27.01.2016 09:44

Opetus ja koulutus ovat viime aikoina olleet hyvin paljon tapetilla. Sunnuntai-iltana viimeksi opetusministeri Sanni Grahn-Laasosta haastateltiin televisiossa yliopistojen ja korkeakoulujen tilanteesta Suomessa, niiden määrästä, laadusta ja tutkimuksen tasosta. Päällimmäisenä haastattelusta jäi mieleen, että väestömäärään nähden meillä on sekä ammattikorkeakouluja että yliopistoja liian paljon. Erityisesti tutkimusta pitäisi keskittää suuriin ja korkeatasoisiin yksiköihin, yliopistojen ja korkeakoulujen tulisi selkiyttää omia vahvuuksia ja vahvistaa yhteistyötään.
Verrataan Suomea vaikka Englantiin, jossa on 61 miljoonaa asukasta ja 51 yliopistoa, jotka käsittävät suuren osan meillä ammattikorkeakoulutuksen piirissä toteutettavaa koulutusta, kuten fysioterapiakoulutuksen. Jos tämä suhteutetaan Suomen 5,4 miljoonan väestömäärään, niin meillä pitäisi olla 4,5 yliopistoa, joissa olisi jo yhdistettynä suuri osa ammattikorkeakoulututkintoja. Tällä hetkellä meillä on 15 yliopistoa ja ammattikorkeakouluja 26.
Olen saanut vierailla muutamissa Euroopan ja Pohjoismaiden yliopistoissa. Otan esimerkin Hertfordshiren yliopistosta Hatfieldissa, joka on keskikokoinen yliopisto lähellä Lontoota, 27 000 opiskelijaa ja opiskelijoita ympäri maailmaa. Lukukausimaksut opiskelusta vaihtelevat 9 000 – 12 000 punnan välillä, johon opiskelijat saavat valtion takaaman lainan ja tämän lisäksi kaikki muut elinkustannukset jäävät opiskelijan maksettavaksi.
Yliopistolla on oma työvoimatoimistonsa, joka hyvissä ajoin ennen valmistumista käynnistää opiskelijan kanssa työuraasuunnitelman ja auttaa ensimmäisen työpaikan haussa. Näin valtio tukee opiskelijoiden työllistymistä ja lainan maksua takaisin. Tämä oli vain yksi esimerkki. Tietenkään näitä lukuja ei voi suoraan verrata Suomeen ja meidän järjestelmäämme, mutta kyllä ne panevat miettimään.
OKL: n säilyminen Savonlinnassa on näitä lukuja vasten kuin Goljatin ja Daavidin epätoivoisen epätasainen taistelu. Goljatilla täysi sotavarustus ja Daavidilla linko ja viisi kiveä. Näissä luvuissa piilee kuitenkin viesti siitä, että olisi yhteiskunnan varojen totaalista väärinkäyttöä siirtää nyt OKL Joensuuhun. Pitäisi malttaa katsoa pitkän tähtäimen tavoitteita ja säästää suuriakin veronmaksajien varoin tehtäviä investointeja, jos nekin ovat tässä mylläkässä vain väliaikaisia ratkaisuja. Näistä luvuista olemme saaneetkin jo lukea lehdistä aiemmin. Yliopistojen kesken on täysi pudotuspeli käynnissä ja sitä taustaa vasten kaikki yliopistokeskukset haluavat vahvistaa asemiaan. Myös oikeutetusti me, savonlinnalaiset.
Kaupunginjohtaja Janne Laine nosti lehtikirjoituksessa esille ajankohtaisen haasteen Savonlinnan OKL:n ja Mikkelin ammattikorkeakoulun Savonniemen kampuksen yhdistämisestä samaksi kampukseksi. Meillä on molemmilla kampuksilla paljon osaamista, joista kaikki opiskelijat voisivat hyötyä, esimerkkeinä tukipalvelujen yhdistäminen, kielipalvelut, laajennettu valikoima oppiaineita, terveydenhuolto, yhteinen kirjasto, yhteisiä hankkeita, vain muutamia luetellakseni.
Tämä voisi olla ainakin kokeilemisen arvoinen näkökulma, joka voisi tuoda laatua ja taloudellista hyötyä molemmille osapuolille.
Daavid voitti Goljatin. Miten ihmeessä? Hän tähtäsi oikeaan kohtaan ja yhdellä kivellä selätti suuren. Olisiko kenelläkään tällaisia kiviä taskussa, nyt niitä tarvittaisiin?

Outi Pyöriä, TtT
Kirjoittaja on Mikkelin ammattikorkeakoulun fysioterapian lehtori
Ja Savonlinnan KD:n varavaltuutettu