Kannanottoja

Perhepäivähoitoa on kehitettävä

Maamme hallitus on päättänyt viedä vanhempainvapaajärjestelmän uudistamisen läpi pikaisella aikataululla. Yhtenä tavoitteena uudistukselle on saada yhä useampia lapsia varhaiskasvatuksen piiriin yhä nuorempina. Monet merkittävät asiantuntijat ovat ilmaisseet huolensa alle kolmivuotiaiden hoidosta suurissa varhaiskasvatuksen yksiköissä ja erityisesti suurissa ryhmissä.

Alle 3-vuotiaille kodinomainen päivähoito vanhempien ollessa töissä on usein paras vaihtoehto.
Professori Liisa-Keltinkangas Järvisen mukaan alle 2-vuotiaalle iso ryhmä voi olla haasteellinen kasvualusta. Liian aikaisin alkanut, liian isossa ryhmässä ja liian pitkinä päivinä tapahtuva hoito voi joskus ennakoida ongelmia myös koulussa: erityisopetuksen tarve, aggressiivisuus ja röyhkeä käytös saattavat lisääntyä. Myös lastenpsykiatrian dosentin Jari Sinkkosen mukaan alle 3-vuotiaille kodinomainen päivähoito vanhempien ollessa töissä on usein paras vaihtoehto. Mitä pienempi lapsi on, sitä rajallisempi on hänen kykynsä luoda ja ylläpitää useita samanaikaisia kiintymyssuhteita.

Jotta Lappeenranta voi tarjota lapsiperheille monipuolisia ja erilaisille lapsille ja perheille sopivia varhaiskasvatuksen palveluja, on perhepäivähoitoa kehitettävä. Perhepäivähoitajien määrä on vähäinen ja huolenaiheena on, ettei eläköityvien perhepäivähoitajien tilalle saada uusia hoitajia.

Tällä hetkellä yksityinen perhepäivähoito on perheille huomattavasti kalliimpaa kuin kunnallinen hoito. Yhtenä keinona voisi olla yksityisen perhepäivähoidon tukeminen, niin että perheillä varallisuudesta riippumatta on aidosti mahdollisuus valita yksityinen perhepäivähoito sen sijaan, että kaikki lapset laitettaisiin kaupungin ylläpitämiin päiväkoteihin. Tällaiset pienet ryhmät toimivat alle 3-vuotiaiden varhaiskasvatuksen perustana huomattavasti suuria ryhmiä paremmin. Yksityisen perhepäivähoidon työllistävä merkitys on huomion arvoinen asia. Nuoret äidit voivat työnsä puitteissa hoitaa omat pienet lapsensa kotona. Näin tuemme myös yrittäjyyttä.

Tiina Simola ja Marjatta Moilanen (kd.), Lappeenranta

Lauritsalan koulun remontista ja subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaamisen vaikutuksista odotellaan

Valtuustokausi lähenee loppuaan. Luottamushenkilöt ja varmaan monet kuntalaisetkin miettivät kuluneen neljän ja puolen vuoden tuloksia. Talous on kääntynyt hyvään suuntaa. Tämä on ryhmien ja taitavan virkahenkilöstön yhteistyön tulosta. Kannattaa jatkaa samaan malliin.
Luonnollisesti olemme käsitelleet myös monia vaikeita ja erimielisyyttä herättäneitä kysymyksiä. Tästä tyypillinen esimerkki on päivähoido-oikeuden rajaaminen. Esille on noussut myös epäonnistumisia kuten esim. Lauritsalan koulukeskuksen remontti.

Viime keväänä päätettiin varhaiskasvatuksen strategisista linjauksista. Päätösten pelättiin johtavan jonkinasteiseen ryhmäkokojen kasvamiseen. Valtuutettujen pitää kantaa vastuu päätöksistä. Niinpä tein ponsiesityksen, jossa pyysin valtuustolle selvitystä uusien käytäntöjen vaikutuksista ryhmäkokoihin ja perheiden arkeen. Valtuusto hyväksyi ponnen . Tähän myös Päivi Kukkonen (sd) viittasi omassa mielipidekirjoituksessaan.
Kasvatus- ja opetustoimi on nyt julkaissut kyselyn asiasta huoltajille Valitettavasti tuossa kyselyssä ei ollenkaan tiedustella ovatko ryhmäkoot pysyneet vanhempien mielestä inhimillisenä tai miten päiväkodin arki sujuu muuttuneessa tilanteessa. Tämä pitää mielestäni lisätä kyselyyn. Luonnollisesti viralliset tiedot ryhmäkokojen vaihtelusta sekä aikuisten määrät ryhmissä tulevat toimialan omista laskelmista.

Lauritsalan koulukeskuksen noin kymmenen vuotta sitten tehdystä epäonnistuneesta remontista on odotettu selvitystä. Viimeksi kyselin tätä ihan julkisesti valtuuston marraskuussa pidetyssä talousarviokokouksessa. Silloin emme vielä saaneet vastausta mutta toimialajohtaja lupasi panna asian muistiin ja jatkaa selvittelyä. Noin 10 miljoonan korjausinvestointi on sen kokoluokan asia, ettei sen epäonnistumista voi jättää vain selvittämättömäksi mysteeriksi.

Epäonnistumiset ja virheet on tutkittava ja analysoitava, jotta niistä voidaan ottaa opiksi. Kuntalaiset ja luottamushenkilöt odottavat mielenkiinnolla kyselyn ja selvityksien tuloksia.

Marjatta Moilanen, kristillisdemokraatit

Työllisyyspolitiikan uudistus kurittaa työpajatoimintaa

Työpaja on yhteisö, jossa työnteon ja siihen liittyvän valmennuksen avulla pyritään parantamaan työttömän kykyä ja valmiuksia hakeutua koulutukseen tai työhön sekä parantamaan hänen arjenhallintataitojaan. Työmetodi perustuu tekemällä oppimiseen. Työpajalla tapahtuvan aiemman osaamisen tunnistamisen keskeisenä tavoitteena on kehittää toimintamalleja koulutuksen nivelvaiheisiin ja koulutuksesta syrjäytymisen ehkäisyyn. Työpajalla teetettävän työn tulee vastata sitä työtä, jota on tarjolla avoimilla työmarkkinoilla.

Olennaista on yksilöllisen ja yhteisöllisen työotteen yhdistäminen ja monialaisen yhteistyöverkoston kanssa työskenteleminen. Pitkäjänteisen ja tuloksekkaan työpajatoiminnan edellytys on ammatillisesti osaava henkilökunta.

Pitkäjänteinen työskentely edellyttää, että enemmistö työpajan henkilöstöstä on vakinaisia työntekijöitä ja että heillä on mahdollisuus suunnitella toiminnan sisältöjä.

Työttömiksi jääneiden koulutustausta on joko puutteellinen, alhainen tai ei suoraan sovellu mahdollisesti alueella tarjolla oleviin tehtäviin. Alueen taloudellisesta tilanteesta johtuen uusia työpaikkoja ei synny. Yhteiskunnan muutoksen taustalla ovat muun muassa työelämän rakennemuutos ja siihen liittyvä osaaminen, työvoiman saatavuus, koulutuspoliittiset uudistukset. Tämän seurauksena muutoksia tapahtuu myös kansalaisten urapoluilla.

Ura- ja elämänsuunnittelu muuttuu jatkuvaksi, kun siirtyminen työhön ja koulutukseen eivät ole enää osa tiettyä elämänvaihetta tai ikää.

Muutokset vaikuttavat myös ohjaustyön toimintaympäristöihin, ohjaushenkilöstön osaamiseen ja asiantuntijuuteen. Kun ohjaustarpeet muuttuvat ja asiakkaille tarjottavat palvelut monimuotoistuvat, tulee myös ohjausosaamisen kehittyä. Tähän asti työttömät on velvoitettu vain niihin toimenpiteisiin, jotka on yhdessä kirjattu työllistämissuunnitelmiin.

Nyt uuden lain mukaan kirjauksista ei tarvitse välittää. Työttömällä olisi velvollisuus osallistua pääsääntöisesti kaikkiin hänelle tarjottuihin työvoimapalveluihin silloinkin, kun osallistumisesta ei ole yhdessä sovittu. Lakimuutoksen perusteluista voi myös tulkita että ostopalveluiden tuottajille on saatava riittävästi asiakkaita. Eli toiminta siirretään erilaisille konsultti ja koulutusyrityksille jotka tuottavat samoja palveluja kuin kolmannen sektorintoimijat nyt, mutta maksaa kunnalle tulevaisuudessa paljon enemmän.

Jouko Korhonen (kd.), Lappeenranta

Kristillisdemokraatit tyytyväisiä kaupungin joukkoliikenneuudistukseen

Ympäristöystävällisyyteen pyrkivä Lappeenranta on uudistanut lähiliikennettä ja ottanut käyttöön kaupunkilaisia palvelevia joukkoliikenteen toimintoja. Kaupungin kristillisdemokraatit ovat tyytyväisiä mm. kännyköissä toimivaan paikannuspalveluun, jonka avulla näkee reaaliaikaisesti, missä oman vuoron bussi liikkuu. Paikallisosaston johtokunnassa käytiin keskustelua uudesta Waltti-maksamisjärjestelmästä, ja oltiin tyytyväisiä kaupungin edistykselliseen joukkoliikennepolitiikkaan. Johtokunnassa todettiin myös, että paikallisliikenteen reittihaku toimii melko hyvin. Kehittämistä nähtiin vielä aikataulujen järkeistämisessä, ettei samaan suuntaan lähtisi 5 minuutin välein kahta bussia ja sitten on puolen tunnin tauko. Lopuksi kiiteltiin sitä, että matkalipulla on tunnin vaihtoaika.

Tarja Turunen (kd.)

Paikallisosaston puheenjohtaja

Kristillisdemokraattien ehdotus Lappeenrannan kaupungin käyttötalouden tasapainottamiseksi

Lappeenrannan seudun kristillisdemokraatit sekä Lappeenrannan KD valtuustoryhmä ovat käyneet läpi ehdotetut säästöt kaupungin käyttötalouteen vuosina 2017-2018. Kaikkien kaupungin eri toimialojen yhteinen vuotuinen säästötarve on 4,4 miljoonaa (kahdelle vuodelle tarve 8,8 miljoonaa euroa), jonka avulla pysytään valtuuston asettamassa budjettikehyksessä. Asia on Lappeenrannan kaupunginvaltuuston käsittelyssä 20.6.2016 pidettävässä kokouksessa.

Kristillisdemokraattien esityksen pohjana on kaupunginjohtajan esitys KPH 23.5.2016. Punaisella merkityt säästöesitykset esitetään hylättäväksi ja KD esittää tilalle sinisellä merkittyjä kohtia. Mustalla olevat kaupunginjohtajan esitykset on otettu myös KD:n säästölistalle mukaan. Näin saadaan kokoon esitetty 8,8 MEUR tasapainotus kaupungin käyttötalouteen.

Nro Toimenpide 1000 €
2 Varhaiskasvatusoikeuden rajaaminen 1420
1 Varhaiskasvatusmaksujen korotus 1000
3 Päiväkotien käytön tehostaminen 2270
5C Itä-Suomen koulun avustuksen lopettaminen 50
4 Koulu- ja päiväkotiruoan tuottamisen tehostaminen 250
30 Ulkovalaistuksen energiasäästö 400
31 Puun myyntitulojen lisääminen 200
32 Rakennusvalvonnan tulojen lisäys 200
33 Liikennejärjestelmien tehostaminen 200
34 Asuntotoimen uudelleenjärjestelyt 150
35 Kunnossapidon ja paikkatietopalveluiden henkilöstöjärjestelyt 450
37 Yhdyskuntatekniikan investointien karsiminen 500
59 Kulttuuritoimen myyjän resurssointi 100
50A Kirjastojen automatisointi ja kahden kirjaston lakkauttaminen 150
72 Liikuntatoimen henkilöstösäästö 320
77 Muukon luotiaseradat ja motocrossrata seuroille 60
70 Uusien nuorisopalveluiden kehittämisestä luopuminen 130
90 Konsernihallinnon henkilöstöjärjestelyt 570
91A Työterveyshuollon III-korvausluokasta luopuminen 100
92 Säästökohteet IT-palveluostoista 400
93 Taloushallinnon ostopalveluiden pienentäminen 400
94 EU- ja elinkeinopoliittinen määräraha 400
96 Koulutus- ja matkakuluista leikkaaminen (9%) 270
97 Viestintä ja markkinointi 90
99 Siivouskustannusten vähentäminen 240
100 Kaupunginvaltuuston menovähennykset 50
101 Kaupunginhallituksen menovähennykset 100
103 Lipunmyyntipalkkion käyttöönotto 70
106 Energiakonsernin tuloutuksen pitäminen ennallaan olisi säästänyt 4 miljoonaa. Pienennämme energiakonsernin tuloutusta 2,1 miljoonaa ja siten laskennalliseksi säästöksi tulee n. 1,9 MEUR 1860
Yhteensä 8800

Säästökohteiden tarkempaa sisältöä voi tutkia halutessaan Lappeenrannan kaupungin nettisivuilta.

Lisätietoja

Valtuustoryhmän Pj Juha Rantalainen 040 734 1541

Paikallisosaston Pj Tarja Turunen 040 419 5060

 

 

Sammonlahden yläkoulun pitää säilyä yhtenäisenä

Edellisessä kokouksessaan Lappeenrannan kaupunginvaltuusto teki länsialueen palveluverkkoa koskevan strategisen linjauksen. Suurinta keskustelua oli etukäteen aiheuttanut alueen alakoulujen kohtalo. Äänestyksen jälkeen päätettiin ryhtyä toteuttamaan ns keskitettyä mallia. Keskittäminen lopettaa vähitellen länsialueen kaksi suurta alakoulua, Skinnarilan ja Uuslavolan alakoulut. Kuusimäkeen jää päiväkodin yhteyteen luokat 1-2.

Ratkaisu on siis linjaratkaisu. Suunnitelmaa pitää arvioida ja tarkentaa vielä monilta osin. Yksi erittäin merkittävä päätös tulee olemaan kysymys yläkoulujen lukumäärästä.

Ajatus kahdesta pienestä yläkoulusta, toinen Sammonlahden koulun ja toinen Lappeen koulun yhteydessä, tuntuu suloiselta. Suloisuus ei kuitenkaan voi olla valinnan järkevä perustelu. Yläkoulun tulee olla riittävän iso, jotta oppilaille voidaan tarjota monipuolisesti valinnaisaineita. Olisi kovin kummallista kaventaa yläkoululaisten valinnan mahdollisuuksia ja samanaikaisesti perustella jättimäisen koulun rakentamista Sammonlahteen sillä, että alakoululaiset saavat enemmän valinnan mahdollisuuksia. Yläkoulussa valinnaisaineilla on huomattavasti suurempi merkitys kuin alakoulussa.
Jos ja kun toivottavasti halutaan pienentää Sammonlahteen rakentuvaa jättikoulua, löytyy siihen parempia ratkaisuja kuin yläkoulun pilkkominen.

Marjatta Moilanen, kristillisdemokraatit

Kristillisdemokraatit haluavat säilyttää alaluokat Kuusimäessa, Lavolassa ja Skinnarilassa

Kuntapäättäjien vastuulla on ajatella asioista kokonaisvaltaisesti, sekä muodostaa mielipiteensä myös kuntalaisia kuunnellen. KD:n luottamushenkilöt ovat jo aiemmin (E-S 25.4.2016) esittäneet huolensa länsialueen palveluverkkoasian valmistelusta. Asia on päätettävänä 6.6.2016 valtuustossa. Länsialue on Lappeenrannan kasvusuunta ja lähikoulujen olemassaolo vaikuttaa monen lapsiperheen valintoihin. Alueen asukkaat ovat esittäneet vakavan huolen suurkoulun valmistelusta.

Alueen kasvatus- ja opetustoimen käytössä olevien kuntotarkastusraporttien tulokset ovat osoittaneet, että korjaustarve monissa rakennuksia on merkittävä. Useiden miljoonien eurojen korjaukset ovat edessä jo aivan lähivuosina ja toteutuvat riippumatta nyt tekeillä olevasta palveluverkkoratkaisusta. Jatkossa korjaustarpeisiin ja mahdollisiin uudisrakennuksiin voidaan harkita erilaisia vaihtoehtoisia rahoitusmalleja, kuten ns. elinkaarimalli.

Länsialueen palveluverkkoratkaisun käsittelyt osuvat ajallisesti lähelle kaupungin talouteen tehtäviä säästöratkaisuja. Kristillisdemokraatit pitävät tärkeänä, että erotetaan arvovalintoja sisältävien linjaratkaisujen (kuten tämä palveluverkkoratkaisu) sekä akuuttien kaupungin säästötoimenpiteiden käsittely toisistaan. Palveluverkkoratkaisun säästöt eivät tule auttamaan lähiajan talouspaineiden kanssa. Ratkaisu voi sen sijaan vaikuttaa kielteisesti kykyyn saada alueelle uusia veronmaksajia pidemmällä aikavälillä.

Alakoulu- ja yläkouluopetuksen tarpeet ovat erilaisia. Palveluverkkoratkaisun perusteluissa näitä on kuitenkin niputettu. Yläkoululaiset ovat valmiimpia taittamaan itsenäisesti pidempääkin koulumatkaa. He myös hyötyvät enemmän keskittämisestä, koska se mahdollistaa monipuolisen valinnaisainevalikoiman järjestämisen. Sen sijaan alakoululaisille omatoimisen koulumatkan edellytys on koulun läheisyys. Ensimmäisillä luokilla olennaista on oppia koulutyöhön sekä menettelyn että sisällön osalta. Alueen lakkautettavaksi esitettävät lähikoulut, eivät pääsääntöisesti ole ns. pikkukouluja vaan 100-200 oppilaan alakouluja.

Näillä perusteilla Lappeenrannan kristillisdemokraattien valtuutetut kannattavat palveluverkkoselvityksen vaihtoehtoa 5E eli lähikoulujen säilyttämistä Kuusimäessä, Lavolassa, sekä Skinnarilassa luokille 1-4, alueen luokat 5-6 keskitettäisiin Sammonlahteen, jossa olisi myös koko länsialueen yläkoulu. Lappeen koulu jatkaisi nykyisellään eli alakouluna 1-6.

Länsialueen palveluverkko ei ole valmis päätettäväksi

Maanantain kaupunginvaltuustossa on tarkoitus päättää länsialueen palveluverkosta. Suurkoulujen muodostamisessa ei nähdä virkamiesten puolelta kovinkaan suuria ongelmia. Länsialueen kuntalaiset ovat sen sijaan hyvinkin huolissaan tulevista suurkouluista. Myös päättäjien keskuudessa asia on herättänyt runsaasti keskustelua.

Länsialueen palveluverkko ei ole vielä valmis päätettäväksi. Parempi ajankohta päätökselle on esimerkiksi syksyllä, kun tehdään budjettia.

Perusteluna näemme mm. sen, että lautakunnat ovat tehneet päätöksensä puutteellisin tiedoin. Purettavaksi esitettyjen kiinteistöjen kuntoarvioinnit eivät ole olleet lautakuntien saatavilla. Kuntalaisten palautteet eivät ole olleet lautakuntien käytettävissä päätösten tekovaiheessa. Kaupunginhallitukselle kuntalaispalautteet toimitettiin vasta pyyntöjen jälkeen.

Lapsivaikutusten arviointi on esitetty pirstaleisesti eri osissa selvitystä. Lasten hyvinvoinnista ei ole puhuttu selvityksessä juurikaan. On myös muita avoimia kysymyksiä, mm. liikuntatilojen keskittäminen ja ruuhkautuvat kulkuyhteydet sekä huoli pedagogisen arvion kapea-alaisuudesta.

Tällainen valmistelu ei ole avoimen ja demokraattisen päätöksenteon hengen mukaista. Länsialueen uskottavuutta ei tule rapauttaa osana Lappeenrannan kehittyvää ja kasvavaa, lapsiystävällistä kaupunkikuvaa.

Marjatta Moilanen, Juha Rantalainen, Matti Mölsä, kaupunginvaltuutettuja (kd.), Laura Peuhkuri teknisen lautakunnan jäsen (kd.), Hilla Ryösö kasvatus- ja opetuslautakunnan jäsen (kd.), Tarja Turunen paikallisosaston puheenjohtaja (kd.), Lappeenranta

Ryhmäpuheenvuoro

KD valtuustoryhmän ryhmäpuheenvuoro Lappeenrannan valtuustossa 03.12.2015

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut, kaupunginjohtajat ja muut läsnäolijat sekä kokouksen seuraajat kodeissanne

Tuleva vuosi 2016 on tämän valtuustokauden neljäs vuosi ja olemme päättämässä tämän valtuuston kolmannesta talousarviosta.

Taloustilanne on haastava. Lappeenrannan työttömyys on kasvanut . Venäjän ostosmatkailijat ja vierailijat ovat vähentyneet. Kuitenkin kaupunki on selviytynyt kuluvasta vuodesta kohtalaisen hyvin, kiitos kasvaneiden valtionosuuksien.

Syksyllä 2013 valtuusto hyväksyi yksimielisesti yhdessä laaditun säästösuunnitelman ja 2014 tehtiin yhdessä strategia jota on tänä vuonna päivitetty. Näiden yhdssä tehtyjen toimenpiteiden ansiosta kaupungin talous on saatu hallintaan ja lisävelkaantuminen loppumaan.

Kaupungin verotulot laskevat ja siksi kaupunkimme taloutta pitää edelleen hoitaa vastuullisesti ja toimialojen on noudatettava tiukasti omia raamejaan talousarvion mukaisesti.

Toimintakatteen yhteissumma on 391 M€. Kasvua vuoden 2015 käyttösuunnitelmaan on 5M€ Yli puolet toimintamenoista muodostuu palvelujen ostoista. Sosiaali- ja terveystoimen palvelut ostetaan Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiriltä eli Eksotelta. Ostojen yhteissumma vuonna 2016 on yli 244 M€ eli kasvua 8 M€.

Eksote toimii nyt koko Etelä-Karjalan alueella kun Imatrakin on mukana. Suomen hallituksen kaavailujen mukaan Etelä-Karjan keskussairaala säilyy päivystävänä sairaalana ja Eksote voi jatkaa toimintojensa tehostamista. Tänäänhän jo hyväksyimme uudisrakennuksen keskussairaalan tontille. Eksoten tulevan vuoden talousarvio on positiivinen ja ylijäämä odotus yli 8M€.

Eksotelta ostettavien sosiaali- ja terveyspalvelujen sisältö on sovittu Eksoten ja Lappeenrannan kaupungin välillä tehdyssä palvelusopimuksessa. Sopimuksen ovat tehneet kaupunginhallituksen alainen sosiaali- ja terveystoimikunta ja Eksote. Uusimman päivitetyn sopimuksen sisältö ei ole ollut vielä julkisuudessa, toivottavasti se tulee.

Kasvatus- ja opetustoimi on kaupungin suurin toimiala. yhteensä yli 98 miljoonaa euroa. Kasvatus- ja opetuspuolella ongelmana ovat edelleen kosteusvauriot ja sisäilmaongelmat. Viimeisimpänä esillä on ollut jälleen Lauritsalan koulu.

Kuluttuuritoimessa merkittävin muutos on uuden hienon teatterin toiminta. Toivottavasti ohjelmisto on riittävän houkutteleva ja kerää runsaasti niin lappeenrantalaisia kuin muitakin katselijoita.

Kaupungilla on runsaasti tarpeettomia kiinteistöjä, joista on vain kuluja. Kokemuksen mukaan kiinteistöjen myynti on ollut hankalaa. Kaupunki on asettanut myyntivoitolle tavoitteen, jota tuskin saavutetaan. Kristillisdemokraattien mielestä hyödyttömiä kiinteistöjä kannattaa myydä myös ilman voittoa.

Lappeenrannan kaupunkiyhtiöiden taloudellinen kokonaistilanne on parantumassa. Ensi vuosi on kokonaisuudessaan positiivinen. Isoimmat tulosodotukset ovat Lappeenrannan Energia oy:llä ja Williparkilla.

Lappeenrannan energiakonserni, joka tuottaa ja myy sekä energia että vesihuoltopalveluja tulouttaa kaupungille 14,3M€.

Kaupungin tiukasta taloustilanteesta johtuen investointimäärärahat ovat niukat. Ne vähenevät 23,6 M€:oon. Ne tuskin riittävät, koska mm Lauritsalan koululle tarttee tehdä jotakin.

Muistutamme jälleen, että peruskorjaus ja kunnossapito pitää tehdä aina huolellisesti, tunnollisesti ja laadukkaasti. Huonosti tehtyinä ne ovat täysin hukkaan heitettyä rahaa ja vaivaa. Valitettavasti näin on käynyt joissain kaupungin kohteissa. Siksi peruskorjauksien tasoon pitää jatkossa kiinnittää huomiota ja korjauksien valvonnan pitää olla riittävää.

Tänään päätimme perustaa säätiön Lappeenrannan lentoaseman kehittämistä varten. Toivomme se turvaavan lentokentän säilymisen Etelä-Karjalan maakunnassa ja tukevan kaupunkimme ja koko maakunnan elinvoimaisuustta ja kehittymistä.

Toimialojen määrärahoja on niukennettu. Palveluja pitää kuitenkin tuottaa ja niiden on oltava laadukkaita. Henkilöstöltä odotetaan tehokkuuden lisäämistä ja entistä suurempaa sitoutumista työhön ja kuntalaisten palvelemiseen. Henkilöstö on tiukilla ja ns. löysät on otettu pois jo monena edellisenä vuonna. Myös lomautuksista on puhuttu ja niitä on kaavailtu. Tämäkin tuo epävarmuutta ja aiheuttaa henkistä lisäkuormitusta.

Kristillisdemokraattien valtuustoryhmä kantaa huolta henkilöstön työkyvystä ja jaksamisesta. Sen parantamiseksi jatketaan koulutusta ja työhyvinvointiohjelmaa. Näin turvataan henkilöstön työkyky, työssä jaksaminen, vähennetään sairastuvuutta ja sairauspoissaoloja sekä ennenaikaista työkyvyttömyyttä ja eläköitymistä. Tämä toiminta on hyödyksi niin henkilöstölle kuin työnantajalle. Henkilöstö jaksaa paremmin ja työnantajan kustannukset vähenevät.

Kristillisdemokraattien valtuustoryhmä hyväksyy ensi vuoden talousarvion esitetyssä muodossa. Mutta saatamme äänestää joidenkin tämän kokouksen aikana tehtävien hyvien muutosesityksien puolesta.

Lopuksi kiitos yhteistyöstä ja hyvää joulua ja parempaa uutta vuotta Teille kaikille

Juha Rantalainen, KD, valtuustoryhmän pj

IKEA:n kanssa keskusteltava tiiviimmin

Lappeenrannan seudun kristillisdemokraatit Johtokunnan julkilausuma 14.9.2015

Lappeenrannan seudun kristillisdemokraatit kantavat huolta IKEA:n suunnitelmiin varatun tontin tulevaisuudesta Mustolassa. Julkisuudessa esitettyjen tietojen perusteella IKEA on hakenut Lappeenrannan kaupungilta lisäaikaa aiesopimukselle. Aiesopimuksessa on kyse Mustolan tontin ostamisesta, johon IKEA pyytää vuoden lisäaikaa. Kristillisdemokraatit vaativat kaupungilta tiiviimpiä keskusteluja yhtiön edustajien kanssa, jotta hankkeen askelmerkit ovat selkeät ja hanke voitaisiin toteuttaa suunnitellussa aikataulussa. Kaupungin tulee jatkossa olla napakka neuvotteluissa ja sopimuksissa suuryritysten kanssa.