminen vähentää syrjäytymisen riskejä. Lasten kasvua on tuettava ja heille tulee turvata mahdollisimman ehjä polku kohti aikuisuutta.

Nuorten tarpeet tulee tunnistaa ja panostaa monipuolisesti heidän hyvinvointiinsa.
Vahvaan ennaltaehkäisevään valistus- ja päihdetyöhön tulee panostaa ajoissa, sekä mahdollistaa hoitoonohjausta ja hoitoon pääsyä jokaiselle sitä tarvitsevalle. Päihteisiin ja erityisesti huumeisiin liittyvä ennakoiva valistustyö on erityisesti minun sydämelläni sekä päihteitä käyttävien nuorten vanhempien tukeminen. Olen läheltä nähnyt mitä huumeet saavat aikaan ja tiedän mitä päihteitä käyttävän nuoren vanhemmuus on.

Työikäisten ja erityisesti yrittäjien tarpeet tulee nähdä, jotta kaupungin palvelut säilyvät sekä kehittyvät. Työssä jaksamiseen ja mielenterveyteen on tärkeää panostaa, jotta meillä riittää tekijöitä tulevaisuudessakin. Kotouttamisessa on ennaltaehkäisevällä toiminnalla mahdollisuus vaikuttaa kotoutumisen onnistumiseen ja sitä kautta arvokkaaseen elämään. Vanhuksille tarvitaan virikkeitä ja resursseja, jotta ikäihmiset voivat paremmin, sekä heidän parissa työtä tekevät jaksavat työssään.

Suunnitelmallisuus, hyvät käytänteet, selkeät tavoitteet ja toimivat organisaatiot säästävät tulevaisuudessa, kun panostamme ennaltaehkäisevään työhön ajoissa. Tämän päivän hyvillä ennaltaehkäisevillä päätöksillä tuetaan ja rakennetaan parempaa huomista sekä tulevaisuutta kauaskantoisesti. Helposti löydettävissä ja lähellä olevat palvelut takaavat paremmat mahdollisuudet arvokkaaseen elämään.

Yksittäisen kuntalaisen hyvinvointi edesauttaa koko kuntamme hyvinvointia. Kun olemme kaikki mukana tukemassa toisiamme ja tekemässä hyviä ratkaisuja turvaamme arvokkaan elämän jokaiselle.

(14.2.2021)