Suonenjoen paikallisosasto

KD Suonenjoki kannanotto 15.11.2023; Kouluyhteisön hyvinvointi avainasemassa lasten ja nuorten hyvinvoinnille.

Suomalainen koulujärjestelmä on aina nojannut tasa-arvoon ja yhdenvertaisiin mahdollisuuksiin.
Kansainvälisesti vertailtuna suomalaisten koulutustaso on heikentynyt ja oppimistuloksissa tipumme vuosi vuodelta alemmas, oppimistulosten heikkeneminen on hälyttävän nopeaa. Koulujen lakkauttaminen ja opetuksen siirtäminen isompiin kouluihin koskee etenkin haja-asutusalueita ja lähikoulut tulevat olemaan entistä kauempana lapsen tutusta ja turvallisesta kasvuympäristöstä. Koko koulun hyvinvoinnilla on aina merkittävä osuus myös oppimistuloksiin. Suuri kouluterveyskysely tehtiin taas alakoulujen 4. ja 5. luokkalaisille, sekä yläkouluun 8. ja 9. luokkalaisille. Valtakunnallisesti oman terveydentilansa huonoksi tai keskinkertaiseksi kokevien oppilaiden osuus on kasvanut vuodesta 2015 lähtien. Ahdistus on edelleen koululaisilla lisääntynyt koronavuosien tavoin. Kiusaaminen, väkivalta ja häirintä ovat edelleen yleisiä. Vähintään kerran viikossa kiusaamista kokevien oppilaiden määrä on alkanut kasvaa, kiusaamista on koettu jopa opettajan taholta enemmän kuin aiemmin. Häiritsevää seksuaalista
ahdistelua ja ehdottelua on kokenut lähes puolet 8. ja 9. luokan tytöistä, saman ikäluokan pojilla taas fyysinen väkivalta on yleisempää. Suonenjoella huolestuttava tulos on 4. ja 5. luokkalaisten keskuudessa lisääntynyt huono itsetunto, sekä koko maahan verrattuna huonot empatiataidot. Yläkouluikäisiltä taas selkeästi suurimmaksi huoleksi niin paikkakuntatasolla kuin koko maahan verrattuna nousee indikaattorina alaikäisten perhepiiristä hankkima alkoholi. Kouluterveyskyselystä selviää myös, että opiskeluhuollon palveluita käytetään paljon. Hyvinvoinnin heikkeneminen näkyy kouluterveyskyselyssä ja on yleisesti tiedossa, mutta opiskeluhuollon palveluiden käyttö ei ole lisääntynyt samassa määrin. Toisaalta kansallisesti terveyden- ja sosiaalihuollon ammattilaisten saatavuus on huono ja opiskeluhuollossa tämä näkyy etenkin kuraattori ja psykologityön saatavuudessa. Opiskeluhuollon resurssit ovat jo nyt maksimaalisessa käytössä, eikä pysty tulevaisuudessa vastaavaan hyvinvoinnin heikkenemisen mukanaan tuomaan kysyntään ja tarpeeseen. Lisäresurssien saamisen puolesta THL on vedonnut hyvinvointialueisiin, jotta hyvinvoinnin uhkia ja vaaroja voitaisiin korjata ja ehkäistä niiden pahenemista. Vastausta huononevaan kouluyhteisön hyvinvointiin ei tule kuitenkaan vain korjata lisäämällä opiskeluhuollon resursseja. On ymmärrettävää, että kouluverkosto harvenee. Ongelmallista on kuitenkin kouluverkoston harvenemisen ja koulujen lakkautuksien vauhti, joka ei ole suhteessa oppilasmääriin. Lakkautusvauhti on joidenkin arvioiden mukaan jopa nelinkertainen siihen nähden, mitä oppilaiden väheneminen vaatisi. Lakkautukset eivät ole kuitenkaan tuoneet toivottuja säästöjä, vaan peruskoulujen kulut ovat jopa kasvaneet suhteessa muuhun opetukseen. Yhtään tutkimusta ei kuitenkaan löydy siitä, mitä koulujen lakkautus tekee kouluyhteisön ja etenkin lapsen ja nuoren hyvinvoinnille, yhtään tutkimusta ei myöskään löydy lakkautusten mukanaan tuomista säästöistä, joita kunnat tavoittelevat. Ahdistuneisuuden lisääntyminen, huonon itsetunnon kokemukset ja erityisen tuen tarpeen vuosittainen
lisääntyminen ovat valtakunnallisesti suoraan suhteessa keskitettyjen koulujen rakentumiseen ja pienten kyläkoulujen lakkautumiseen. Meidän ei tarvitse vain lisätä terveydenhuollon resursseja korjaamaan huonovointisuutta, vaan lisätä resursseja ylläpitämään hyvää kouluverkostoa ja kouluyhteisön hyvinvointia. Suonenjoella kouluverkoston tiivistyessä on tärkeää miettiä monialaisia yhteistyöverkostoja lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseen yhteistyössä hyvinvointialueen kanssa.

© 2024 Kristillisdemokraattien paikallisosastot — KD.fi