Kuntavaaliehdokkaat

KUNTAVAALIT 2021 EHDOKASESITTELYT

Helena Gruner (KD) 155
Tulkki, teologi

”Jokaisen tarvitsee tulla kuulluksi”

Minulla on monipuolinen tausta. Synnyin Lappeenrannassa, asuin parikymppiseksi Venezuelassa, Etelä-Amerikassa. Nuorena naisena muutin opiskelemaan Yhdysvaltoihin, jonka lisäksi olen asunut vuosia Espanjassa sekä Lähi-idässä sekä ajoittain Lappeenrannassa sekä Helsingissä. Olen siis joutunut sopeutumaan monenlaisiin kulttuureihin, se on ollut välillä haastavaa, mutta toisaalta rikastuttavaa: näen helposti asiat eri näkökulmista ja osaan tehdä hyviä ratkaisuja ongelmatilanteissa.

Olen ammatiltani tulkki ja teologi, ja olen työskennellyt myös sairaanhoidon ja vanhustenhoidon parissa. Lisäksi minulla on kokemusta lasten hyvinvoinnin edistämisestä ja maahanmuuttajien kotoutumisesta. Olen opiskellut nuoruudessani biologiaa, myöhemmin teologiaa Helsingin yliopistossa. Toivon pääseväni vaikuttamaan vanhustenhoitoon, sairaanhoitoon sekä lasten hyvinvointiin kunnallisella tasolla. Lisäksi toivoisin kehittää kaupunkiin tilaisuuksia, jossa voisi olla Inter aktiivisia sosiaalisia kontakteja, jossa voisi olla eri sukupolvien ja kulttuurien yhteisiä tapahtumia jossa jaettaisiin kokemuksia, ja suunitelisimme ja kehittelisimme kaupunkiin uutta.

Koronakriisi, globalisaatio, verkostoituminen, ilmastonmuutos ja muuttuva maailmamme ovat luoneet uusia haasteita yhteiskunnallemme.Tavoitteeni on tukea ja auttaa tässä prosessissa kuuntelemalla kaupunkilaisten mielipiteitä ja löytää yhteisesti eväitä näiden haasteiden kohtaamiseen ja rakentaa yhdessä hyvä tulevaisuus meille, meidän vanhuksillemme, lapsillemme ja lasten lapsillemme.

Yksi konkreettinen idea, jota olen miettinyt, olisi luoda yksinäisten vanhusten ja tukea kaipaavien lasten verkosto: ajatuksena olisi yhdistää lapset ja vanhukset, jotta he voisivat toimia rikkautena ja tukena toisilleen.

Helena
040 3237870
[email protected]


Eija Haiko (KD) 156
FM, kieltenopettaja

”Pidetään kaikki mukana”

Olen FM (Helsingin yliopisto, tutkinnon pääaine englannin kieli ja kirjallisuus) ja eläkkeellä kieltenopettajan työstä. Alkupuoli työelämästä kului kouluhallinnon tehtävissä kunta- ja keskushallintotasolla. 2000-luvulla kiinnostuin täydentävistä hoitomuodoista ja opiskelin niitä opetustyön ohessa. Diplomi on vyöhyketerapiasta. Annan edelleen hoitoja toiminimellä kodissani. Olen naimisissa, seitsemän lapsen äiti ja viiden lapsenlapsen mummo. Harrastan ulkoliikuntaa, lukemista, käsitöitä, sukuseuraa (sukuseura Silventoiset ja Silvennoiset ry:n päämies) ja seurakuntaa (lähetys- ja aamurukouspiiri, Sammonlahden seurakuntaneuvoston jäsen).

Kristillisdemokraattina olen saanut eniten palvella KD Naisissa. Kaakkois-Suomen naispiirin sihteerinä 2010-luvulla ja valtakunnallisen naisjärjestömme 40-vuotishistorian kirjoittajana sain näkökulmaa siihen laajaan yhteistyöhön, mitä tehdään ihmisoikeuksien, tasa-arvon ja demokratian edistämiseksi maailmalla. Olen naispiirimme edustaja KD Naisten liittohallituksessa. Kuulun myös Kristillisdemokraattien Kymen piirin piirihallitukseen.

Hoitajamitoituksen saaminen tuo toivoa vanhusten asioiden kuntoon saattamiseen, mutta korona-ajan esille tuomaan lasten ja nuorten hätään pitäisi paneutua täysillä. Pandemia on tuhonnut monen perheen toimeentulon, lisännyt mielenterveyshäiriöitä ja lasten ja nuorten oireilua. Jos apua jaksetaan etsiä hyvinvointipalveluista, niin niiden saatavuus ja riittävyys on haasteellista eikä niitä useinkaan saada tarpeeksi ajoissa. Lapsen asia ei voi odottaa, hänet on hoidettava tässä ja nyt. Pudokkaat on nostettava ja etäopetuksesta kadonneet etsittävä. Voimavaroja pitäisi suunnata jo olemassa oleviin auttamisen muotoihin ja kehitettävä uusia työtapoja perheiden tukemiseen.

Lappeenrantaan on Joutsenon, Nuijamaan ja Ylämaan liittymisen mukana tullut puhtaasti maaseutumaista elämää. Toivon, että EU:n elvytysrahoja riittää yliopiston tutkimuksen ja sen inspiroiman yrityselämän lisäksi kestävän maatalouden ja sen työpaikkojen luomiseen. Muistamme, miten kallis hinta tästä maasta on maksettu. Pellot raivattiin Jussi ja kuokka -menetelmällä hyvin ilmastoystävällisesti. Pellon metsittämiseen on tarjolla rahaa, vaikka se nurmena tai apilapeltona olisi myös hyvä hiilinielu ja mahdollinen varaus ruoan tuotannolle tarvittaessa. Hiilensidontaan pitäisi saada kannustimia, ehkä kunnankin taholta. Etätyö ja monipaikkainen työ on jo monen todellisuutta. Maaseutu voisi tarjota viihtyisän asuinpaikan myös lapsiperheelle. Autioitumisen sijaan kyläyhteisöt voisivat virkistyä ja antaa tulevillekin sukupolville yhteisöllisyyden kokemuksen. Se olisi suomalaiselle kulttuurille suuri lahja.

Eija

Lappeenranta, Sammonlahti
[email protected]
0445547005

Reijo Hirvonen (KD) 157
Projektipäällikkö, tradenomi

Ihmisen arvoinen elämä kuuluu kaikille!

Olen 59-vuotias projektipäällikkö ja yritysjuridiikan tradenomi. Asun Pikisaaressa Lappeenrannassa. Olen työskennellyt koko työurani vastuullisissa tehtävissä liike-elämän parissa yksityisellä sektorilla.

Minulle tärkeitä arvoja ovat koulutusasiat, työllisyys, ihmissuhteet, pudas luonto, perhe, yrittäjyys, oikeudenmukaisuus, onnellinen vanhuus, ilmastonmuutoksen estäminen ja toimivat julkiset peruspalvelut. On tärkeää muistaa, että yrittäjyys ja koulutus eivät ole mitenkään itsestään selviä asioita. Koulutusta on kehitettävä ja monipuolistettava. Ja mikä tärkeintä, luotava koulutukselle sopivia työpaikkoja, että nuoret aikuiset eivät heti lähde muualle valmistuttuaan. Koulutuksen yksi tärkeimmistä tehtävistä on mahdollistaa paikallinen yrittäjyys myös tulevaisuudessa.

Nuorten, vajaakuntoisten ja maahanmuuttajien syrjäytymistä on estettävä paremmalla yhteistyöllä yritysten sekä kolmannen ja julkisen sektorin kanssa. Kansantaloudellisesti on iso menetys (menetetyt verotulot ja syrjäytymisestä aiheutuneet sosiaaliset kustannukset), että edellä mainituille ryhmille ei löydy työtä. Työ on kuitenkin se paras lääke syrjäytymiseen.

Itse vajaakuntoisena tiedän, miten vaikea on työllistyä ja kahlata eteenpäin byrokratiaviidakossa ja kokea esimerkiksi ikäsyrjintää. Kunnan on satsattava huomattavasti enemmän resursseja syrjäytymisen, ikärasismin, koulu- ja työpaikkakiusaamisen sekä yksinäisyyden torjuntaan kuin tällä hetkellä.

Kunnan perustehtävä on ylläpitää ja kehittää kunnan peruspalveluja ja mahdollistaa yrityksille toimintamahdollisuuksia. Yrittäminen kuuluu ammattilaisille eli yrittäjille. Kunnan pyörittäessä yritystoimintaa, on se usein tappiollista, koska organisaatio on liian iso ja liiketoimintatietämys huonoa. Historia on osoittanut, että kuntatalouden pahimmat virheet on tehty kuntien kehitysyhtiöissä, ei peruspalvelujen järjestämisessä tai kehittämisessä.

Julkisen sektorin velkaantuminen on saatava kuriin. Jos haluamme auttaa muita tulevaisuudessa, on ehdoton edellytys, että oma taloutemme on kunnossa. Nyt alkaa olla viimeiset hetket tehdä velkaantumiselle jo jotain konkreettisia toimenpiteitä myös kuntatasolla.

Lappeenrannan (niin kuin toki kaikkien kuntien) tulee keskittyä mielestäni vahvuustekijöihinsä. Lentotoiminta ainakaan kaupungin pyörittämänä yritystoimintana ei mielestäni kuulu niihin mitenkään. Vahvuustekijöistämme (esim. koulutus, peruspalvelujen toimivuus, monipuolinen ja virkeä yritystoiminta, yhteistyö naapurikuntien kanssa) tulee loppupeleissä myös se asumisviihtyisyys ja elinvoima. Julkiset maksut sekä veroäyri tulevat entistä enemmän määrittämään kunnan vetovoimaisuutta ja asukasluvun kehitystä toimivien peruspalvelujen ohella.

Katson, että erityisesti maaseudulla kuntayhteistyö tulee olemaan avainasemassa asuinviihtyisyyden ja palvelujen saatavuuden sekä julkisten maksujen ja veroäyrin tason osalta. Viimeiset vuodethan ovat lähinnä vieneet palveluja erityisesti maaseudulta. Ydinkysymys on miksi maksamme veroja ja mitä saamme vastineeksi? Tyhjän saa toki pyytämättäkin!

Julkisen päätöksenteon tulee olla kaikilta osin läpinäkyvää toimintaa. Tarkoittaa myös kaupunkiyhtiöitä, joiden kautta kierretään tällä hetkellä demokratian toteutumista ja asioiden läpinäkyvyyttä. Budjettikurin noudattaminen ja toiminnan valvonta ovat ehdoton edellytys myös julkisella sektorilla ja erityisen tärkeitä asioita kaupunkiyhtiöissä.

Reijo

Puh. 040 701 7374
Sähköposti: [email protected]
Lue lisää ajatuksistani kotisivuiltani: https://hirvonenreijo.wordpress.com/
Facebook: https://www.facebook.com/hirvonen.reijo

 

Juho Karjalainen (KD) 158
Erityisnuorisotyönohjaaja

Terve

Olen Juho Karjalainen, 38-vuotias perheenisä. Asun Kesämäessä vanhassa rintamamiestalossa vaimoni ja kahden alakouluikäisen lapseni kanssa. Tulevissa kuntavaaleissa olen ehdolla KD:n riveissä. Olen pitkään jo pohtinut ehdokkuutta, koska minulla on suuri halu vaikuttaa Lappeenrannan asioihin sekä kaupungin asukkaiden kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin. Työssäni Lappeenrannan seurakuntayhtymän erityisnuorisotyönohjaajana tärkeä painopisteeni on, että ”kukaan ei jäisi tahtomattaan yksin”. Monet riippuvuus- ja mielenterveysongelmat sekä yksinäisyys ovat erityisnuorisotyössä asioita, joihin yritän vaikuttaa. Työn tavoitteena on, että jokainen nuori kokee olevansa hyväksytty ja löytää elämälleen mielekkyyden Jumalan luomana ja lunastamana.

Yrittäjyys on myös lähellä sydäntäni. Perustin marraskuussa 2020 sivutoimisen yrityksen, jonka nimi on Pooki Palvelut oy. Pooki on tunnusmajakka ja se rakennettiin ohjaamaan aluksia väylälle. Työnohjauksessa haetaan työelämässä reittiä, jota edetessä voidaan välttää karikot ja vaaralliset kapeikot. Pooki Palvelut Oy tukee Etelä-Karjalan alueen yrityksiä ja työntekijöitä työhyvinvoinnissa sekä työnkehittämisessä.

Yhteisöllisyys ja ystävyys on minulle todella tärkeitä asioita, jotka korostuvat varsinkin näin korona-aikana merkittävästi. On löydettävä uusia tapoja pitää ihmissuhteita kunnossa ja löytää tapoja oman hyvinvoinnin ylläpitämiseksi. Vapaa-ajalla pelaan jalkapalloa perinteikkäässä lappeenrantalaisessa jalkapallojoukkue Liry:ssä. Se on muodostunut todella tärkeäksi yhteisöksi, joka antaa jaksamista arjen kiireen keskellä.

Oman hyvinvoinnin ylläpitämisen kulmakiveksi on muodostunut myös luonto ja retkeily. Töissä nuorten kanssa telttailen noin 20 yötä vuodessa ja myös vapaa-ajalla perheeni kanssa käytämme paljon Etelä-Karjalan retkeilymahdollisuuksia hyödyksi. Kaakkois-Suomen luonto on todella KAUNIS ja sitä tulee kunnan päätöksissä kehittää ja varjella.

Juho

 

Tuomo Keskinen (KD) 159
Sosionomi (AMK) + Kirkon nuorisotyönohjaaja
[email protected]
Puh. 040 7431224

Olen Tuomo Keskinen, 33-vuotias perheenisä. Perheeseen kuuluvat vaimo ja kaksi pientä lasta. Koulutukseltani olen Sosionomi (AMK) + Kirkon nuorisotyönohjaaja. Harrastan Frisbeegolfia, Salibandyä ja musiikkia.

Olen Kristillisdemokraattien listalla ehdolla, koska arvoni pohjautuvat perinteisille koti, uskonto ja isänmaa pohjalle. KD:n arvot sopivat omiin arvoihini. Perhe on itselle etusijalla, ja perheiden asiaa myös pyrin ajamaan, mikäli minut valtuustoon valitaan. ”Rehellisesti lähimmäisen puolella”. kuuluukin oma ajatukseni. Toki koska itsellä on kaksi pientä lasta, voin sanoa, että tavallaan itselläni on ”oma lehmä ojassa” joka antaa lisää pontta hoitaa asioita hyvin ja tarmokkaasti.

Pohdin pitkään ehdolle lähtemistä. Työpaikallani kuulin yhden työkaverini lähteneen ehdolle kuntavaaliehdokkaaksi, ja silloin päätin itsekin lähteä. Vuosi 2020 oli hankala kaikille. Keväällä 2020 ajoin taksia, kunnes korona tuli ja jouduin siitä luopumaan. Sain kuitenkin mahdollisuuden maksaa kalavelkoja koronalle ja nyt toimin Imatralla Honkaharjun terveysasemalla Koronavirustaudin näytteenottajana. Kaikille ei käynyt näin onnellisesti. Haluankin olla mukana päättämässä asioista ja mahdollisesti luomassa uusia työpaikkoja. Työ on monella tärkeä osa elämää ja sen menettäminen voi ajaa kenet vain kriisiin.

Kriisissä ovat olleet myös Lapset ja nuoret sekä heidän perheensä. Kouluista ollaan siirrytty kotiopetukseen, kavereiden kanssa ei ole voinut viettää aikaa samalla tavalla kuin aikaisemmin ja koronavirustestissä on monien pitänyt käydä pienimmistäkin flunssa oireista. Tämän kaltaisiin kriiseihin olisikin jatkossa hyvä varautua jo hyvissä ajoin.

Luonto ja matkailu on ehdottomasti rikkaus Lappeenrannassa. 2016 joulukuussa muutettuani Lappeenrantaan vietin aikaa paljon asuinalueeni puistoissa ja lähimetsissä. Myöhemmin liityin paikalliseen frisbeegolf seura Willimiehen Discgolfiin. Frisbeegolf on rentouttavaa luonnossa liikkumista samalla kun saa kilpailla hupimielessä hyvien tyyppien tai kavereiden kanssa. Siellä on helppo pitää turvavälit kunnossa, ja jos haluaa niin maskin käyttökin on mahdollista. Lisäksi lajin harrastaminen on halpaa ja ihan muutamalla kiekolla pääsee jo alkuun. Sen vuoksi itse alun perin rakastuin lajiin. Lisäksi Saimaa on ehdottomasti kauneimpia asioita, mitä Suomen luonnosta voi löytää. Monesti vain saatamme sen unohtaa, kun se on koko ajan näkyvillä. Luonnosta on kuitenkin tärkeä pitää huolta, jotta se säilyisi meidänkin lapsillemme.

Tuomo

Jouko Korhonen (KD) 160

Palveluohjaaja
Taipalsaaren kunnan työllistämisyksikkö

040 5857315

Olen Jouko Korhonen, 68-vuotias palveluohjaaja Taipalsaaren kunnan Työllistämisyksikössä. Minulle on tärkeätä ohjata henkilöt, joilla on pitkittynyt työttömyys oikeiden palveluiden piiriin.  Sekä maakunnallisesti yli kuntarajojen olla mukana kehittämässä työllistymisen mahdollisuuksia myös osa-työkykyisille. Työn ja vapaa ajan erottaminen on minulle tärkeätä soittamalla tuuba Ratsuväen perinnesoittokunnassa ja Puhallinorkesteri Pyörteessä. Tärkeitä arvoja niin työssä kuin vapaa-aikana on minulle yhteistyö, päämäärätietoisuus ja tehokkuus.

Lisää kirjoitteluani facebookissa: https://www.facebook.com/jouko.korhonen.73

Taipalsaaren Kunnan Työllistämisyksikkö

Pauliina Korhonen (KD) 161

Farmaseutti, KemTkK

Hei!

Olen Pauliina Korhonen, 36-vuotta. Työskentelen farmaseuttina apteekissa ja se on hyvä näköalapaikka kuntalaisten vointiin. Olen koulutukseltani myös kemiantekniikan kandidaatti. Sairaiden ja vanhusten lisäksi minua lähellä ovat lasten ja nuorten asiat. Minulla on itselläni kolme lasta – päiväkotilainen, alakoululainen ja yläkoululainen.

Olen ensikertaa ehdolla kunnallisvaaleissa, mutta olen toiminut useissa luottamustoimissa aiemmin. Tällä hetkellä olen Lappeenrannan kristillinen kasvatus ry:n hallituksessa. Useiden vapaaehtoistoimien lisäksi harrastan lukemista, kirpputoreja ja retkeilyä.

Ps. Kuva on otettu pari vuotta sitten Kilpisjärven Saanalta, kun huiputimme sen kolmen sukupolven voimin.

Terveisin Pauliina

 

Samuli Kotajärvi (KD) 162
Nosturiauton kuljettaja, DI, yrittäjä(ent.)

Tällä valtuustokaudella olen ollut jäsenenä Lappeenrannan lupalautakunnassa ja rakennuslupajaostossa. Molemmissa käsiteltävät asiat liittyvät erilaisten lupien käsittelyyn niin ympäristötoimen kuin rakennusvalvonnan alaloilla. Ympäristö- ja rakennuslupapäätökset perustuvat ympäristö- ja maanrakennuslakien soveltamiseen eli näissä lautakunnissa ei tehdä juurikaan poliittista ohjausta vaan sovelletaan oikeusharkintaa. Olen kokenut luottamushenkilötyön mielekkäänä näiden asioiden parissa.

Mitä asioita edistän?

Minusta Lappeenrannan tulevaisuus on haasteellinen. Jokainen kuntalainen on mielestäni yhtä tärkeä. Vanhusten, nuorten, sairaiden, terveiden, koululaisten, opiskelijoiden, työttömien, eläkeläisten, työntekijöiden, yrittäjien, sekä monien muiden ryhmien kunnalta tarvitsemat palvelut voidaan toteuttaa tasapuolisesti ja mahdollisimman hyvin vain, jos talous on tasapainossa. Kunnan toiminnan perusedellytys on kunnossa oleva talous – enempää ei voida kuluttaa kuin mitä on.

Mielestäni on myös hyvin tärkeää huomioida kohtuullisuus ja tasapuolisuus päätöksenteossa niin investoinneissa, ympäristöasioiden hoidossa kuin palvelutasossakin.

Nämä edellä mainitut ovat teemoja, joita minä haluan valtuustokaudella edistää!

Kuka on Samuli?

Olen 42-vuotias ja perheeseeni kuuluvat aviovaimo ja kaksi teini-ikäistä poikaa sekä luppakorvainen kani.

Tutkintokansiostani löytyvät sekä diplomi- että tavallisen insinöörin paperit, mutta nykyisin toimin lapsuuteni haaveammatissa nosturiauton kuljettajana. Työurallani olen toiminut myös yrittäjänä.

Olen harrastanut Shukokai -karatea ja jo yli 25 vuotta. Harrastus jatkuu edelleen ja toimin Lappeenrannan seurassa myös valmentajana sekä sihteerinä. Kitaran soittoa ja musiikkia olen harrastanut pitkään ja keikkaillutkin satunnaisesti. ”Harrastuksena” minulla on myös vanhassa kansakoulussa asuminen ja sen remontointi.

Miksi minua kannattaa äänestää?

Haluan olla mukana, kun Lappeenrannasta rakennetaan parempaa paikkaa kaikissa ihmisen elinkaaren vaiheissa. Uskon yhdessä tekemiseen ja siihen, että asioihin myös tartutaan!

Minulla on lautakuntatyöstä käytännön kokemusta, joten osaan toimia luotettavalla tavalla ja asioita aktiivisesti edistäen.

Tehdään muutos yhdessä!
Samuli

 


Timo Leskinen (Kansalaispuolue) 163
Viimeisin ammattinimike Asennusmestari Oil & energy

Hei kaikki,

Olen Timo Leskinen perheellinen 2 lapsen isä Voisalmesta. Olen asunut Lappeenrannassa vuodesta 2009 löydettyäni rakkauden ja upean kaupungin, jossa lasteni olisi hyvä kasvaa. Aikaa on kulunut ja usein joutunut miettimään. Meniköhän kaupungin päätöksenteko, milloin missäkin asiassa ihan nappiin. Etsin asioita katsoessani aina positiivisen tulevaisuuden. Vaikka näen rapistuvaa teollisuutta, näen kalliin kaukolämmön ja energian tuotannon, jonka monimuotoisuus ei palvele kaupunkilaista mutta kun katson tarkemmin, näen sen olevan mahdollista muuttaa edullisemmaksi meitä kaikkia kohtaan. Meillä on kaupunkien yhteinen jäteyhtiö, jonka läpinäkyvyys on yhtä hyvä, kuin asettaisi jätesäkin omaan päähänsä. Miljoonia kannetaan jatkuvana virtana sisään erilaisin piiloveroin. Viimeisin keksintö Etelä-Karjalan jätehuollossa oli kaasun tuotanto. Kaasun tuotanto on lopetettu useissa kunnissa kannattamattomana. Lappeenrannassa sellaisesta ei välitetä. Etenkin kun tämän kaasun kuljetukseen käytetään diesel rekkoja. Haminassa vastaava laitos koettiin kannattamattomaksi, vaikka oli liitetty suoraan kaasuverkkoon. Kukkuroinmäki on yleensäkin aivan liian kaukana tulevaisuuden seuraavasta suurhankkeesta, joka on kallein koskaan. Jätevedenpuhdistamon ja verkoston uusinta. Siinäkin mielletään järkeväksi sijoittaa tämä siirtolinjojen kautta Kukkuroin ”Monacon” maille. Jokaisen tulee ymmärtää, että Kukkuroinmäki on jo nyt kuin oma valtio Etelä- Karjalassa.

Seuraava vaihe on energiayhtiöiden palvelujen ja laskutuksen siirto säkin sisään mihin ei näe. Eli kehitys johtaa siihen suuntaan missä kaupunkilaisia verottaa lopulta yhtiö, jonka sisään ei näe ja jolla ei ole osinko velvoitetta omistajiensa suuntaan.

Edellä mainittu tapa järjestää tulon ohjausta kuvaa hyvin yleistä ilmapiiriä.

Lentoaseman 400ke saa murheelliseksi. Kukaan ei vaan ymmärrä, että 10 kertaisesti rahaa johdetaan moniin muihin asioihin, joita ihmiset eivät näe eikä ymmärrä, koska tarjolla on vain lentoasema. Neuvotellaan taas vähän asemasta. Sataman alueen kehityksen lopulta torppasi omaa myyntiään murehtinut taho, joilla on yritystausta mutta myös poliittista päätäntä sekä ohjausvaltaa. Siksi kylpylä on nyt tyhjä. Keskustan areena hankkeessa demokratia sulki silmänsä ja itki. Miehet ja naiset, jotka on vaaleilla valittu toimimaan kansalaisen edun mukaisesti mutta myös tasapuolisesti. Järjestelivät areena hankkeen sijoittajia etsiessä raamit siten, että ainoastaan 1 sijoittaja, joka maksaa kaiken, on sopiva toimimaan hankkeessa. Koska sellaista kalifia ei Lappeenrannassa ole, toteutui näiden poliitikkojen kanta, eli uusi halli Kisapuistoon. Areena hanke ei saanut edes mahdollisuutta.

Itse irtisanouduin viime kesäkuussa matka työstä, jota en halunnut enää tehdä koska haluan olla osa lasteni päivittäistä elämää, ohjata ja auttaa heitä. Ryhdyin lyhyen koulutuksen kautta Mieli Ry:n tapaamispaikka ohjaajaksi. Rakastin niitä tapaamisia, uusia ihmisiä ja kuulla mitä heillä on sanottavana. Kyseisen kaltainen matalan kynnyksen keskustelu apu on saanut hienon vastaanoton. Itse keksin tämän hienon yhdistyksen, sen hakiessa ohjaajia. Koska oma tulevaisuus on auki, niin ajattelin kokeilla miten teollisuuden tekniikan mies pärjää sote alaan verrattavassa ympäristössä. Minä pysyn mukana mutta olen aina ollut tekemässä ja fiksaamassa yhtä ja toista. Rakastan nähdä asioiden syntyvän eloon ja toimivan kuten tekniikkaa kuuluu.

Vuoden vaihteessa aloitin opinnot Lappeenrannan Edusammossa uuden perustutkinnon kimpussa. Olen mykistynyt siitä, kuinka hieno nykyinen ammattikoulu järjestelmä on. Lasteni ala aste ei ole päivittynyt Voisalmessa mutta uudesta koulusta on puhuttu. Kiusaamiseen ainakin lasteni koulussa puututaan heti ja yhteydenpito on aina ollut asiallista. Motto tee itsestäsi parempi nostamalla muita.

Vaalit ovat jälleen tulossa. Haluan mukaan vaikuttamaan. Kaupungin päättäjät tulevat painimaan tulevaisuudessa useiden suurien hankkeiden kanssa. Kaupunkilaisille on esitetty niin, että lentoasema on kaikkein suurin ongelma, vaikka todellisuudessa ongelma ovat kaikki ne pienet purot, jotka virtaavat sormien raosta. Vaikka moni tekninen kunnallinen palvelu asia vie entistä enemmän mielenkiintoamme. Meidän ei tule unohtaa lapsiamme. Haluan olla nostamassa niitä ihmisiä, jotka tekevät sitä työtä ja olla mukana luomassa tulevaisuuden Lappeenrantaa. Tuntuu kuin maailma olisi kävellyt ahdistuksen polkua ja riittävän kauan. Nyt on korkea aika kirkastaa ajatus. Luoda lämmin yhteishenki sekä uskoa lähimmäisen rakkauteen. Pitkämielisyys on tahdon äiti ja omatunto sen isä. Tämä on meidän oma kaupunkimme, fiksataan se nyt kuntoon.

Timo

 

Marjatta Moilanen (KD) 164
Kaupunginvaltuutettu, opettaja
050-3863184
[email protected]

 

Olen syntynyt Joutsenossa reilut 66 vuotta sitten. Nyt olen eläkeläinen mutta työni tein Lappeenrannassa opettajana.

KD:ssa olen ollut  mukana 70-luvulta alkaen. Toimin pitkään KD Naisissa. Lappeenrannan valtuustossa olen ollut kolme kautta.

Lapsenlapset ovat lähellä sydäntäni, tietysti.  Kuntoa pidän yllä liikkumalla vedessä, kuntosalilla, ladulla ja metsässä. Neulominen, lukeminen ja puutarhan hoitaminen pitävät myös mielen virkeänä.

 

Marjatta

Arto Nironen (KD) 165
Insinööri (AMK), suunnittelupäällikkö, Leiri
045-1643564
[email protected]

 

(esittely tulossa)

 

 

 

 

 

Juha Rantalainen (KD) 166
Kaupunginvaltuutettu, lääkäri

” Hyvän elämän puolesta ”

71-vuotias eläkkeellä oleva lääkäri ja AMK lehtori. Puolue Kristillisdemokraatit. Perheellinen. vaimo, kolme lasta ja kuusi lastenlasta. Toiminut Lappeenrannassa kaupunginvaltuutettuna vuodesta 1989 lähtien, yhtä kautta lukuun ottamatta yhteensä 28 vuotta. Toiminut monissa eri lautakunnissa ja useita valtuustokausia kaupunginhallituksen varajäsenenä. Toiminut myös Etelä-Karjalan sairaanhoitopiirin (Eksoten) hallituksen jäsenenä. On Etelä-Karjalan maakuntaliiton valtuutettu ja Lappeenrannan nuorisovaltuuston kummivaltuutettu ja vanhusneuvoston jäsen.

Juha Rantalainen on sosiaali- ja terveysalan sekä kasvatus- ja opetusalan asiantuntija. Hän on menneiden vuosien aikana perehtynyt kaupungin kaikkiin toimialoihin. Hän on ollut aktiivisesti mukana kehittämässä Lappeenrannan hallintorakennetta ja tuntee siten kaupungin hallinnon toiminnan sekä monet luottamushenkilöt että johtavat viranhaltijat.

Perheellinen. vaimo, kolme lasta ja kuusi lastenlasta. Harrastaa hyötyliikuntaa, lukemista ja mökkeilyä.

Yhdessä siis eteenpäin kohti parempaa tulevaisuutta.
Linkki vaalivideooni: Vaalivideo
Linkki vaalisivuihini: https://www.juharantalainen.fi/

Hyvää talven jatkoa kaikille!

Juha

 

Markus Rantanen (KD) 167
Nuorisotyönohjaaja Lauritsalan seurankunnassa
040-3126441

 

Hei! Olen Markus Rantanen 40-vuotias seurakunnan nuorisotyönohjaaja. Olen asunut perheeni kanssa Lappeenrannassa viisi vuotta, muutimme tänne töiden perässä. Perheeseeni kuuluu vaimon lisäksi neljä lasta. Kiinnostuksen kohteeni tällä hetkellä on ihmisten jaksaminen rajoitusten keskellä. Haluan työskennellä ihmisten henkisen hyvinvoinnin eteen. Harrastan liikuntaa, pelailua ja satunnaista tubettamista.

 

Markus

 

 

 

 

 

Saku Ryösö (KD) 168
Opiskelija

 

 

Tervehdys

Nimeni on Saku Ryösö ja opiskelen parhaillaan linja-auton kuljettajaksi. Harrastan jalkapalloa ja ylipäätään urheilua. Olen kiinnostunut myös yhteiskunnallisista asioista ja pidän ihmismieltä myös hyvin kiinnostavana aiheena.

Olen ehdolla erityisesti kannatuksen vuoksi.

 

 

 

 

Saku

 

 

Anni Sairanen (KD) 169
Insinööri (AMK), rakenne- ja elementtisuunnittelija
Joutseno

 

 

 

 

 

 

 


Jouni Salo (KD) 170
Yrittäjä

Olen Jouni Salo, 44-vuotias yrittäjäsuvun vesa Joutsenosta. Minulla on veljieni kanssa kaksi yritystä Joutsenossa. Valmistamme uretaanielastomeerituotteita.

Olen ensimmäistä kertaa ehdolla kuntavaaleissa. Minulla on kuitenkin kokemusta luottamustoimista. Olen ollut kolmen yhdistyksen hallituksessa, joista kahdessa toimin edelleen.

Musiikki on aina ollut tärkeä osa elämääni. Soitan pianoa ja kitaraa. Pianoa soittelen säännöllisesti tilaisuuksissa. Uudempi harrastus on ratsastus. Harrastan myös modernien lautapelien pelailua. Jonkin verran hiihdän ja pyöräilen.

Jouni

 

 

 

 

 

Ilpo Silvennoinen (KD) 171
Yrittäjä
https://www.facebook.com/Ilpo.Silve
Puh. +358 44 366 6999

 

Tulen ulos kaapista – olen uskovainen. Vaikka nykypäivänä uskovaiseksi ilmoittautuminen ei ole trendikästä, kerron sen julkisesti. Uskon Jumalaan, Jeesukseen Kristukseen ja Pyhään Henkeen, uskon rukouksen voimaan, uskon että Jumala rakastaa kaikkia ihmisiä ja on halukas auttamaan sitä, joka Häneltä apua pyytää.

Uskon lähimmäisen rakkauteen, uskon että meissä on halu auttaa, jos näemme apua tarvitsevan, uskon hyvyyteen. Uskon että terveellä maalaisjärjellä pärjää myös politiikassa. Uskon kuuntelemisen ja ymmärtämisen voimaan. Uskon yhteistyöhön, hyvään lopputulemaan päästään kaikkia kuuntelemalla, yhdessä pohtien, löytäen yhteisöä parhaiten palveleva kokonaisuus. Uskon rakkauteen, tukeen ja turvaan, rajoihin ja luottamukseen. Uskon muutoksen voimaan, voin, haluan ja yritän olla huomenna parempi kuin tänään.

Kevään aikana syvennän näitä uskon asioita, lyöttäydy kaverikseni Facessa: Ilpo.Silve.

 

Ilpo

Tiina Simola (KD) 172
Lehtori, TtM
Uus-Lavola

 

 

 

 

 

 

Antti Taipale (KD) 173
FM, Musiikin lehtori

Löydetään yhteiset sävelet

Olen 52-vuotias musiikin lehtori. Toimipaikkani on Kesämäen koululla. Valmistuin 1987 ylioppilaaksi Lauritsalan lukiosta. Jyväskylän yliopistosta valmistuin 1995, pääaineena musiikkikasvatus. Olen kulttuuri- ja liikuntalautakunnan jäsen ja 1. varavaltuutettu.

Antti

 

 

 

 

 

 

Ann-Niina Turunen (KD) 174
Tärkeimmät tittelit minulle ovat vaimo, äiti sekä mummi.

Olen 46-v ja työskentelen koulunkäynninohjaajana sekä toimin perhehoitajana. Pastorin vaimon rooli näkyy vapaaehtoistyönä seurakunnassa puolisoni rinnalla.

Ylläpidän Hauras Elämä -runosivua Facebookissa:
https://www.facebook.com/hauraselama/

ja Instagramissa.

Leipominen ja luonto ovat minulle tärkeitä terapiahetkiä kirjoittamisen lisäksi. Kakkuja tehdessä saan toteuttaa itseäni ja luonnossa oleminen on mieltä rauhoittavaa.

Olen Irti Huumeista ry:n sekä Käpy ry:n jäsen. Olen myös Surevan kohtaaminen -hankkeen kokemusasiantuntija.

Luonnehdintoja minusta:

Maija Seppä, eläkeläinen Lappeenranta:
”Ann-Niina toimii päättäväisesti ja tarmokkaasti, mutta aina rauhallisesti ja ihmisiä kunnioittaen kaikissa asioissa. Hänen sydämellään ovat ihmiset vauvasta vaariin. Olen todella yllättynyt hänen kyvystään selviytyä vaikeistakin asioista. Mahtava ehdokas yhteisten asioiden hoitoon!”

Marianne Kamppinen, palveluesimies ja perhehoitaja, Vaasa:
”Ann-Niina on aito, sydämellinen ja välittävä rinnallakulkija.
Kun Ann-Niina ryhtyy työhön, hän on tarkka ja huolellinen asioiden hoidossa. Häneen voi luottaa, että hän hoitaa viisaasti lupaamansa asiat loppuun asti. Ann-Niina on lahjakas esiintyjä/puhuja.
Asiantuntijuutta löytyy lasten, nuorten, perheiden, työttömien, päihdenuorten, lastensuojelun, ikäihmisten, maahanmuuttajien ja pienyrittäjien arjesta.
Vahva suositus Ann-Niinalle.”

Piia Flink-Liimatainen, projektipäällikkö, TtM, esh, valtuutettu ja KD:n paikallisosaston varapuheenjohtaja, Äänekoski:
”Jos haluat äänestää sellaista ehdokasta, joka omaa jo kokemusta kunnallisesta päätöksen teosta, lautakuntatyöskentelystä ja verkostojen rakentamisesta, Ann-Niina on ehdokkaasi.
Sain työskennellä Äänekosken valtuustossa osan kautta Ann-Niinan työparina, joten uskallan suositella häntä vahvasti.
Ann-Niinan syvän elämänkokemuksen ja lämpimän ihmisten kohtaamisen yhdistelmä on aivan lyömätön paketti tärkeiden arjen asioiden hoitamisessa omassa kunnassasi. Siellä tarvitaan järkeä, näkemystä, mutta ennen kaikkea sydäntä.
Näitä kaikkia Ann-Niinalla on.”

Facebookista löydät myös minun ehdokassivuni:
https://www.facebook.com/Ann-Niina-Turunen-KDn-kuntavaaliehdokas-2021-103395098322423/

Ann-Niina

 

Tarja Turunen (KD) 175
Palveluneuvoja

Hei

Toimin kristillisdemokraattisessa puolueessa yhteistyössä erilaisten ryhmien kanssa. Minulla on luottamustehtävänä mm. Lappeenrannan seudun paikallisosaston puheenjohtajuus, Kymen piirin piirisihteerin tehtävä ja olen myös naisjärjestön Kaakkois-Suomen alueen sihteeri. Sydäntäni lähellä ovat ennen kaikkea oikeudenmukaisuus ja tasapuolisuus. Pidän tärkeänä sitä, että päätökset tehdään lähellä heitä, joita ne eniten koskevat. Olen mukana poliittisessa toiminnassa, koska se laajentaa tietojani yhteiskunnasta ja antaa mahdollisuuden osallistua yhteiseen tekemiseen.

Ammatiltani olen palveluneuvoja ja toimin raideliikenteen palveluksessa. Työtehtäväni käsittävät kansainvälisen kaupan toimeksiantoja, tullaustehtäviä ja rahtiliikenteen parissa työskentelyä. Vapaa-aikakin on ihmiselle tarpeellista. Silloin harrastan elämänkertojen lukemista, Instagramissa nähtyjen leivonnaisten kopiointiyrityksiä ja yleisesti ottaen erilaisten asioiden pohdiskelua.

Kuva on otettu Joensuussa, toisinaan on mukava myös matkustaa kotimaassa ja tutustua uusiin paikkoihin.

Tarja

 

ARKISTO: OSASTON KANNANOTTOJA -2020

KD valtuustoryhmän ryhmäpuheenvuoro Lappeenrannan valtuustossa 14.12.2020

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut niin täällä valtuustosalissa kuin meetissä, kaupunginjohtaja ja muut läsnäolijat sekä kokouksen seuraajat kodeissanne.

Lappeenrannan kaupungilla on hyvä strategia ja taloussuunnitelma mutta se on murenemassa. Alkuvuodesta alkanut ympäri maailmaa levinnyt koronapandemia on vaikuttanut ja vaikuttaa myös täällä Lappeenrannassa vaikkakin koronaan sairastuneiden ja kuolleiden määrä on vähäinen (verrattuna useimpiin muihin keskussairaalapiireihin ja erityisesti muuhun maailmaan). Esimerkiksi se on sulkenut Venäjän rajan ja sitä kautta monien kauppojen asiakasmäärät ja matkailijoiden vierailut ovat huomattavasti vähentyneet ja niiden alueelle tuomat tulot ovat pienentyneet. Kuinka kauan tilanne jatkuu, emme tiedä.

Väestörakenne ennuste on tärkeä, sillä kaupunkimme väestökehitys pitää olla pohjana pitempiaikaiselle taloussuunnittelulle. Suurten ikäluokkien hoidon ja hoivan tarve tulee kasvamaan. Väestön vanheneminen on huomioitava, kun kehitetään kaupunkirakennetta, esteettömyyttä ja turvallisuutta.

Lasten määrän väheneminen pitää huomioida kasvatus- ja opetustoimessa, koulukiinteistöjen suunnittelussa ja käytössä, koulujen koossa ja sijainnissa.

Kristillisdemokraattien huoli on, miten selviämme tulevien vuosien investointien rahoituksesta. Niiden omarahoituksen turvaamiseksi vuosikatteen pitäisi olla 30 M€.  Mutta ensi vuoden vuosikate on 19 M€ ja investoinnit ovat 47M€. Myös suunnittelukauden kahtena seuraavana vuonna investoinnit ylittävät vuosikatteet ja lisävelkaa pitää ottaa yhteensä 81 M€.

Velkaantuminen pahenee!  Kaupungilla pitää olla selkeä ja realistinen suunnitelma, miten velka hoidetaan.

Jotta velanhoitosuunnitelma toteutuisi taloutta pitää edelleen hoitaa vastuullisesti ja toimialojen on noudatettava tiukasti omia raamejaan talousarvion mukaisesti.

Yli puolet toimintamenoista muodostuu palvelujen ostoista. Sosiaali- ja terveystoimen palvelut ostetaan Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiriltä eli Eksotelta. Maksuosuuden suuruuteen vaikuttaa 30 M€ palkkaharmonisointikiistan ratkaisu. Lappeenrannan maksuosuus vuonna 2021 on yli 270 M€. Koronapandemia on vaikuttanut terveyspalvelujen saantiin. Monia kiireettömiä leikkauksia ja tutkimuksia on siirretty ja hammashoitojonot ovat kasvaneet.

Kaupungin yhtiöistä sen verran, että Lappeenrannan energiakonserni, joka tuottaa ja myy sekä energia että vesihuoltopalveluja, tulouttaa kaupungille 11, 2M€. Kaikkien tuotteiden hinnat pysyvät ennallaan.

Kristillisdemokraattien valtuustoryhmä kantaa huolta henkilöstön työkyvystä ja jaksamisesta.  Erityisesti kasvatus- ja opetustoimen henkilöstö on koronasta johtuen joutunut venymään. Henkilökunnan on pitänyt huolehtia sekä omasta että lasten ja nuorten fyysisestä ja henkisestä terveydestä.

Olemme saaneet viestejä koronarokotusten alkamisesta alkuvuodessa. Valitettavasti sen tuoma helpotus tilanteeseen ei tule heti vaan sairastuminen jatkuu ainakin kesään 2021 saakka, jopa kauemminkin. Koronaepidemiaan liittyvä epävarmuus jatkuu ja se kuormittaa kaikkia kuntalaisia.

Kristillisdemokraattien valtuustoryhmä hyväksyy ensi vuoden talousarvion esitetyssä muodossa.

Lopuksi toivotan omasta ja KD ryhmämme puolesta Teille kaikille oikein rauhallista ja hyvää joulunaikaa ja parempaa uutta vuotta 2021. Pysykää terveinä.

 

Juha Rantalainen KD valtuustoryhmän varapuheenjohtaja 14.12.2020

Kristillisdemokraattien kuntavaalitavoitteena valtuustopaikkojen lisääminen

Lappeenrannan kristillisdemokraatit nimesivät ensimmäiset ehdokkaat huhtikuussa pidettäviin kuntavaaleihin. Kristillisdemokraatit ovat sopineet kuntavaaleissa yhteistyöstä Kansalaispuolueen kanssa. Kristillisdemokraattien ehdokkaina ovat Juho Karjalainen, Jouko Korhonen, Pauliina Korhonen, Samuli Kotajärvi, Jouni Salo, Juha Rantalainen, Antti Taipale, Ann-Niina Turunen ja Tarja Turunen. Kansalaispuolueen ehdokkaana yhteislistalla on Timo Leskinen.

– Olen iloinen, että olemme saaneet uusia kasvoja listallemme, erityisesti nuorista ehdokkaista iloitsen. Kristillisdemokraattien poliittiselle aktiivisuudelle on kysyntää Lappeenrannassa, toteaa paikallisosaston puheenjohtaja Tarja Turunen. Ehdokkaat edustavat monipuolisesti eri ammattialoja, hän lisää.

Kristillisdemokraateilla on kuluvalla valtuustokaudella ollut kaksi kaupunginvaltuutettua. Heistä Juha Rantalainen asettuu uudelleen ehdokkaaksi.

10.12.2020

Puheenvuoro valtuustossa 26.10.2020 Monitoimiareena -asiassa

Muutosesitys korvaa neljä erillistä kaupunginhallituksen päätösehdotuksen kohtaa Monitoimiareena -väliotsakkeen alla (§84):

”Päätös monitoimiareenan rakentamisesta ja sijoituspaikasta siirretään eteenpäin vuodella (lokakuu2021) tai, kunnes talousnäkymät ovat vakaammat ja paremmin ennustettavat. Tilanteen normalisoiduttua pandemian jälkeen päätetään monitoimiareenasta käyttäen hyväksi jo tehtyjä esisuunnitelmia ja valmisteluja. Niitä päivitetään tarpeen mukaan.”

1. Perusteena muutosesitykseen tuon esille erityisesti seuraavat asiat:

TALOUS. Elämme hyvin hyvin poikkeuksellista aikaa vallitsevan pandemian takia. Meillä on, niin kuin erittäin hyvin kaikki tiedämme, suuret investoinnit menossa. On vastuullista katsoa missä tilanteessa kaupungin talous on Korona-ajan loputtua. Mihin meillä on varaa? Sisäliikuntahalli on huomattavasti edullisempi investointi kuin monitoimiareena, sekä rakentamisen että käyttömenojen suhteen. Niinpä tällä hetkellä on realistista rakentaa Sisäliikuntahalli ja sillä keinoin tuoda uutta elinvoimaa ja kehitystä kaupunkiin. Huononakin aikana pitää pyrkiä kehittämiseen.

YHTENÄISYYS
Olemme päätyneet keskustelussa juupas-eipäs -väittelyyn, jonka tuoksinassa henkiset barrikaadit vain kasvavat. Tarvitsemme ratkaisukeskeisen päätöksen.
Mielestämme pelin poikki viheltäminen ja aikalisän ottaminen on keino madaltaa korkeina lyöviä laineita ja rauhoittua.
Voisimme puolin ja toisin opetella ajattelemaan, että ihminen, joka on asiasta eri mieltä kanssani ei ole ensisijaisesti tyhmä ja ymmärtämätön. Hän vain katselee asiaa hiukan toisenlaisen ikkunan läpi. Tavoitteena on ratkaisu, jossa ei ole voittajia ja häviäjiä vaan ratkaisu, johon kaikki voivat sitoutua. Viimeinen asia mitä kaupunkimme tarvitsee, on vuosia kestävä riita tästä asiasta.

2. mihin aikalisä käytetään?

Talouden seuraamiseen

Rauhoittumiseen. Vaikka päätöstä siirrettäisiin esim. vuodella, ei monitoimiareenan valmistuminen välttämättä merkittävästi siirry v. 2024-25 mihin se nyt on kaavailtu. Ollaan kyllä nähty, että jos tahtotila on korkealla asiat saadaan rullaamaan hyvinkin nopeasti. Hallipäätökseen käytetty aika ole ollenkaan historiallisen pitkä LPR:ssa.

Uusien sijoittajien hankkimiseen. Viime viikkoina ollaan saatu paikallisia sijoittajia ja kun ajat paranevat heitä voi tulla lisää. Jopa ulkopuolisia sijoittajia.

Esitystäni kannatti valtuutettu Rantalainen (KD). Äänestyksessä 10 valtuutettua 51:stä kannatti esitystäni.

Marjatta Moilanen (KD) Lappeenranta 26.10.2020
kaupunginvaltuutettu, valtuustoryhmän puheenjohtaja

Jäähallille ratkaisukeskeinen ja vastuullinen päätös

Ensi maanantaina valtuustossa tehtävä hallipäätös on saanut erittäin paljon tilaa sekä lehdissä että muussakin mediassa. Toki asia kiinnostaa kaupunkilaisia; herättää jopa intohimoja. Meidän rahoistamme ja kaupungistamme on loppujen lopuksi kyse.

Ratkaisun ja linjan hakeminen halliratkaisussa on ollut vaikeaa. Sitä todistaa tieto, että vain yhdessä valtuustoryhmässä kaikki valtuutetut ovat päätyneet samaan ratkaisuun.

Esitin jo elokuun lopulla (ES 30.8.) jäähallin rakentamispäätöksen siirtämistä, ei kuukaudella eteenpäin eikä ensisijaisesti vaalien jälkeiseen aikaan, vaan taloudellisesti vakaampaan aikaan. On vastuullista, että katsotaan mitä pandemia vaikuttaa Lappeenrannan taloudessa.

Ehdotus on saanut ajan myötä lisääntyvissä määrin kannatusta sekä päättäjien että kaupunkilaisten keskuudessa.  Se onkin ymmärrettävää, sillä juupas-eipäs väittely kahden sijoituspaikan välillä ei ole rakentavaa. Päätös jäähalliratkaisun siirtämisestä taloudellisesti ennustettavampaan aikaan on mielestäni tässä tilanteessa   ratkaisukeskeinen ja vastuullinen päätös.

Marjatta Moilanen (KD) Lappeenranta 22.10.2020
kaupunginvaltuutettu, valtuustoryhmän puheenjohtaja
050 3863184

Pää kylmänä halliratkaisussa

Usein päätösten lykkääminen on huono juttu mutta elämme nyt hyvin harvinaislaatuista aikaa. Niinpä ehdotamme, että jäähallipäätös siirretään tämänhetkisten isojen kouluinvestointien jälkeen tehtäväksi. Rakennetaan ensin liikunta/yleisurheiluhalli.

Miksi?

Sellainen puuttuu kaupungista ja koko maakunnasta. Sen rakentaminen kehittää Lappeenrannan ja koko maakunnan palvelutasoa. Kehittämistä ei pidä lopettaa edes epävarmoina aikoina.

Liikuntahalli on kymmeniä miljoonia halvempi kuin jäähalli. Sen toteuttaminen lisää vähemmän välitöntä velkaantumistamme ja on siten realistisempi juuri nyt toteutettavaksi.

Jäähallissa pystytään tällä hetkellä pelaamaan ja harrastamaan muitakin jäälajeja. On hyvä, jos lopullinen päätös jäähallista voidaan tehdä taloudellisesti vakaammassa tilanteessa. Silloin on suurempi mahdollisuus saada myös ulkopuolisia investoijia. Niiden saamista pidettiin välttämättömänä jo hallihankkeen alkuvaiheessa. Tehdään halliin tällä hetkellä vain välttämättömät, ylläpitävät korjaukset.

Kristillisdemokraatit haluavat edistää Lappeenrannan ja koko Etelä-Karjalan maakunnan kehitystä. Elinvoiman ylläpito ja kehittäminen on tärkeä haaste. Maakunnan keskuskaupungilla on tässä iso rooli. Olemme vastuussa päätöksistämme tuleville sukupolville.

 

Marjatta Moilanen (KD) Lappeenranta 30.8.2020
kaupunginvaltuutettu, valtuustoryhmän puheenjohtaja

Lausunto Lappeenrannan kaupungin vuoden 2019 tilinpäätöksestä

Vuosi 2019 oli kaupungillemme niukasti ylijäämäinen tulokseltaan. Sitä voidaan pitää hyvänä ja helpottavana. Olemme tällä hetkellä kuitenkin poikkeavassa tilanteessa. Tällä hetkellä tulevaisuus on täysin avoin verrattuna aikaisempiin tuloksiin. Kokonaistyöttömyys oli 2019 10,7 %.

Hyvinvoiva lapsi ja nuori on tärkeä asia. Kaupunki on myöntänyt strategiarahaa koululiikunnanohjaajien ja koulufysioterapeuttien hyödyntämiseen kouluissa. Nämä ovat olleet menestyksekkäitä ja onnistuneita projekteja kouluissa. Koulujen ja nuorisotoimen yhteistyö on myös ollut onnistunutta.

Lappeenrannan kouluissa 8-9 -luokkalaisten hyvinvointikyselyn mukaan olimme maamme kärkipäässä monilla osa-alueilla. Tärkeä seikka on lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi. Henkisen hyvinvoinnin hoitamista tulisi kehittää edelleen.

Liikuntatoimi tarjoaa ylipainoisille vuoden kestävän ohjauksen liikunnan- ja ravinnon suhteen. Lappeenrannan kaupungin palveluksessa olevat liikunnan ammattilaiset opastavat oikeanlaiseen ravintoon ja liikuntaan. Tämä on tärkeä palvelu, jonka kaupunki tarjoaa asukkailleen. Liikuntatoimi valmentaa myös vertaistukiohjaajia, jotka vetävät liikuntaryhmiä esimerkiksi vesijuoksussa.

Lappeenrannassa satama-aluetta on kehitetty ja se on tunnetusti hieno. KD-ryhmä peräänkuuluttaa päätöksentekoon ketteryyttä, positiivisuutta ja ratkaisukeskeisyyttä, ettei maineemme olisi sellainen kuin maakuntalehdessä mainittiin.

Itse käytin vuonna 2019 kaikkia kulttuuripalveluja. Kulttuuritoimi kokonaisuutena saavutti suurimman osan tavoitteistaan ja pysyi erittäin hyvin budjettiraamissaan. Kirjasto, museo ja orkesteri onnistuivat tavoitteissaan. Teatteri jäi tavoitteestaan niin katsojaluvuissa kuin

euroissakin. Teatteri on kuitenkin monipuolistanut toimintamallejaan esimerkiksi tilojen käytössä. Tiloja voi vuokrata ulkopuoliseen käyttöön.

KD-valtuustoryhmä hyväksyy tilinpäätöksen ja kannattaa vastuuvapauden myöntämistä tilivelvollisille.

 

Antti Taipale (KD) Lappeenranta

(referaatti on lyhennelmä Lappeenrannan kaupunginvaltuuston tilipäätöskokouksessa 1.6.2020 pidetystä ryhmäpuheenvuorosta)

Ikäihmiset kunniaan

Yhteiskunnassamme on tiedostettu jo vuosikymmenet väestöpyramidin ongelma. Eläkeläisten määrä suhteessa koko väestöön lisääntyy ja ihmiset elävät yhä vanhemmiksi.  Viime vuosien  raju syntyvyyden lasku muovaa tulevaisuuden väestöpyramidia entistä hankalampaan suuntaan.

Soteratkaisua on yritetty saada aikaan jo parissakin hallituksessa.  Vaikeaa on ja vanhusten hoidon huono taso putkahtaa useinkin valtakunnalliseen mediaan.

Nykyinen hallitus on luvannut tuoda eduskuntaan lakiesityksen hoitajamitoituksesta pian. Asia on hyvä mutta monia ongelmia tuntuu olevan vastassa. Tarpeellisen  mitoituksen toteuttamiseen tarvitaan  rahaa, jota ei ole riittävästi ja hoitajia, joita ei ole riittävästi. Kuluneiden vuosien aikana työpaikat vanhustenhuollossa ovat menettäneet houkuttelevuutta. Nuoret eivät halua hakeutua alalle ja monet vanhushoitajat väsyvät  ja vaihtavat alaa.

Asiaa ei auta rahan siirtäminen vanhusten kotihoidosta laitoshoitoon. Se olisi hölmöläisen hommaa.

Mielestäni yhteiskunnassamme pitää saada aikaan asenteen muutos. Ihmisarvo on palautettava  myös vanhuksille. He eivät ole vain ikävä menoerä.  Päättäjien ja median tulee käsitellä ikääntyneitä ihmisiä  kunnioittavasti, ei ongelmana.  Hoivatyölle on myönnettävä kunnian palautus.

Yksi usein esille otettu helpotus asian hoitamiseksi on omaishoidon kehittäminen ja siihen panostaminen. Se ei koko asiaa ratkaise mutta voi olla osaratkaisu.

 

Marjatta Moilanen (KD), Lappeenranta 1.3.2020

Kesämäen väistötiloihin pitää tehdä pikaisesti tarvittavat korjaukset

Kesämäen koulun 9 G:n Aino ja Elina kirjoittivat rohkeasti oman koulunsa väistötilojen ongelmista.

Family Centerin ongelmat ovat olleet tiedossa niin kaupungin viranhaltijoilla kuin luottamushenkilöillä. Korjauksia on tehty ja tehdään. Nyt asiat pitää saada kuntoon nopeasti. Ihmisten terveydellä ei voi leikkiä.

Lukiessani aihetta käsittelevää artikkelia ja tyttöjen kirjoitusta huomioni kiinnittyi kahteen asiaan.

Tässä väistötilassa on pienelle alueelle sijoitettu liian paljon ihmisiä. Jo ahtaus sinänsä on monille stressaavaa. Kun siihen lisätään miltei olematon äänieristys, muuttuvat olosuhteet huonoksi opiskelu- ja työpaikaksi.

Koulussa tarvitaan riittävästi rauhallista tilaa ja työrauhaa. Siksi

koulun käyttöön pitää vuokrata lisäneliöitä ja äänieristystä on parannettava. Näin voidaan tarjota niin oppilaille kuin opettajille kaupungin strategian mukaiset, turvalliset ja terveelliset työskentelytilat.

Hämmästyttävä lause mielipidekirjoituksessa oli : ”Koulumme ongelmista on vaikea puhua opettajien kanssa, sillä he eivät saa sanoa mielipidettään tai ottaa ollenkaan kantaa.”

Toivon todella, että asiassa on jokin väärinkäsitys. Suomi on sananvapauden mallimaa, liputetaan myös opettajien sananvapaudelle !

Kesämäen Family Centerin väelle terveyttä ja jaksamista

Marjatta Moilanen, KD

P 050 3863184

Kristillisdemokraattien Lappeenrannan seudun kannanotto Lappeenrannan kaupungin omistamiin sote-kiinteistöihin 16.8.2018

Ei voida tehdä kaikkia sotekiinteistöjä koskevaa periaatepäätöstä, että myydään tai ei myydä. Jokaisen kiinteistön myynti tai omistuksessa pitäminen tulee harkita tapauskohtaisesti. Jos kaupungilla on omaa käyttöä kiinteistölle tai se voidaan vuokrata järkevillä ehdoilla, se voidaan säilyttää.
Jos käyttöä ei ole eikä vuokraajaa saada, on turhaa ylläpitää kiinteistöjä. Turhista kiinteistöistä pyritään eroon.

Eniten keskustelua herättänyt kiinteistö lienee Armilan sairaala.
Senkin säilyttämiseen tai myyntiin pätevät mielestämme edellä mainitsemani periaatteet.
Armilan sairaalan sijainti on keskeinen ja hyvä. Se on helposti saavutettavissa. Jos tulee tilanne, että EKSOTE ei sitä enää vuokraa, on se loistava paikka esimerkiksi erilaisiin yhteisöllisiin asumismuotoihin. Suomessa on kehitetty malleja, joissa sukupolvet ja erilaisissa elämäntilanteissa olevat ihmiset asuvat yhteisen pihan ympärillä ja voivat naapuriapuna olla toistensa tukena. Oman Lappeenranta -mallin kehittäminen rakennusyhtiön kanssa on myös mahdollista. Siinä voitaisiin kuunnella asukkaita ja saada hyviä ideoita.

Aikataulut muodostuvat luonnollisesti kiinteistökohtaisiksi.

Jäsenkokouksissamme on keskusteltu nimenomaan Armilan sairaalan kohtalosta. Niissä keskusteluissa on tullut esille ihmettely siitä, että hyväkuntoisia rakennuksia ei enää tarvitakaan vaan ne joutuvat purku-uhan alle. Realismia kuitenkin on, että ison sairaalarakennuksen käyttö kaupungin omassa toiminnassa on mahdottoman vaikeaa.

Perhepäivähoitoa on kehitettävä

Maamme hallitus on päättänyt viedä vanhempainvapaajärjestelmän uudistamisen läpi pikaisella aikataululla. Yhtenä tavoitteena uudistukselle on saada yhä useampia lapsia varhaiskasvatuksen piiriin yhä nuorempina. Monet merkittävät asiantuntijat ovat ilmaisseet huolensa alle kolmivuotiaiden hoidosta suurissa varhaiskasvatuksen yksiköissä ja erityisesti suurissa ryhmissä.

Alle 3-vuotiaille kodinomainen päivähoito vanhempien ollessa töissä on usein paras vaihtoehto.
Professori Liisa-Keltinkangas Järvisen mukaan alle 2-vuotiaalle iso ryhmä voi olla haasteellinen kasvualusta. Liian aikaisin alkanut, liian isossa ryhmässä ja liian pitkinä päivinä tapahtuva hoito voi joskus ennakoida ongelmia myös koulussa: erityisopetuksen tarve, aggressiivisuus ja röyhkeä käytös saattavat lisääntyä. Myös lastenpsykiatrian dosentin Jari Sinkkosen mukaan alle 3-vuotiaille kodinomainen päivähoito vanhempien ollessa töissä on usein paras vaihtoehto. Mitä pienempi lapsi on, sitä rajallisempi on hänen kykynsä luoda ja ylläpitää useita samanaikaisia kiintymyssuhteita.

Jotta Lappeenranta voi tarjota lapsiperheille monipuolisia ja erilaisille lapsille ja perheille sopivia varhaiskasvatuksen palveluja, on perhepäivähoitoa kehitettävä. Perhepäivähoitajien määrä on vähäinen ja huolenaiheena on, ettei eläköityvien perhepäivähoitajien tilalle saada uusia hoitajia.

Tällä hetkellä yksityinen perhepäivähoito on perheille huomattavasti kalliimpaa kuin kunnallinen hoito. Yhtenä keinona voisi olla yksityisen perhepäivähoidon tukeminen, niin että perheillä varallisuudesta riippumatta on aidosti mahdollisuus valita yksityinen perhepäivähoito sen sijaan, että kaikki lapset laitettaisiin kaupungin ylläpitämiin päiväkoteihin. Tällaiset pienet ryhmät toimivat alle 3-vuotiaiden varhaiskasvatuksen perustana huomattavasti suuria ryhmiä paremmin. Yksityisen perhepäivähoidon työllistävä merkitys on huomion arvoinen asia. Nuoret äidit voivat työnsä puitteissa hoitaa omat pienet lapsensa kotona. Näin tuemme myös yrittäjyyttä.

Tiina Simola ja Marjatta Moilanen (kd.), Lappeenranta

Lauritsalan koulun remontista ja subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaamisen vaikutuksista odotellaan

Valtuustokausi lähenee loppuaan. Luottamushenkilöt ja varmaan monet kuntalaisetkin miettivät kuluneen neljän ja puolen vuoden tuloksia. Talous on kääntynyt hyvään suuntaa. Tämä on ryhmien ja taitavan virkahenkilöstön yhteistyön tulosta. Kannattaa jatkaa samaan malliin.
Luonnollisesti olemme käsitelleet myös monia vaikeita ja erimielisyyttä herättäneitä kysymyksiä. Tästä tyypillinen esimerkki on päivähoido-oikeuden rajaaminen. Esille on noussut myös epäonnistumisia kuten esim. Lauritsalan koulukeskuksen remontti.

Viime keväänä päätettiin varhaiskasvatuksen strategisista linjauksista. Päätösten pelättiin johtavan jonkinasteiseen ryhmäkokojen kasvamiseen. Valtuutettujen pitää kantaa vastuu päätöksistä. Niinpä tein ponsiesityksen, jossa pyysin valtuustolle selvitystä uusien käytäntöjen vaikutuksista ryhmäkokoihin ja perheiden arkeen. Valtuusto hyväksyi ponnen . Tähän myös Päivi Kukkonen (sd) viittasi omassa mielipidekirjoituksessaan.
Kasvatus- ja opetustoimi on nyt julkaissut kyselyn asiasta huoltajille Valitettavasti tuossa kyselyssä ei ollenkaan tiedustella ovatko ryhmäkoot pysyneet vanhempien mielestä inhimillisenä tai miten päiväkodin arki sujuu muuttuneessa tilanteessa. Tämä pitää mielestäni lisätä kyselyyn. Luonnollisesti viralliset tiedot ryhmäkokojen vaihtelusta sekä aikuisten määrät ryhmissä tulevat toimialan omista laskelmista.

Lauritsalan koulukeskuksen noin kymmenen vuotta sitten tehdystä epäonnistuneesta remontista on odotettu selvitystä. Viimeksi kyselin tätä ihan julkisesti valtuuston marraskuussa pidetyssä talousarviokokouksessa. Silloin emme vielä saaneet vastausta mutta toimialajohtaja lupasi panna asian muistiin ja jatkaa selvittelyä. Noin 10 miljoonan korjausinvestointi on sen kokoluokan asia, ettei sen epäonnistumista voi jättää vain selvittämättömäksi mysteeriksi.

Epäonnistumiset ja virheet on tutkittava ja analysoitava, jotta niistä voidaan ottaa opiksi. Kuntalaiset ja luottamushenkilöt odottavat mielenkiinnolla kyselyn ja selvityksien tuloksia.

Marjatta Moilanen, kristillisdemokraatit

Työllisyyspolitiikan uudistus kurittaa työpajatoimintaa

Työpaja on yhteisö, jossa työnteon ja siihen liittyvän valmennuksen avulla pyritään parantamaan työttömän kykyä ja valmiuksia hakeutua koulutukseen tai työhön sekä parantamaan hänen arjenhallintataitojaan. Työmetodi perustuu tekemällä oppimiseen. Työpajalla tapahtuvan aiemman osaamisen tunnistamisen keskeisenä tavoitteena on kehittää toimintamalleja koulutuksen nivelvaiheisiin ja koulutuksesta syrjäytymisen ehkäisyyn. Työpajalla teetettävän työn tulee vastata sitä työtä, jota on tarjolla avoimilla työmarkkinoilla.

Olennaista on yksilöllisen ja yhteisöllisen työotteen yhdistäminen ja monialaisen yhteistyöverkoston kanssa työskenteleminen. Pitkäjänteisen ja tuloksekkaan työpajatoiminnan edellytys on ammatillisesti osaava henkilökunta.

Pitkäjänteinen työskentely edellyttää, että enemmistö työpajan henkilöstöstä on vakinaisia työntekijöitä ja että heillä on mahdollisuus suunnitella toiminnan sisältöjä.

Työttömiksi jääneiden koulutustausta on joko puutteellinen, alhainen tai ei suoraan sovellu mahdollisesti alueella tarjolla oleviin tehtäviin. Alueen taloudellisesta tilanteesta johtuen uusia työpaikkoja ei synny. Yhteiskunnan muutoksen taustalla ovat muun muassa työelämän rakennemuutos ja siihen liittyvä osaaminen, työvoiman saatavuus, koulutuspoliittiset uudistukset. Tämän seurauksena muutoksia tapahtuu myös kansalaisten urapoluilla.

Ura- ja elämänsuunnittelu muuttuu jatkuvaksi, kun siirtyminen työhön ja koulutukseen eivät ole enää osa tiettyä elämänvaihetta tai ikää.

Muutokset vaikuttavat myös ohjaustyön toimintaympäristöihin, ohjaushenkilöstön osaamiseen ja asiantuntijuuteen. Kun ohjaustarpeet muuttuvat ja asiakkaille tarjottavat palvelut monimuotoistuvat, tulee myös ohjausosaamisen kehittyä. Tähän asti työttömät on velvoitettu vain niihin toimenpiteisiin, jotka on yhdessä kirjattu työllistämissuunnitelmiin.

Nyt uuden lain mukaan kirjauksista ei tarvitse välittää. Työttömällä olisi velvollisuus osallistua pääsääntöisesti kaikkiin hänelle tarjottuihin työvoimapalveluihin silloinkin, kun osallistumisesta ei ole yhdessä sovittu. Lakimuutoksen perusteluista voi myös tulkita että ostopalveluiden tuottajille on saatava riittävästi asiakkaita. Eli toiminta siirretään erilaisille konsultti ja koulutusyrityksille jotka tuottavat samoja palveluja kuin kolmannen sektorintoimijat nyt, mutta maksaa kunnalle tulevaisuudessa paljon enemmän.

Jouko Korhonen (kd.), Lappeenranta

Kristillisdemokraatit tyytyväisiä kaupungin joukkoliikenneuudistukseen

Ympäristöystävällisyyteen pyrkivä Lappeenranta on uudistanut lähiliikennettä ja ottanut käyttöön kaupunkilaisia palvelevia joukkoliikenteen toimintoja. Kaupungin kristillisdemokraatit ovat tyytyväisiä mm. kännyköissä toimivaan paikannuspalveluun, jonka avulla näkee reaaliaikaisesti, missä oman vuoron bussi liikkuu. Paikallisosaston johtokunnassa käytiin keskustelua uudesta Waltti-maksamisjärjestelmästä, ja oltiin tyytyväisiä kaupungin edistykselliseen joukkoliikennepolitiikkaan. Johtokunnassa todettiin myös, että paikallisliikenteen reittihaku toimii melko hyvin. Kehittämistä nähtiin vielä aikataulujen järkeistämisessä, ettei samaan suuntaan lähtisi 5 minuutin välein kahta bussia ja sitten on puolen tunnin tauko. Lopuksi kiiteltiin sitä, että matkalipulla on tunnin vaihtoaika.

Tarja Turunen (kd.)

Paikallisosaston puheenjohtaja

Kristillisdemokraattien ehdotus Lappeenrannan kaupungin käyttötalouden tasapainottamiseksi

Lappeenrannan seudun kristillisdemokraatit sekä Lappeenrannan KD valtuustoryhmä ovat käyneet läpi ehdotetut säästöt kaupungin käyttötalouteen vuosina 2017-2018. Kaikkien kaupungin eri toimialojen yhteinen vuotuinen säästötarve on 4,4 miljoonaa (kahdelle vuodelle tarve 8,8 miljoonaa euroa), jonka avulla pysytään valtuuston asettamassa budjettikehyksessä. Asia on Lappeenrannan kaupunginvaltuuston käsittelyssä 20.6.2016 pidettävässä kokouksessa.

Kristillisdemokraattien esityksen pohjana on kaupunginjohtajan esitys KPH 23.5.2016. Punaisella merkityt säästöesitykset esitetään hylättäväksi ja KD esittää tilalle sinisellä merkittyjä kohtia. Mustalla olevat kaupunginjohtajan esitykset on otettu myös KD:n säästölistalle mukaan. Näin saadaan kokoon esitetty 8,8 MEUR tasapainotus kaupungin käyttötalouteen.

Nro Toimenpide 1000 €
2 Varhaiskasvatusoikeuden rajaaminen 1420
1 Varhaiskasvatusmaksujen korotus 1000
3 Päiväkotien käytön tehostaminen 2270
5C Itä-Suomen koulun avustuksen lopettaminen 50
4 Koulu- ja päiväkotiruoan tuottamisen tehostaminen 250
30 Ulkovalaistuksen energiasäästö 400
31 Puun myyntitulojen lisääminen 200
32 Rakennusvalvonnan tulojen lisäys 200
33 Liikennejärjestelmien tehostaminen 200
34 Asuntotoimen uudelleenjärjestelyt 150
35 Kunnossapidon ja paikkatietopalveluiden henkilöstöjärjestelyt 450
37 Yhdyskuntatekniikan investointien karsiminen 500
59 Kulttuuritoimen myyjän resurssointi 100
50A Kirjastojen automatisointi ja kahden kirjaston lakkauttaminen 150
72 Liikuntatoimen henkilöstösäästö 320
77 Muukon luotiaseradat ja motocrossrata seuroille 60
70 Uusien nuorisopalveluiden kehittämisestä luopuminen 130
90 Konsernihallinnon henkilöstöjärjestelyt 570
91A Työterveyshuollon III-korvausluokasta luopuminen 100
92 Säästökohteet IT-palveluostoista 400
93 Taloushallinnon ostopalveluiden pienentäminen 400
94 EU- ja elinkeinopoliittinen määräraha 400
96 Koulutus- ja matkakuluista leikkaaminen (9%) 270
97 Viestintä ja markkinointi 90
99 Siivouskustannusten vähentäminen 240
100 Kaupunginvaltuuston menovähennykset 50
101 Kaupunginhallituksen menovähennykset 100
103 Lipunmyyntipalkkion käyttöönotto 70
106 Energiakonsernin tuloutuksen pitäminen ennallaan olisi säästänyt 4 miljoonaa. Pienennämme energiakonsernin tuloutusta 2,1 miljoonaa ja siten laskennalliseksi säästöksi tulee n. 1,9 MEUR 1860
Yhteensä 8800

Säästökohteiden tarkempaa sisältöä voi tutkia halutessaan Lappeenrannan kaupungin nettisivuilta.

Lisätietoja

Valtuustoryhmän Pj Juha Rantalainen 040 734 1541

Paikallisosaston Pj Tarja Turunen 040 419 5060

 

 

Sammonlahden yläkoulun pitää säilyä yhtenäisenä

Edellisessä kokouksessaan Lappeenrannan kaupunginvaltuusto teki länsialueen palveluverkkoa koskevan strategisen linjauksen. Suurinta keskustelua oli etukäteen aiheuttanut alueen alakoulujen kohtalo. Äänestyksen jälkeen päätettiin ryhtyä toteuttamaan ns keskitettyä mallia. Keskittäminen lopettaa vähitellen länsialueen kaksi suurta alakoulua, Skinnarilan ja Uuslavolan alakoulut. Kuusimäkeen jää päiväkodin yhteyteen luokat 1-2.

Ratkaisu on siis linjaratkaisu. Suunnitelmaa pitää arvioida ja tarkentaa vielä monilta osin. Yksi erittäin merkittävä päätös tulee olemaan kysymys yläkoulujen lukumäärästä.

Ajatus kahdesta pienestä yläkoulusta, toinen Sammonlahden koulun ja toinen Lappeen koulun yhteydessä, tuntuu suloiselta. Suloisuus ei kuitenkaan voi olla valinnan järkevä perustelu. Yläkoulun tulee olla riittävän iso, jotta oppilaille voidaan tarjota monipuolisesti valinnaisaineita. Olisi kovin kummallista kaventaa yläkoululaisten valinnan mahdollisuuksia ja samanaikaisesti perustella jättimäisen koulun rakentamista Sammonlahteen sillä, että alakoululaiset saavat enemmän valinnan mahdollisuuksia. Yläkoulussa valinnaisaineilla on huomattavasti suurempi merkitys kuin alakoulussa.
Jos ja kun toivottavasti halutaan pienentää Sammonlahteen rakentuvaa jättikoulua, löytyy siihen parempia ratkaisuja kuin yläkoulun pilkkominen.

Marjatta Moilanen, kristillisdemokraatit

Kristillisdemokraatit haluavat säilyttää alaluokat Kuusimäessa, Lavolassa ja Skinnarilassa

Kuntapäättäjien vastuulla on ajatella asioista kokonaisvaltaisesti, sekä muodostaa mielipiteensä myös kuntalaisia kuunnellen. KD:n luottamushenkilöt ovat jo aiemmin (E-S 25.4.2016) esittäneet huolensa länsialueen palveluverkkoasian valmistelusta. Asia on päätettävänä 6.6.2016 valtuustossa. Länsialue on Lappeenrannan kasvusuunta ja lähikoulujen olemassaolo vaikuttaa monen lapsiperheen valintoihin. Alueen asukkaat ovat esittäneet vakavan huolen suurkoulun valmistelusta.

Alueen kasvatus- ja opetustoimen käytössä olevien kuntotarkastusraporttien tulokset ovat osoittaneet, että korjaustarve monissa rakennuksia on merkittävä. Useiden miljoonien eurojen korjaukset ovat edessä jo aivan lähivuosina ja toteutuvat riippumatta nyt tekeillä olevasta palveluverkkoratkaisusta. Jatkossa korjaustarpeisiin ja mahdollisiin uudisrakennuksiin voidaan harkita erilaisia vaihtoehtoisia rahoitusmalleja, kuten ns. elinkaarimalli.

Länsialueen palveluverkkoratkaisun käsittelyt osuvat ajallisesti lähelle kaupungin talouteen tehtäviä säästöratkaisuja. Kristillisdemokraatit pitävät tärkeänä, että erotetaan arvovalintoja sisältävien linjaratkaisujen (kuten tämä palveluverkkoratkaisu) sekä akuuttien kaupungin säästötoimenpiteiden käsittely toisistaan. Palveluverkkoratkaisun säästöt eivät tule auttamaan lähiajan talouspaineiden kanssa. Ratkaisu voi sen sijaan vaikuttaa kielteisesti kykyyn saada alueelle uusia veronmaksajia pidemmällä aikavälillä.

Alakoulu- ja yläkouluopetuksen tarpeet ovat erilaisia. Palveluverkkoratkaisun perusteluissa näitä on kuitenkin niputettu. Yläkoululaiset ovat valmiimpia taittamaan itsenäisesti pidempääkin koulumatkaa. He myös hyötyvät enemmän keskittämisestä, koska se mahdollistaa monipuolisen valinnaisainevalikoiman järjestämisen. Sen sijaan alakoululaisille omatoimisen koulumatkan edellytys on koulun läheisyys. Ensimmäisillä luokilla olennaista on oppia koulutyöhön sekä menettelyn että sisällön osalta. Alueen lakkautettavaksi esitettävät lähikoulut, eivät pääsääntöisesti ole ns. pikkukouluja vaan 100-200 oppilaan alakouluja.

Näillä perusteilla Lappeenrannan kristillisdemokraattien valtuutetut kannattavat palveluverkkoselvityksen vaihtoehtoa 5E eli lähikoulujen säilyttämistä Kuusimäessä, Lavolassa, sekä Skinnarilassa luokille 1-4, alueen luokat 5-6 keskitettäisiin Sammonlahteen, jossa olisi myös koko länsialueen yläkoulu. Lappeen koulu jatkaisi nykyisellään eli alakouluna 1-6.

Länsialueen palveluverkko ei ole valmis päätettäväksi

Maanantain kaupunginvaltuustossa on tarkoitus päättää länsialueen palveluverkosta. Suurkoulujen muodostamisessa ei nähdä virkamiesten puolelta kovinkaan suuria ongelmia. Länsialueen kuntalaiset ovat sen sijaan hyvinkin huolissaan tulevista suurkouluista. Myös päättäjien keskuudessa asia on herättänyt runsaasti keskustelua.

Länsialueen palveluverkko ei ole vielä valmis päätettäväksi. Parempi ajankohta päätökselle on esimerkiksi syksyllä, kun tehdään budjettia.

Perusteluna näemme mm. sen, että lautakunnat ovat tehneet päätöksensä puutteellisin tiedoin. Purettavaksi esitettyjen kiinteistöjen kuntoarvioinnit eivät ole olleet lautakuntien saatavilla. Kuntalaisten palautteet eivät ole olleet lautakuntien käytettävissä päätösten tekovaiheessa. Kaupunginhallitukselle kuntalaispalautteet toimitettiin vasta pyyntöjen jälkeen.

Lapsivaikutusten arviointi on esitetty pirstaleisesti eri osissa selvitystä. Lasten hyvinvoinnista ei ole puhuttu selvityksessä juurikaan. On myös muita avoimia kysymyksiä, mm. liikuntatilojen keskittäminen ja ruuhkautuvat kulkuyhteydet sekä huoli pedagogisen arvion kapea-alaisuudesta.

Tällainen valmistelu ei ole avoimen ja demokraattisen päätöksenteon hengen mukaista. Länsialueen uskottavuutta ei tule rapauttaa osana Lappeenrannan kehittyvää ja kasvavaa, lapsiystävällistä kaupunkikuvaa.

Marjatta Moilanen, Juha Rantalainen, Matti Mölsä, kaupunginvaltuutettuja (kd.), Laura Peuhkuri teknisen lautakunnan jäsen (kd.), Hilla Ryösö kasvatus- ja opetuslautakunnan jäsen (kd.), Tarja Turunen paikallisosaston puheenjohtaja (kd.), Lappeenranta

Ryhmäpuheenvuoro

KD valtuustoryhmän ryhmäpuheenvuoro Lappeenrannan valtuustossa 03.12.2015

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut, kaupunginjohtajat ja muut läsnäolijat sekä kokouksen seuraajat kodeissanne

Tuleva vuosi 2016 on tämän valtuustokauden neljäs vuosi ja olemme päättämässä tämän valtuuston kolmannesta talousarviosta.

Taloustilanne on haastava. Lappeenrannan työttömyys on kasvanut . Venäjän ostosmatkailijat ja vierailijat ovat vähentyneet. Kuitenkin kaupunki on selviytynyt kuluvasta vuodesta kohtalaisen hyvin, kiitos kasvaneiden valtionosuuksien.

Syksyllä 2013 valtuusto hyväksyi yksimielisesti yhdessä laaditun säästösuunnitelman ja 2014 tehtiin yhdessä strategia jota on tänä vuonna päivitetty. Näiden yhdssä tehtyjen toimenpiteiden ansiosta kaupungin talous on saatu hallintaan ja lisävelkaantuminen loppumaan.

Kaupungin verotulot laskevat ja siksi kaupunkimme taloutta pitää edelleen hoitaa vastuullisesti ja toimialojen on noudatettava tiukasti omia raamejaan talousarvion mukaisesti.

Toimintakatteen yhteissumma on 391 M€. Kasvua vuoden 2015 käyttösuunnitelmaan on 5M€ Yli puolet toimintamenoista muodostuu palvelujen ostoista. Sosiaali- ja terveystoimen palvelut ostetaan Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiriltä eli Eksotelta. Ostojen yhteissumma vuonna 2016 on yli 244 M€ eli kasvua 8 M€.

Eksote toimii nyt koko Etelä-Karjalan alueella kun Imatrakin on mukana. Suomen hallituksen kaavailujen mukaan Etelä-Karjan keskussairaala säilyy päivystävänä sairaalana ja Eksote voi jatkaa toimintojensa tehostamista. Tänäänhän jo hyväksyimme uudisrakennuksen keskussairaalan tontille. Eksoten tulevan vuoden talousarvio on positiivinen ja ylijäämä odotus yli 8M€.

Eksotelta ostettavien sosiaali- ja terveyspalvelujen sisältö on sovittu Eksoten ja Lappeenrannan kaupungin välillä tehdyssä palvelusopimuksessa. Sopimuksen ovat tehneet kaupunginhallituksen alainen sosiaali- ja terveystoimikunta ja Eksote. Uusimman päivitetyn sopimuksen sisältö ei ole ollut vielä julkisuudessa, toivottavasti se tulee.

Kasvatus- ja opetustoimi on kaupungin suurin toimiala. yhteensä yli 98 miljoonaa euroa. Kasvatus- ja opetuspuolella ongelmana ovat edelleen kosteusvauriot ja sisäilmaongelmat. Viimeisimpänä esillä on ollut jälleen Lauritsalan koulu.

Kuluttuuritoimessa merkittävin muutos on uuden hienon teatterin toiminta. Toivottavasti ohjelmisto on riittävän houkutteleva ja kerää runsaasti niin lappeenrantalaisia kuin muitakin katselijoita.

Kaupungilla on runsaasti tarpeettomia kiinteistöjä, joista on vain kuluja. Kokemuksen mukaan kiinteistöjen myynti on ollut hankalaa. Kaupunki on asettanut myyntivoitolle tavoitteen, jota tuskin saavutetaan. Kristillisdemokraattien mielestä hyödyttömiä kiinteistöjä kannattaa myydä myös ilman voittoa.

Lappeenrannan kaupunkiyhtiöiden taloudellinen kokonaistilanne on parantumassa. Ensi vuosi on kokonaisuudessaan positiivinen. Isoimmat tulosodotukset ovat Lappeenrannan Energia oy:llä ja Williparkilla.

Lappeenrannan energiakonserni, joka tuottaa ja myy sekä energia että vesihuoltopalveluja tulouttaa kaupungille 14,3M€.

Kaupungin tiukasta taloustilanteesta johtuen investointimäärärahat ovat niukat. Ne vähenevät 23,6 M€:oon. Ne tuskin riittävät, koska mm Lauritsalan koululle tarttee tehdä jotakin.

Muistutamme jälleen, että peruskorjaus ja kunnossapito pitää tehdä aina huolellisesti, tunnollisesti ja laadukkaasti. Huonosti tehtyinä ne ovat täysin hukkaan heitettyä rahaa ja vaivaa. Valitettavasti näin on käynyt joissain kaupungin kohteissa. Siksi peruskorjauksien tasoon pitää jatkossa kiinnittää huomiota ja korjauksien valvonnan pitää olla riittävää.

Tänään päätimme perustaa säätiön Lappeenrannan lentoaseman kehittämistä varten. Toivomme se turvaavan lentokentän säilymisen Etelä-Karjalan maakunnassa ja tukevan kaupunkimme ja koko maakunnan elinvoimaisuustta ja kehittymistä.

Toimialojen määrärahoja on niukennettu. Palveluja pitää kuitenkin tuottaa ja niiden on oltava laadukkaita. Henkilöstöltä odotetaan tehokkuuden lisäämistä ja entistä suurempaa sitoutumista työhön ja kuntalaisten palvelemiseen. Henkilöstö on tiukilla ja ns. löysät on otettu pois jo monena edellisenä vuonna. Myös lomautuksista on puhuttu ja niitä on kaavailtu. Tämäkin tuo epävarmuutta ja aiheuttaa henkistä lisäkuormitusta.

Kristillisdemokraattien valtuustoryhmä kantaa huolta henkilöstön työkyvystä ja jaksamisesta. Sen parantamiseksi jatketaan koulutusta ja työhyvinvointiohjelmaa. Näin turvataan henkilöstön työkyky, työssä jaksaminen, vähennetään sairastuvuutta ja sairauspoissaoloja sekä ennenaikaista työkyvyttömyyttä ja eläköitymistä. Tämä toiminta on hyödyksi niin henkilöstölle kuin työnantajalle. Henkilöstö jaksaa paremmin ja työnantajan kustannukset vähenevät.

Kristillisdemokraattien valtuustoryhmä hyväksyy ensi vuoden talousarvion esitetyssä muodossa. Mutta saatamme äänestää joidenkin tämän kokouksen aikana tehtävien hyvien muutosesityksien puolesta.

Lopuksi kiitos yhteistyöstä ja hyvää joulua ja parempaa uutta vuotta Teille kaikille

Juha Rantalainen, KD, valtuustoryhmän pj

IKEA:n kanssa keskusteltava tiiviimmin

Lappeenrannan seudun kristillisdemokraatit Johtokunnan julkilausuma 14.9.2015

Lappeenrannan seudun kristillisdemokraatit kantavat huolta IKEA:n suunnitelmiin varatun tontin tulevaisuudesta Mustolassa. Julkisuudessa esitettyjen tietojen perusteella IKEA on hakenut Lappeenrannan kaupungilta lisäaikaa aiesopimukselle. Aiesopimuksessa on kyse Mustolan tontin ostamisesta, johon IKEA pyytää vuoden lisäaikaa. Kristillisdemokraatit vaativat kaupungilta tiiviimpiä keskusteluja yhtiön edustajien kanssa, jotta hankkeen askelmerkit ovat selkeät ja hanke voitaisiin toteuttaa suunnitellussa aikataulussa. Kaupungin tulee jatkossa olla napakka neuvotteluissa ja sopimuksissa suuryritysten kanssa.