Kaupunginvaltuusto 11.12.2023. Talousarviokokous. Ryhmäpuheenvuoro

 

Rouva puheenjohtaja, hyvät valtuutetut, virkamiehet sekä kaikki kuulolla olevat.

 

Vuoden 2023 viimeinen valtuuston kokous on meneillään ja olemme jo saaneet kuulla muutaman valtuustoryhmän puheenvuorot, kiitos niistä.

Kiitos kaikille 2024 talousarviota ja taloussuunnitelmaa vuosille 2024-2026 tehneille suuresta työstänne.
Tekemänne työ on varmasti haastanut teitä ja olemme saaneet käsiimme kuitenkin selkeän Talousarvion sekä kattavan suunnitelman parille vuodelle eteenpäin.

Ajat takana päin eivät ole olleet helppoja, eikä se näytä ympäröivässä maailmantilanteessa helpottavan. Toki kuten edelliset synkät muutokset tulivat, voi muutos hyväänkin tulla yllättäen. Usein ajattelemme suomalaisittain ankean realistisesti, mutta mielestäni voimme katsoa tulevaisuuteen myös niin, että paras on edessäpäin.

Tilanteet tuntuvat nykypäivänä muuttuvan hetkessä suuntaan tai toiseen. Meidän on kyettävä samanaikaisesti karsimaan ja kiristämään sekä investoimaan sekä samaan aikaan tulisi olla koko ajan valmiina katsomaan asioita boxin ulkopuolelta. Emme elä tasaisessa ajassa, vaan on kyettävä jatkuvaan muutokseen ja siitä huolimatta meidän tulee pitää lujasti kiinni Strategiaamme määritellyistä arvoistamme sekä visiosta – luoda kestäviä menestystarinoita.

Riskejä on, niitä on aina ollut ja jatkossakin tulee olemaan. Riskit pitää pyrkiä minimoimaan, mutta rohkeutta uudistamiseen tulee löytyä. Monessa asiassa tulisi kuitenkin keskittyä enemmän olennaiseen eikä niinkään kehällisiin asioihin. On asioita, kuten esim. geopoliittinen tilanne ja kaupunkimme sijainti, sitä ei saada muutettua, mutta moneen muuhun asiaan voidaan edelleen vaikuttaa.

Olemme kuulleet ja nähneet uusimmat Pisa -tulokset viimeisten päivien aikana. Tässäkin asiassa olennaiseen keskittyminen on tärkeää. Olemassa olevat resurssit on kohdennettava viisaasti.
Meidän on panostettava perheiden hyvinvointiin, lasten koko koulupolun turvaamiseen sekä ennaltaehkäisevästä että korjaavasta näkökulmasta katsoen. Kyse ei ole pelkästään kouluista ja opetuksesta, vaan koko yhteiskuntaa koskevista muutoksista.

Valtionosuuden saaminen ja sen väheneminen on linjassa 0-15 -vuotiaiden määrään, joka on meillä suuressa laskussa. Tässäkin voisi vain todeta, että niin se on muuallakin. Mutta meidän tulee tätäkin pohtia jatkossa ihan tosissaan, miten saamme suunnan muutettua Lappeenrannassa.
Ja kuitenkin, vaikka lapsimäärän väheneminen on todellisuutta, niin on myös sekin, että moninaiset haasteet ovat nousussa lasten sekä nuorten keskuudessa. Tämäkin tulisi ottaa huomioon jatkossa entistä suuremmin.

Koulupoissaolojen ennaltaehkäisyyn sekä seurantaan ja puuttumiseen liittyvän poissaolomallin päivittäminen on tärkeä ja erittäin hyvä asia. Kun siirryin toiselle asteelle syksyllä, niin tämän asian merkitys vain kasvoi.
Jos poissaoloja on kertynyt suunnattoman paljon perusopetuksen puolella, siirtyminen toiselle asteelle on huomattavasti haasteellisempaa.
Poissaolomallin päivittäminen on nyt selkeä konkreettinen puuttuminen tilanteeseen ja toivon sen tuovan muutosta parempaan suuntaan.

Tässä nostot, jotka halusin tuoda esiin tässä kohtaa.

Haluan kiittää Kristillisdemokraattien valtuustoryhmän puolesta teitä kaikkia valtuutettuja, virkamiehiä ja eri yhteistyötahoja yhteistyöstä Lappeenrannan parhaaksi kuluvan vuoden osalta.

Haluamme kiittää myös Kimmo Jarvaa menneestä yhteistyöstä ja toivottaa siunausta tulevaisuuteen.
Kiitämme myös kaupunginjohtajan viransijaisuutta hoitavaa Tuomo Sallista hyvästä yhteistyöstä ja toivotamme perheellesi menestystä tulevaan vuoteen.

Itsenäisyyspäivän juhlia katsoessa, koin syvää kiitollisuutta veteraanien sekä lottien uhrauksista ja myös ylpeyttä Lappeenrantalaisena. Maria Siparin sanoja mukaillen – Elämä on ainutkertainen lahja, uskotaan unelmiimme ja mennään rohkeasti niitä kohti. Rukoillaan ja uskotaan, niin näemme mitä elämässä tapahtuu. Ei verrata itseämme muihin, mennään ja pusketaan eteenpäin elämässä ja otetaan ne oikeat ystävät rinnalle. Allekirjoitan täysin nuo Marian sanomat ajatukset.

Meidän tehtävänä on luotsata Lappeenrannan kaupunkia eteenpäin – yhdessä. Jokaisella meillä on varmasti omanlainen ajatus unelmien Lappeenrannasta, kuten jokaisella kaupungin asukkaalla on. Siitä huolimatta meidän on yhdessä ja rohkeasti mentävä eteenpäin tehden vastuullisia päätöksiä, jotta saamme olla ylpeitä meidän kaupungistamme. Kuten Sallinen talousarvioon 2024 kirjoitti – investoidaan kestävästi.
Uuden kaupunginjohtajan rekrytointi ja valinta tulee olemaan yksi tulevan vuoden 2024 merkityksellisistä päätöksistä. Toivomme KD:n valtuustoryhmänä, että saamme juuri sopivan henkilön luotsaamaan Lappeenrantaa eteenpäin.

Olemme Etelä-Karjalan maakuntakeskus, meillä on todella kaunis kaupunki, upea Saimaa sekä n. 73 000 ainutlaatuista asukasta – tehdään yhdessä parhaamme sen eteen, että Lappeenranta on paras paikka elää, kouluttautua, harrastaa, tehdä työtä, toimia yrittäjänä, kasvattaa perhettä ja lopulta nauttia vanhuudesta.

Näillä sanoilla haluan valtuustoryhmämme puolesta toivottaa teille kaikille rakkauden täyteistä joulun aikaa ja runsasta Jumalan siunausta tulevaan vuoteen!

 

KD:n valtuustoryhmän puheenjohtaja Ann-Niina Turunen

—

VALTUUSTOSSA

Kaupunginvaltuusto 6.6.2022. Tilinpäätös 2021. KD-ryhmäpuheenvuoro

 

Olemme saaneet kattavan, laajan sekä selkeästi luettavissa olevan paketin 2021 vuoden tilinpäätöksestä luettavaksi. Kiitos kaikille, jotka antoivat oman panoksensa sen valmistumiseen.

 

Joulukuussa 2021 kokoonnuimme etänä vuoden viimeisessä valtuuston kokouksessa. Se kuvasti hyvin selkeästi vuoden 2021 tunnelmia. Emme voineet silloin kuvitella millaiseksi maailmaa tulisi muuttumaan muutamien viikkojen kuluttua. Emmekä missä tilanteessa elämme nyt, kun käsittelemme vuoden 2021 tilinpäätöstä. Olemme joutuneet yllättäviin tilanteisiin sekä uudenlaisten muutoksien keskelle.

 

Tilinpäätös Lappeenrannassa oli vahva. Kaupunginjohtaja Kimmo Jarva totesi tilinpäätöksessä: ”On aihetta olla tyytyväinen, mutta siitä huolimatta olosuhteet ovat olleet poikkeukselliset ja luvut eivät kerro koko totuutta kuntatalouden tilasta”. 2021 Suomen kansantalous kokonaisuudessaan lähti nousuun rajoitusten hellittäessä, siitäkin huolimatta, että tartunnat toivat edelleen painetta uusien rajoitustoimien myötä. Joten voimme olla kiitollisia tilikauden ylijäämäksi muodostuneesta 27,2 miljoonasta eurosta.

 

Työttömyysaste parani vuonna 2021 verraten vuoteen 2020. Se on hyvä ja toivotaan, että tässä mennään eteenpäin edelleen ja työpaikkamäärät kasvavat jatkossakin. Toki Fazerin uutinen ja muualle siirtyminen tuo tulevaisuuteen monta kysymystä. Kuitenkin vuonna 2021 perustettiin Lappeenrantaan 352 yritystä ja ne toivat uusia työpaikkoja tänne. On hienoa, että yrittäjyyteen on ollut innokkuutta maailman tilanteista huolimatta. Matkailun aiempi kasvu supistui huomattavasti ja se toi yrityksille omat haasteensa, joka näkyi ikävä kyllä myös suljettuina ovina.

 

Yrittäjyys ja yrittäjien tukeminen sekä kuuleminen erilaisissa päätöksissä on noussut otsikoihin asti lähipäivinä. Tästä olen itsekin kuullut suoraa yrittäjiltä mm. kaupungin jakamiin koronatukiin liittyen. Meidän tulee jatkossa nostaa kaupunkimme profiilia enemmän yrittäjäystävällisemmäksi. Tiedän, että logistiset haasteet ja rajan kiinni oleminen tuovat isoja kysymysmerkkejä, mutta tähänkin asiaan löytyy varmasti uusia näkökulmia lähtemällä katsomaan asiaa ns boksin ulkopuolelta. Mitä voisimme tehdä toisin ja miten voisimme kuulla enemmän yrittäjiä. Toisaalta näen, että myös yrittäjät voivat nostaa rohkeammin esiin toiveita ja haasteita ratkaisukeskeisesti kaupungin puoleen.

 

Koulutus vaikuttaa paljon kunnan hyvinvointiin ja saamme olla kiitollisia, että Lappeenrannassa on yliopisto sekä toisen asteen koulutusmahdollisuuksia. Niiden kanssa yhteistyön jatkuminen ja kehittäminen on edelleen hyvin tärkeää. Samoin on kiinnitettävä huomio varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen puolelle edelleen.

 

Lappeenranta teki mittavia investointeja 2021 ja tänne valmistui kaksi uutta isoa koulua Joutsenoon ja Lauritsalaan sekä tehtiin iso peruskorjaus Kesämäen yläkouluun. Nytkin on listalla Korvenkylän koulu, jonka valmistumista tai itseasiassa rakentamisen aloittamista on jo venytetty liiaksi, samoin Sammontaloa. Nämä vaikuttavat vahvasti perheiden saamiseksi Lappeenrannan alueelle. Meillä tulee olla tarpeita vastaavat koulut ja ympäristö lapsiperheitä sekä tulevaisuutta ajatellen. Tästä päästäänkin syntyvyyteen, joka olisi hyvä saada kasvuun ja sitä tulisi jatkossa pohtia, miten voidaan tukea syntyvyyttä.

 

Lappeenranta-strategia uusittiin myös vuoden 2021 aikana. Meillä on hyviä visioita tulevaisuutta ajatellen ja Green Leaf voitto toi myös nostetta kaupunkimme imagoon. Saimaan kanavan sulkujen laajentamiseen oli varattu n. 90 miljoonaa euroa, joka nyt on laitettu jäihin Venäjän hyökättyä Ukrainaan. KD:n Kymen piiri otti kantaa siihen, että kyseinen summa kohdennettaisiin Kaakkois- Suomen muun väyläverkoston kehittämiseen. Sillä Saimaan kanavan liikenteen vähentyminen ja jopa loppuminen siirtää kuljetukset muille väylille. Valtion lisäksi Itärata-hankkeessa on mukana mm. Kouvola, Lappeenranta, Imatra, Parikkala, Taipalsaari ja Rautjärvi. Tavoitteena on lyhentää matka-aikoja itäisten asemien ja pääkaupunkiseudun välillä. Tämä investointi tukisi myös muuttotappion suunnan kääntämistä. Suunnitellun Itäradan vaikutusalueella asuu lähes miljoona suomalaista.

 

Koska itse tilinpäätös oli todella kattava, en ajan säästämiseksi voi nostaa kaikkia esille ja olemme hyviä puheenvuoroja jo kuulleet. Otan kuitenkin vielä yhden asian esille. Kaupungin henkilöstön hyvinvointi. Luimme paketista, että vaikka tilanne Lappeenrannassa on pääsääntöisesti hyvä, on työkyvyttömyyskustannusten hallinnassa yhä runsaasti tekemistä.

 

Hyvinvoiva henkilöstö luo hyvinvointia ympärilleen. Tilinpäätöksen mukaan on eniten lisääntyneet mielenterveyssyistä aiheutuneet poissaolot ja se on huolestuttavaa. Mitä voisimme tehdä parantaaksemme mielenterveyssyistä poissaolojen vähentymistä. Tämä on huolestuttavaa jo lasten ja nuortenkin osalta. Miten saamme luotua turvallisuuden tunnetta tulevaisuutta ajatellen, että ihmiset voisivat paremmin. Miten voimme tukea toinen toisiamme hyvinvoinnin parantamiseksi, tuomalla toivoa nykyhetkeen ja tulevaisuutta ajatellen. Talousarvion toteutumisessa valtuustoon nähden sitovista kehyksistä ylittyi lasten ja nuorten kehys 1,6 miljoonalla eurolla. Toki ne liittyi vahvasti koronaan, mutta tiedän, että lanun palveluihin on jonoa ja avun saaminen kestää.

 

Olemme KD:nä kiitollisia hyvästä tuloksesta vuoden 2021 tilinpäätöskauteen, vaikka tiedostamme nykyiset ja tulevat haasteet. Hyväksymme ryhmänä esitetyn tilinpäätöksen. Olemme luottavaisia tulevaisuutta ajatellen ja toivomme, että uuden strategiankin ja sen arvojen myötä katsomme valoisasti huomiseen.

 

Lopuksi haluan koko ryhmämme puolesta kiittää tähänastisesta yhteistyöstä ja toivottaa siunattua kesää sekä loma-aikaa teille kaikille.

 

 

Ann-Niina Turunen, KD -valtuustoryhmän puheenjohtaja

—

ARKISTOSSA: ALUEVAALIEHDOKASESITTELYT

Heli Kivinen (KD), nro 50
Terveydenhoitaja
Lappeenranta
Puh. 044 3101474

”Arvostusta potilaille ja riittävästi hoitohenkilökuntaa!”

Olen 50-vuotias terveydenhoitaja, ja minulla on rajattu lääkkeenmääräämiserikoispätevyys. Olen työskennellyt nykyisen Eksoten alueella noin kaksikymmentä vuotta. Puolet työurastani olen tehnyt terveydenhoitajan työtä mm. neuvoloissa, työterveyshuollossa, kouluterveydenhuollossa. Viimeiset yhdeksän vuotta olen työskennellyt lääkkeenmääräämishoitajana avosairaanhoidossa, viime vuodet Armilan terveysasemalla. Olen tehnyt myös osastotyötä sairaanhoitajana. Kahdessa eri työpisteessä olen toiminut tiiminvetäjänä.

Työssäni olen saanut laajan kuvan nykyisen Eksoten alueen hoitotyöstä. Olen työskennellyt myös kolmessa Eksoten alueen pienemmässä kunnassa.

Potilaat, asiakkaat, sekä hoitajat ja sosiaalialan henkilökunta tarvitsevat ansaitsemaansa arvostusta. Arvostuksen tulee näkyä potilaille ja avopuolen asiakkaille laadukkaana ja inhimillisenä hoitona ja kohtaamisena. Henkilökuntaan tarvitaan riittävästi työntekijöitä sekä perusterveydenhoitoon tarvitaan lisää varoja, jotta hoidon laatu voi pysyä hyvänä ja kehittyä! Hoitajien vaativan työn arvostus pitää näkyä myös palkankorotuksina, muussa tapauksessa entistä isompi määrä hoitajia tulee vaihtamaan alaa, eikä ala houkuttele nuoria.

Harrastan mm. lenkkeilyä, hiihtoa, laskettelua, kuntosalia ja ystävien kanssa ajanviettoa. Vapaa-ajalla olen lisäksi toiminut 11 vuoden ajan simultaanitulkkina suomesta englanniksi Helluntaikirkossa sekä saman ajan myös kansainvälistyössä seurakunnassa. Sitä ennen olin mukana lapsi- ja varhaisnuorisotyössä 10 vuoden ajan seurakunnassa ja uudelleen jonkin verran myös viime vuosina.

Aluevaaliehdokkaaksi lähtöön minulle oli isona motiivina se, että haluan vaikuttaa oman alani positiiviseen jatkuvuuteen ja kehittämiseen. Terveydenhuoltoon liittyy läheisesti myös sosiaali- ja pelastustoimi, koska ihmiset ovat kokonaisuuksia. Nämä palvelut vaikuttavat paljon ihmisten hyvinvointiin ja perusturvallisuuteen, ja ovat siten hyvin tärkeitä. Hoitotyössä haluankin hoitaa aina ihmistä kokonaisvaltaisesti ja yksilöllisesti. Olen tottunut myös työskentelemään tiimissä, yhteistyössä muiden hoitajien, lääkäreiden ja hoitoalan työntekijöiden kanssa.

Heli

 

—

Jouni Salo (KD), nro 63
Yrittäjä
Lappeenranta

 

Olen Jouni Salo, 45-vuotias yrittäjä Joutsenosta. Meillä on kahden veljeni kanssa kaksi yritystä Joutsenossa. Valmistamme uretaanielastomeerituotteita. Olen molempien yritysten hallituksessa.

Kuntapolitiikassa toimin KD:n Lappeenrannan seudun paikallisosaston varapuheenjohtajana.

Soitan pianoa, kitaraa ja bassoa. Palvelen musiikissa säännöllisesti yli seurakuntarajojen. Musiikki on intohimoni. Harrastan myös moderneja lautapelejä, ratsastusta, hiihtoa, kuntosaliharjoittelua ja lukemista. Ystävien seura on minulle tärkeää.

Aluevaalissa minulle tärkeitä teemoja ovat: laadukkaat lähipalvelut, toimivat mielenterveyspalvelut ja panostus lasten ja nuorten hyvinvointiin.

Jouni

 

 

—

 

Ann-Niina Turunen (KD), nro 64
Tärkeimmät tittelit minulle ovat vaimo, äiti sekä mummi.

 

Olen 47-v ja työskentelen koulunkäynninohjaajana sekä toimin perhehoitajana. Pastorin vaimon rooli näkyy vapaaehtoistyönä seurakunnassa puolisoni rinnalla.

Oheisessa linkissä on tuore artikkeli (19.1.) KD-verkkolehdessä ehdokkudestani.

 

https://www.kdlehti.fi/2022/01/19/hauras-elama-sivustosta-tunnettu-lappeenrannan-kaupunginvaltuutettu-ann-niina-turunen-ehdolla-etela-karjalan-aluevaltuustoon/

 

Ann-Niina

 

—

ARKISTO: OSASTON KANNANOTTOJA -2020

KD valtuustoryhmän ryhmäpuheenvuoro Lappeenrannan valtuustossa 14.12.2020

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut niin täällä valtuustosalissa kuin meetissä, kaupunginjohtaja ja muut läsnäolijat sekä kokouksen seuraajat kodeissanne.

Lappeenrannan kaupungilla on hyvä strategia ja taloussuunnitelma mutta se on murenemassa. Alkuvuodesta alkanut ympäri maailmaa levinnyt koronapandemia on vaikuttanut ja vaikuttaa myös täällä Lappeenrannassa vaikkakin koronaan sairastuneiden ja kuolleiden määrä on vähäinen (verrattuna useimpiin muihin keskussairaalapiireihin ja erityisesti muuhun maailmaan). Esimerkiksi se on sulkenut Venäjän rajan ja sitä kautta monien kauppojen asiakasmäärät ja matkailijoiden vierailut ovat huomattavasti vähentyneet ja niiden alueelle tuomat tulot ovat pienentyneet. Kuinka kauan tilanne jatkuu, emme tiedä.

Väestörakenne ennuste on tärkeä, sillä kaupunkimme väestökehitys pitää olla pohjana pitempiaikaiselle taloussuunnittelulle. Suurten ikäluokkien hoidon ja hoivan tarve tulee kasvamaan. Väestön vanheneminen on huomioitava, kun kehitetään kaupunkirakennetta, esteettömyyttä ja turvallisuutta.

Lasten määrän väheneminen pitää huomioida kasvatus- ja opetustoimessa, koulukiinteistöjen suunnittelussa ja käytössä, koulujen koossa ja sijainnissa.

Kristillisdemokraattien huoli on, miten selviämme tulevien vuosien investointien rahoituksesta. Niiden omarahoituksen turvaamiseksi vuosikatteen pitäisi olla 30 M€. Mutta ensi vuoden vuosikate on 19 M€ ja investoinnit ovat 47M€. Myös suunnittelukauden kahtena seuraavana vuonna investoinnit ylittävät vuosikatteet ja lisävelkaa pitää ottaa yhteensä 81 M€.

Velkaantuminen pahenee! Kaupungilla pitää olla selkeä ja realistinen suunnitelma, miten velka hoidetaan.

Jotta velanhoitosuunnitelma toteutuisi taloutta pitää edelleen hoitaa vastuullisesti ja toimialojen on noudatettava tiukasti omia raamejaan talousarvion mukaisesti.

Yli puolet toimintamenoista muodostuu palvelujen ostoista. Sosiaali- ja terveystoimen palvelut ostetaan Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiriltä eli Eksotelta. Maksuosuuden suuruuteen vaikuttaa 30 M€ palkkaharmonisointikiistan ratkaisu. Lappeenrannan maksuosuus vuonna 2021 on yli 270 M€. Koronapandemia on vaikuttanut terveyspalvelujen saantiin. Monia kiireettömiä leikkauksia ja tutkimuksia on siirretty ja hammashoitojonot ovat kasvaneet.

Kaupungin yhtiöistä sen verran, että Lappeenrannan energiakonserni, joka tuottaa ja myy sekä energia että vesihuoltopalveluja, tulouttaa kaupungille 11, 2M€. Kaikkien tuotteiden hinnat pysyvät ennallaan.

Kristillisdemokraattien valtuustoryhmä kantaa huolta henkilöstön työkyvystä ja jaksamisesta. Erityisesti kasvatus- ja opetustoimen henkilöstö on koronasta johtuen joutunut venymään. Henkilökunnan on pitänyt huolehtia sekä omasta että lasten ja nuorten fyysisestä ja henkisestä terveydestä.

Olemme saaneet viestejä koronarokotusten alkamisesta alkuvuodessa. Valitettavasti sen tuoma helpotus tilanteeseen ei tule heti vaan sairastuminen jatkuu ainakin kesään 2021 saakka, jopa kauemminkin. Koronaepidemiaan liittyvä epävarmuus jatkuu ja se kuormittaa kaikkia kuntalaisia.

Kristillisdemokraattien valtuustoryhmä hyväksyy ensi vuoden talousarvion esitetyssä muodossa.

Lopuksi toivotan omasta ja KD ryhmämme puolesta Teille kaikille oikein rauhallista ja hyvää joulunaikaa ja parempaa uutta vuotta 2021. Pysykää terveinä.

 

Juha Rantalainen KD valtuustoryhmän varapuheenjohtaja 14.12.2020

Kristillisdemokraattien kuntavaalitavoitteena valtuustopaikkojen lisääminen

Lappeenrannan kristillisdemokraatit nimesivät ensimmäiset ehdokkaat huhtikuussa pidettäviin kuntavaaleihin. Kristillisdemokraatit ovat sopineet kuntavaaleissa yhteistyöstä Kansalaispuolueen kanssa. Kristillisdemokraattien ehdokkaina ovat Juho Karjalainen, Jouko Korhonen, Pauliina Korhonen, Samuli Kotajärvi, Jouni Salo, Juha Rantalainen, Antti Taipale, Ann-Niina Turunen ja Tarja Turunen. Kansalaispuolueen ehdokkaana yhteislistalla on Timo Leskinen.

– Olen iloinen, että olemme saaneet uusia kasvoja listallemme, erityisesti nuorista ehdokkaista iloitsen. Kristillisdemokraattien poliittiselle aktiivisuudelle on kysyntää Lappeenrannassa, toteaa paikallisosaston puheenjohtaja Tarja Turunen. Ehdokkaat edustavat monipuolisesti eri ammattialoja, hän lisää.

Kristillisdemokraateilla on kuluvalla valtuustokaudella ollut kaksi kaupunginvaltuutettua. Heistä Juha Rantalainen asettuu uudelleen ehdokkaaksi.

10.12.2020

Puheenvuoro valtuustossa 26.10.2020 Monitoimiareena -asiassa

Muutosesitys korvaa neljä erillistä kaupunginhallituksen päätösehdotuksen kohtaa Monitoimiareena -väliotsakkeen alla (§84):

”Päätös monitoimiareenan rakentamisesta ja sijoituspaikasta siirretään eteenpäin vuodella (lokakuu2021) tai, kunnes talousnäkymät ovat vakaammat ja paremmin ennustettavat. Tilanteen normalisoiduttua pandemian jälkeen päätetään monitoimiareenasta käyttäen hyväksi jo tehtyjä esisuunnitelmia ja valmisteluja. Niitä päivitetään tarpeen mukaan.”

1. Perusteena muutosesitykseen tuon esille erityisesti seuraavat asiat:

TALOUS. Elämme hyvin hyvin poikkeuksellista aikaa vallitsevan pandemian takia. Meillä on, niin kuin erittäin hyvin kaikki tiedämme, suuret investoinnit menossa. On vastuullista katsoa missä tilanteessa kaupungin talous on Korona-ajan loputtua. Mihin meillä on varaa? Sisäliikuntahalli on huomattavasti edullisempi investointi kuin monitoimiareena, sekä rakentamisen että käyttömenojen suhteen. Niinpä tällä hetkellä on realistista rakentaa Sisäliikuntahalli ja sillä keinoin tuoda uutta elinvoimaa ja kehitystä kaupunkiin. Huononakin aikana pitää pyrkiä kehittämiseen.

YHTENÄISYYS
Olemme päätyneet keskustelussa juupas-eipäs -väittelyyn, jonka tuoksinassa henkiset barrikaadit vain kasvavat. Tarvitsemme ratkaisukeskeisen päätöksen.
Mielestämme pelin poikki viheltäminen ja aikalisän ottaminen on keino madaltaa korkeina lyöviä laineita ja rauhoittua.
Voisimme puolin ja toisin opetella ajattelemaan, että ihminen, joka on asiasta eri mieltä kanssani ei ole ensisijaisesti tyhmä ja ymmärtämätön. Hän vain katselee asiaa hiukan toisenlaisen ikkunan läpi. Tavoitteena on ratkaisu, jossa ei ole voittajia ja häviäjiä vaan ratkaisu, johon kaikki voivat sitoutua. Viimeinen asia mitä kaupunkimme tarvitsee, on vuosia kestävä riita tästä asiasta.

2. mihin aikalisä käytetään?

Talouden seuraamiseen

Rauhoittumiseen. Vaikka päätöstä siirrettäisiin esim. vuodella, ei monitoimiareenan valmistuminen välttämättä merkittävästi siirry v. 2024-25 mihin se nyt on kaavailtu. Ollaan kyllä nähty, että jos tahtotila on korkealla asiat saadaan rullaamaan hyvinkin nopeasti. Hallipäätökseen käytetty aika ole ollenkaan historiallisen pitkä LPR:ssa.

Uusien sijoittajien hankkimiseen. Viime viikkoina ollaan saatu paikallisia sijoittajia ja kun ajat paranevat heitä voi tulla lisää. Jopa ulkopuolisia sijoittajia.

Esitystäni kannatti valtuutettu Rantalainen (KD). Äänestyksessä 10 valtuutettua 51:stä kannatti esitystäni.

Marjatta Moilanen (KD) Lappeenranta 26.10.2020
kaupunginvaltuutettu, valtuustoryhmän puheenjohtaja

Jäähallille ratkaisukeskeinen ja vastuullinen päätös

Ensi maanantaina valtuustossa tehtävä hallipäätös on saanut erittäin paljon tilaa sekä lehdissä että muussakin mediassa. Toki asia kiinnostaa kaupunkilaisia; herättää jopa intohimoja. Meidän rahoistamme ja kaupungistamme on loppujen lopuksi kyse.

Ratkaisun ja linjan hakeminen halliratkaisussa on ollut vaikeaa. Sitä todistaa tieto, että vain yhdessä valtuustoryhmässä kaikki valtuutetut ovat päätyneet samaan ratkaisuun.

Esitin jo elokuun lopulla (ES 30.8.) jäähallin rakentamispäätöksen siirtämistä, ei kuukaudella eteenpäin eikä ensisijaisesti vaalien jälkeiseen aikaan, vaan taloudellisesti vakaampaan aikaan. On vastuullista, että katsotaan mitä pandemia vaikuttaa Lappeenrannan taloudessa.

Ehdotus on saanut ajan myötä lisääntyvissä määrin kannatusta sekä päättäjien että kaupunkilaisten keskuudessa. Se onkin ymmärrettävää, sillä juupas-eipäs väittely kahden sijoituspaikan välillä ei ole rakentavaa. Päätös jäähalliratkaisun siirtämisestä taloudellisesti ennustettavampaan aikaan on mielestäni tässä tilanteessa ratkaisukeskeinen ja vastuullinen päätös.

Marjatta Moilanen (KD) Lappeenranta 22.10.2020
kaupunginvaltuutettu, valtuustoryhmän puheenjohtaja
050 3863184

Pää kylmänä halliratkaisussa

Usein päätösten lykkääminen on huono juttu mutta elämme nyt hyvin harvinaislaatuista aikaa. Niinpä ehdotamme, että jäähallipäätös siirretään tämänhetkisten isojen kouluinvestointien jälkeen tehtäväksi. Rakennetaan ensin liikunta/yleisurheiluhalli.

Miksi?

Sellainen puuttuu kaupungista ja koko maakunnasta. Sen rakentaminen kehittää Lappeenrannan ja koko maakunnan palvelutasoa. Kehittämistä ei pidä lopettaa edes epävarmoina aikoina.

Liikuntahalli on kymmeniä miljoonia halvempi kuin jäähalli. Sen toteuttaminen lisää vähemmän välitöntä velkaantumistamme ja on siten realistisempi juuri nyt toteutettavaksi.

Jäähallissa pystytään tällä hetkellä pelaamaan ja harrastamaan muitakin jäälajeja. On hyvä, jos lopullinen päätös jäähallista voidaan tehdä taloudellisesti vakaammassa tilanteessa. Silloin on suurempi mahdollisuus saada myös ulkopuolisia investoijia. Niiden saamista pidettiin välttämättömänä jo hallihankkeen alkuvaiheessa. Tehdään halliin tällä hetkellä vain välttämättömät, ylläpitävät korjaukset.

Kristillisdemokraatit haluavat edistää Lappeenrannan ja koko Etelä-Karjalan maakunnan kehitystä. Elinvoiman ylläpito ja kehittäminen on tärkeä haaste. Maakunnan keskuskaupungilla on tässä iso rooli. Olemme vastuussa päätöksistämme tuleville sukupolville.

 

Marjatta Moilanen (KD) Lappeenranta 30.8.2020
kaupunginvaltuutettu, valtuustoryhmän puheenjohtaja

Lausunto Lappeenrannan kaupungin vuoden 2019 tilinpäätöksestä

Vuosi 2019 oli kaupungillemme niukasti ylijäämäinen tulokseltaan. Sitä voidaan pitää hyvänä ja helpottavana. Olemme tällä hetkellä kuitenkin poikkeavassa tilanteessa. Tällä hetkellä tulevaisuus on täysin avoin verrattuna aikaisempiin tuloksiin. Kokonaistyöttömyys oli 2019 10,7 %.

Hyvinvoiva lapsi ja nuori on tärkeä asia. Kaupunki on myöntänyt strategiarahaa koululiikunnanohjaajien ja koulufysioterapeuttien hyödyntämiseen kouluissa. Nämä ovat olleet menestyksekkäitä ja onnistuneita projekteja kouluissa. Koulujen ja nuorisotoimen yhteistyö on myös ollut onnistunutta.

Lappeenrannan kouluissa 8-9 -luokkalaisten hyvinvointikyselyn mukaan olimme maamme kärkipäässä monilla osa-alueilla. Tärkeä seikka on lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi. Henkisen hyvinvoinnin hoitamista tulisi kehittää edelleen.

Liikuntatoimi tarjoaa ylipainoisille vuoden kestävän ohjauksen liikunnan- ja ravinnon suhteen. Lappeenrannan kaupungin palveluksessa olevat liikunnan ammattilaiset opastavat oikeanlaiseen ravintoon ja liikuntaan. Tämä on tärkeä palvelu, jonka kaupunki tarjoaa asukkailleen. Liikuntatoimi valmentaa myös vertaistukiohjaajia, jotka vetävät liikuntaryhmiä esimerkiksi vesijuoksussa.

Lappeenrannassa satama-aluetta on kehitetty ja se on tunnetusti hieno. KD-ryhmä peräänkuuluttaa päätöksentekoon ketteryyttä, positiivisuutta ja ratkaisukeskeisyyttä, ettei maineemme olisi sellainen kuin maakuntalehdessä mainittiin.

Itse käytin vuonna 2019 kaikkia kulttuuripalveluja. Kulttuuritoimi kokonaisuutena saavutti suurimman osan tavoitteistaan ja pysyi erittäin hyvin budjettiraamissaan. Kirjasto, museo ja orkesteri onnistuivat tavoitteissaan. Teatteri jäi tavoitteestaan niin katsojaluvuissa kuin

euroissakin. Teatteri on kuitenkin monipuolistanut toimintamallejaan esimerkiksi tilojen käytössä. Tiloja voi vuokrata ulkopuoliseen käyttöön.

KD-valtuustoryhmä hyväksyy tilinpäätöksen ja kannattaa vastuuvapauden myöntämistä tilivelvollisille.

 

Antti Taipale (KD) Lappeenranta

(referaatti on lyhennelmä Lappeenrannan kaupunginvaltuuston tilipäätöskokouksessa 1.6.2020 pidetystä ryhmäpuheenvuorosta)

Ikäihmiset kunniaan

Yhteiskunnassamme on tiedostettu jo vuosikymmenet väestöpyramidin ongelma. Eläkeläisten määrä suhteessa koko väestöön lisääntyy ja ihmiset elävät yhä vanhemmiksi. Viime vuosien raju syntyvyyden lasku muovaa tulevaisuuden väestöpyramidia entistä hankalampaan suuntaan.

Soteratkaisua on yritetty saada aikaan jo parissakin hallituksessa. Vaikeaa on ja vanhusten hoidon huono taso putkahtaa useinkin valtakunnalliseen mediaan.

Nykyinen hallitus on luvannut tuoda eduskuntaan lakiesityksen hoitajamitoituksesta pian. Asia on hyvä mutta monia ongelmia tuntuu olevan vastassa. Tarpeellisen mitoituksen toteuttamiseen tarvitaan rahaa, jota ei ole riittävästi ja hoitajia, joita ei ole riittävästi. Kuluneiden vuosien aikana työpaikat vanhustenhuollossa ovat menettäneet houkuttelevuutta. Nuoret eivät halua hakeutua alalle ja monet vanhushoitajat väsyvät ja vaihtavat alaa.

Asiaa ei auta rahan siirtäminen vanhusten kotihoidosta laitoshoitoon. Se olisi hölmöläisen hommaa.

Mielestäni yhteiskunnassamme pitää saada aikaan asenteen muutos. Ihmisarvo on palautettava myös vanhuksille. He eivät ole vain ikävä menoerä. Päättäjien ja median tulee käsitellä ikääntyneitä ihmisiä kunnioittavasti, ei ongelmana. Hoivatyölle on myönnettävä kunnian palautus.

Yksi usein esille otettu helpotus asian hoitamiseksi on omaishoidon kehittäminen ja siihen panostaminen. Se ei koko asiaa ratkaise mutta voi olla osaratkaisu.

 

Marjatta Moilanen (KD), Lappeenranta 1.3.2020

Kesämäen väistötiloihin pitää tehdä pikaisesti tarvittavat korjaukset

Kesämäen koulun 9 G:n Aino ja Elina kirjoittivat rohkeasti oman koulunsa väistötilojen ongelmista.

Family Centerin ongelmat ovat olleet tiedossa niin kaupungin viranhaltijoilla kuin luottamushenkilöillä. Korjauksia on tehty ja tehdään. Nyt asiat pitää saada kuntoon nopeasti. Ihmisten terveydellä ei voi leikkiä.

Lukiessani aihetta käsittelevää artikkelia ja tyttöjen kirjoitusta huomioni kiinnittyi kahteen asiaan.

Tässä väistötilassa on pienelle alueelle sijoitettu liian paljon ihmisiä. Jo ahtaus sinänsä on monille stressaavaa. Kun siihen lisätään miltei olematon äänieristys, muuttuvat olosuhteet huonoksi opiskelu- ja työpaikaksi.

Koulussa tarvitaan riittävästi rauhallista tilaa ja työrauhaa. Siksi

koulun käyttöön pitää vuokrata lisäneliöitä ja äänieristystä on parannettava. Näin voidaan tarjota niin oppilaille kuin opettajille kaupungin strategian mukaiset, turvalliset ja terveelliset työskentelytilat.

Hämmästyttävä lause mielipidekirjoituksessa oli : ”Koulumme ongelmista on vaikea puhua opettajien kanssa, sillä he eivät saa sanoa mielipidettään tai ottaa ollenkaan kantaa.”

Toivon todella, että asiassa on jokin väärinkäsitys. Suomi on sananvapauden mallimaa, liputetaan myös opettajien sananvapaudelle !

Kesämäen Family Centerin väelle terveyttä ja jaksamista

Marjatta Moilanen, KD

P 050 3863184

Kristillisdemokraattien Lappeenrannan seudun kannanotto Lappeenrannan kaupungin omistamiin sote-kiinteistöihin 16.8.2018

Ei voida tehdä kaikkia sotekiinteistöjä koskevaa periaatepäätöstä, että myydään tai ei myydä. Jokaisen kiinteistön myynti tai omistuksessa pitäminen tulee harkita tapauskohtaisesti. Jos kaupungilla on omaa käyttöä kiinteistölle tai se voidaan vuokrata järkevillä ehdoilla, se voidaan säilyttää.
Jos käyttöä ei ole eikä vuokraajaa saada, on turhaa ylläpitää kiinteistöjä. Turhista kiinteistöistä pyritään eroon.

Eniten keskustelua herättänyt kiinteistö lienee Armilan sairaala.
Senkin säilyttämiseen tai myyntiin pätevät mielestämme edellä mainitsemani periaatteet.
Armilan sairaalan sijainti on keskeinen ja hyvä. Se on helposti saavutettavissa. Jos tulee tilanne, että EKSOTE ei sitä enää vuokraa, on se loistava paikka esimerkiksi erilaisiin yhteisöllisiin asumismuotoihin. Suomessa on kehitetty malleja, joissa sukupolvet ja erilaisissa elämäntilanteissa olevat ihmiset asuvat yhteisen pihan ympärillä ja voivat naapuriapuna olla toistensa tukena. Oman Lappeenranta -mallin kehittäminen rakennusyhtiön kanssa on myös mahdollista. Siinä voitaisiin kuunnella asukkaita ja saada hyviä ideoita.

Aikataulut muodostuvat luonnollisesti kiinteistökohtaisiksi.

Jäsenkokouksissamme on keskusteltu nimenomaan Armilan sairaalan kohtalosta. Niissä keskusteluissa on tullut esille ihmettely siitä, että hyväkuntoisia rakennuksia ei enää tarvitakaan vaan ne joutuvat purku-uhan alle. Realismia kuitenkin on, että ison sairaalarakennuksen käyttö kaupungin omassa toiminnassa on mahdottoman vaikeaa.

Perhepäivähoitoa on kehitettävä

Maamme hallitus on päättänyt viedä vanhempainvapaajärjestelmän uudistamisen läpi pikaisella aikataululla. Yhtenä tavoitteena uudistukselle on saada yhä useampia lapsia varhaiskasvatuksen piiriin yhä nuorempina. Monet merkittävät asiantuntijat ovat ilmaisseet huolensa alle kolmivuotiaiden hoidosta suurissa varhaiskasvatuksen yksiköissä ja erityisesti suurissa ryhmissä.

Alle 3-vuotiaille kodinomainen päivähoito vanhempien ollessa töissä on usein paras vaihtoehto.
Professori Liisa-Keltinkangas Järvisen mukaan alle 2-vuotiaalle iso ryhmä voi olla haasteellinen kasvualusta. Liian aikaisin alkanut, liian isossa ryhmässä ja liian pitkinä päivinä tapahtuva hoito voi joskus ennakoida ongelmia myös koulussa: erityisopetuksen tarve, aggressiivisuus ja röyhkeä käytös saattavat lisääntyä. Myös lastenpsykiatrian dosentin Jari Sinkkosen mukaan alle 3-vuotiaille kodinomainen päivähoito vanhempien ollessa töissä on usein paras vaihtoehto. Mitä pienempi lapsi on, sitä rajallisempi on hänen kykynsä luoda ja ylläpitää useita samanaikaisia kiintymyssuhteita.

Jotta Lappeenranta voi tarjota lapsiperheille monipuolisia ja erilaisille lapsille ja perheille sopivia varhaiskasvatuksen palveluja, on perhepäivähoitoa kehitettävä. Perhepäivähoitajien määrä on vähäinen ja huolenaiheena on, ettei eläköityvien perhepäivähoitajien tilalle saada uusia hoitajia.

Tällä hetkellä yksityinen perhepäivähoito on perheille huomattavasti kalliimpaa kuin kunnallinen hoito. Yhtenä keinona voisi olla yksityisen perhepäivähoidon tukeminen, niin että perheillä varallisuudesta riippumatta on aidosti mahdollisuus valita yksityinen perhepäivähoito sen sijaan, että kaikki lapset laitettaisiin kaupungin ylläpitämiin päiväkoteihin. Tällaiset pienet ryhmät toimivat alle 3-vuotiaiden varhaiskasvatuksen perustana huomattavasti suuria ryhmiä paremmin. Yksityisen perhepäivähoidon työllistävä merkitys on huomion arvoinen asia. Nuoret äidit voivat työnsä puitteissa hoitaa omat pienet lapsensa kotona. Näin tuemme myös yrittäjyyttä.

Tiina Simola ja Marjatta Moilanen (kd.), Lappeenranta

Lauritsalan koulun remontista ja subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaamisen vaikutuksista odotellaan

Valtuustokausi lähenee loppuaan. Luottamushenkilöt ja varmaan monet kuntalaisetkin miettivät kuluneen neljän ja puolen vuoden tuloksia. Talous on kääntynyt hyvään suuntaa. Tämä on ryhmien ja taitavan virkahenkilöstön yhteistyön tulosta. Kannattaa jatkaa samaan malliin.
Luonnollisesti olemme käsitelleet myös monia vaikeita ja erimielisyyttä herättäneitä kysymyksiä. Tästä tyypillinen esimerkki on päivähoido-oikeuden rajaaminen. Esille on noussut myös epäonnistumisia kuten esim. Lauritsalan koulukeskuksen remontti.

Viime keväänä päätettiin varhaiskasvatuksen strategisista linjauksista. Päätösten pelättiin johtavan jonkinasteiseen ryhmäkokojen kasvamiseen. Valtuutettujen pitää kantaa vastuu päätöksistä. Niinpä tein ponsiesityksen, jossa pyysin valtuustolle selvitystä uusien käytäntöjen vaikutuksista ryhmäkokoihin ja perheiden arkeen. Valtuusto hyväksyi ponnen . Tähän myös Päivi Kukkonen (sd) viittasi omassa mielipidekirjoituksessaan.
Kasvatus- ja opetustoimi on nyt julkaissut kyselyn asiasta huoltajille Valitettavasti tuossa kyselyssä ei ollenkaan tiedustella ovatko ryhmäkoot pysyneet vanhempien mielestä inhimillisenä tai miten päiväkodin arki sujuu muuttuneessa tilanteessa. Tämä pitää mielestäni lisätä kyselyyn. Luonnollisesti viralliset tiedot ryhmäkokojen vaihtelusta sekä aikuisten määrät ryhmissä tulevat toimialan omista laskelmista.

Lauritsalan koulukeskuksen noin kymmenen vuotta sitten tehdystä epäonnistuneesta remontista on odotettu selvitystä. Viimeksi kyselin tätä ihan julkisesti valtuuston marraskuussa pidetyssä talousarviokokouksessa. Silloin emme vielä saaneet vastausta mutta toimialajohtaja lupasi panna asian muistiin ja jatkaa selvittelyä. Noin 10 miljoonan korjausinvestointi on sen kokoluokan asia, ettei sen epäonnistumista voi jättää vain selvittämättömäksi mysteeriksi.

Epäonnistumiset ja virheet on tutkittava ja analysoitava, jotta niistä voidaan ottaa opiksi. Kuntalaiset ja luottamushenkilöt odottavat mielenkiinnolla kyselyn ja selvityksien tuloksia.

Marjatta Moilanen, kristillisdemokraatit

Työllisyyspolitiikan uudistus kurittaa työpajatoimintaa

Työpaja on yhteisö, jossa työnteon ja siihen liittyvän valmennuksen avulla pyritään parantamaan työttömän kykyä ja valmiuksia hakeutua koulutukseen tai työhön sekä parantamaan hänen arjenhallintataitojaan. Työmetodi perustuu tekemällä oppimiseen. Työpajalla tapahtuvan aiemman osaamisen tunnistamisen keskeisenä tavoitteena on kehittää toimintamalleja koulutuksen nivelvaiheisiin ja koulutuksesta syrjäytymisen ehkäisyyn. Työpajalla teetettävän työn tulee vastata sitä työtä, jota on tarjolla avoimilla työmarkkinoilla.

Olennaista on yksilöllisen ja yhteisöllisen työotteen yhdistäminen ja monialaisen yhteistyöverkoston kanssa työskenteleminen. Pitkäjänteisen ja tuloksekkaan työpajatoiminnan edellytys on ammatillisesti osaava henkilökunta.

Pitkäjänteinen työskentely edellyttää, että enemmistö työpajan henkilöstöstä on vakinaisia työntekijöitä ja että heillä on mahdollisuus suunnitella toiminnan sisältöjä.

Työttömiksi jääneiden koulutustausta on joko puutteellinen, alhainen tai ei suoraan sovellu mahdollisesti alueella tarjolla oleviin tehtäviin. Alueen taloudellisesta tilanteesta johtuen uusia työpaikkoja ei synny. Yhteiskunnan muutoksen taustalla ovat muun muassa työelämän rakennemuutos ja siihen liittyvä osaaminen, työvoiman saatavuus, koulutuspoliittiset uudistukset. Tämän seurauksena muutoksia tapahtuu myös kansalaisten urapoluilla.

Ura- ja elämänsuunnittelu muuttuu jatkuvaksi, kun siirtyminen työhön ja koulutukseen eivät ole enää osa tiettyä elämänvaihetta tai ikää.

Muutokset vaikuttavat myös ohjaustyön toimintaympäristöihin, ohjaushenkilöstön osaamiseen ja asiantuntijuuteen. Kun ohjaustarpeet muuttuvat ja asiakkaille tarjottavat palvelut monimuotoistuvat, tulee myös ohjausosaamisen kehittyä. Tähän asti työttömät on velvoitettu vain niihin toimenpiteisiin, jotka on yhdessä kirjattu työllistämissuunnitelmiin.

Nyt uuden lain mukaan kirjauksista ei tarvitse välittää. Työttömällä olisi velvollisuus osallistua pääsääntöisesti kaikkiin hänelle tarjottuihin työvoimapalveluihin silloinkin, kun osallistumisesta ei ole yhdessä sovittu. Lakimuutoksen perusteluista voi myös tulkita että ostopalveluiden tuottajille on saatava riittävästi asiakkaita. Eli toiminta siirretään erilaisille konsultti ja koulutusyrityksille jotka tuottavat samoja palveluja kuin kolmannen sektorintoimijat nyt, mutta maksaa kunnalle tulevaisuudessa paljon enemmän.

Jouko Korhonen (kd.), Lappeenranta

Kristillisdemokraatit tyytyväisiä kaupungin joukkoliikenneuudistukseen

Ympäristöystävällisyyteen pyrkivä Lappeenranta on uudistanut lähiliikennettä ja ottanut käyttöön kaupunkilaisia palvelevia joukkoliikenteen toimintoja. Kaupungin kristillisdemokraatit ovat tyytyväisiä mm. kännyköissä toimivaan paikannuspalveluun, jonka avulla näkee reaaliaikaisesti, missä oman vuoron bussi liikkuu. Paikallisosaston johtokunnassa käytiin keskustelua uudesta Waltti-maksamisjärjestelmästä, ja oltiin tyytyväisiä kaupungin edistykselliseen joukkoliikennepolitiikkaan. Johtokunnassa todettiin myös, että paikallisliikenteen reittihaku toimii melko hyvin. Kehittämistä nähtiin vielä aikataulujen järkeistämisessä, ettei samaan suuntaan lähtisi 5 minuutin välein kahta bussia ja sitten on puolen tunnin tauko. Lopuksi kiiteltiin sitä, että matkalipulla on tunnin vaihtoaika.

Tarja Turunen (kd.)

Paikallisosaston puheenjohtaja

Kristillisdemokraattien ehdotus Lappeenrannan kaupungin käyttötalouden tasapainottamiseksi

Lappeenrannan seudun kristillisdemokraatit sekä Lappeenrannan KD valtuustoryhmä ovat käyneet läpi ehdotetut säästöt kaupungin käyttötalouteen vuosina 2017-2018. Kaikkien kaupungin eri toimialojen yhteinen vuotuinen säästötarve on 4,4 miljoonaa (kahdelle vuodelle tarve 8,8 miljoonaa euroa), jonka avulla pysytään valtuuston asettamassa budjettikehyksessä. Asia on Lappeenrannan kaupunginvaltuuston käsittelyssä 20.6.2016 pidettävässä kokouksessa.

Kristillisdemokraattien esityksen pohjana on kaupunginjohtajan esitys KPH 23.5.2016. Punaisella merkityt säästöesitykset esitetään hylättäväksi ja KD esittää tilalle sinisellä merkittyjä kohtia. Mustalla olevat kaupunginjohtajan esitykset on otettu myös KD:n säästölistalle mukaan. Näin saadaan kokoon esitetty 8,8 MEUR tasapainotus kaupungin käyttötalouteen.

Nro	Toimenpide	1000 €
2	Varhaiskasvatusoikeuden rajaaminen	1420
1	Varhaiskasvatusmaksujen korotus	1000
3	Päiväkotien käytön tehostaminen	2270
5C	Itä-Suomen koulun avustuksen lopettaminen	50
4	Koulu- ja päiväkotiruoan tuottamisen tehostaminen	250
30	Ulkovalaistuksen energiasäästö	400
31	Puun myyntitulojen lisääminen	200
32	Rakennusvalvonnan tulojen lisäys	200
33	Liikennejärjestelmien tehostaminen	200
34	Asuntotoimen uudelleenjärjestelyt	150
35	Kunnossapidon ja paikkatietopalveluiden henkilöstöjärjestelyt	450
37	Yhdyskuntatekniikan investointien karsiminen	500
59	Kulttuuritoimen myyjän resurssointi	100
50A	Kirjastojen automatisointi ja kahden kirjaston lakkauttaminen	150
72	Liikuntatoimen henkilöstösäästö	320
77	Muukon luotiaseradat ja motocrossrata seuroille	60
70	Uusien nuorisopalveluiden kehittämisestä luopuminen	130
90	Konsernihallinnon henkilöstöjärjestelyt	570
91A	Työterveyshuollon III-korvausluokasta luopuminen	100
92	Säästökohteet IT-palveluostoista	400
93	Taloushallinnon ostopalveluiden pienentäminen	400
94	EU- ja elinkeinopoliittinen määräraha	400
96	Koulutus- ja matkakuluista leikkaaminen (9%)	270
97	Viestintä ja markkinointi	90
99	Siivouskustannusten vähentäminen	240
100	Kaupunginvaltuuston menovähennykset	50
101	Kaupunginhallituksen menovähennykset	100
103	Lipunmyyntipalkkion käyttöönotto	70
106	Energiakonsernin tuloutuksen pitäminen ennallaan olisi säästänyt 4 miljoonaa. Pienennämme energiakonsernin tuloutusta 2,1 miljoonaa ja siten laskennalliseksi säästöksi tulee n. 1,9 MEUR	1860
	Yhteensä	8800

Säästökohteiden tarkempaa sisältöä voi tutkia halutessaan Lappeenrannan kaupungin nettisivuilta.

Lisätietoja

Valtuustoryhmän Pj Juha Rantalainen 040 734 1541

Paikallisosaston Pj Tarja Turunen 040 419 5060

 

 

Sammonlahden yläkoulun pitää säilyä yhtenäisenä

Edellisessä kokouksessaan Lappeenrannan kaupunginvaltuusto teki länsialueen palveluverkkoa koskevan strategisen linjauksen. Suurinta keskustelua oli etukäteen aiheuttanut alueen alakoulujen kohtalo. Äänestyksen jälkeen päätettiin ryhtyä toteuttamaan ns keskitettyä mallia. Keskittäminen lopettaa vähitellen länsialueen kaksi suurta alakoulua, Skinnarilan ja Uuslavolan alakoulut. Kuusimäkeen jää päiväkodin yhteyteen luokat 1-2.

Ratkaisu on siis linjaratkaisu. Suunnitelmaa pitää arvioida ja tarkentaa vielä monilta osin. Yksi erittäin merkittävä päätös tulee olemaan kysymys yläkoulujen lukumäärästä.

Ajatus kahdesta pienestä yläkoulusta, toinen Sammonlahden koulun ja toinen Lappeen koulun yhteydessä, tuntuu suloiselta. Suloisuus ei kuitenkaan voi olla valinnan järkevä perustelu. Yläkoulun tulee olla riittävän iso, jotta oppilaille voidaan tarjota monipuolisesti valinnaisaineita. Olisi kovin kummallista kaventaa yläkoululaisten valinnan mahdollisuuksia ja samanaikaisesti perustella jättimäisen koulun rakentamista Sammonlahteen sillä, että alakoululaiset saavat enemmän valinnan mahdollisuuksia. Yläkoulussa valinnaisaineilla on huomattavasti suurempi merkitys kuin alakoulussa.
Jos ja kun toivottavasti halutaan pienentää Sammonlahteen rakentuvaa jättikoulua, löytyy siihen parempia ratkaisuja kuin yläkoulun pilkkominen.

Marjatta Moilanen, kristillisdemokraatit

Kristillisdemokraatit haluavat säilyttää alaluokat Kuusimäessa, Lavolassa ja Skinnarilassa

Kuntapäättäjien vastuulla on ajatella asioista kokonaisvaltaisesti, sekä muodostaa mielipiteensä myös kuntalaisia kuunnellen. KD:n luottamushenkilöt ovat jo aiemmin (E-S 25.4.2016) esittäneet huolensa länsialueen palveluverkkoasian valmistelusta. Asia on päätettävänä 6.6.2016 valtuustossa. Länsialue on Lappeenrannan kasvusuunta ja lähikoulujen olemassaolo vaikuttaa monen lapsiperheen valintoihin. Alueen asukkaat ovat esittäneet vakavan huolen suurkoulun valmistelusta.

Alueen kasvatus- ja opetustoimen käytössä olevien kuntotarkastusraporttien tulokset ovat osoittaneet, että korjaustarve monissa rakennuksia on merkittävä. Useiden miljoonien eurojen korjaukset ovat edessä jo aivan lähivuosina ja toteutuvat riippumatta nyt tekeillä olevasta palveluverkkoratkaisusta. Jatkossa korjaustarpeisiin ja mahdollisiin uudisrakennuksiin voidaan harkita erilaisia vaihtoehtoisia rahoitusmalleja, kuten ns. elinkaarimalli.

Länsialueen palveluverkkoratkaisun käsittelyt osuvat ajallisesti lähelle kaupungin talouteen tehtäviä säästöratkaisuja. Kristillisdemokraatit pitävät tärkeänä, että erotetaan arvovalintoja sisältävien linjaratkaisujen (kuten tämä palveluverkkoratkaisu) sekä akuuttien kaupungin säästötoimenpiteiden käsittely toisistaan. Palveluverkkoratkaisun säästöt eivät tule auttamaan lähiajan talouspaineiden kanssa. Ratkaisu voi sen sijaan vaikuttaa kielteisesti kykyyn saada alueelle uusia veronmaksajia pidemmällä aikavälillä.

Alakoulu- ja yläkouluopetuksen tarpeet ovat erilaisia. Palveluverkkoratkaisun perusteluissa näitä on kuitenkin niputettu. Yläkoululaiset ovat valmiimpia taittamaan itsenäisesti pidempääkin koulumatkaa. He myös hyötyvät enemmän keskittämisestä, koska se mahdollistaa monipuolisen valinnaisainevalikoiman järjestämisen. Sen sijaan alakoululaisille omatoimisen koulumatkan edellytys on koulun läheisyys. Ensimmäisillä luokilla olennaista on oppia koulutyöhön sekä menettelyn että sisällön osalta. Alueen lakkautettavaksi esitettävät lähikoulut, eivät pääsääntöisesti ole ns. pikkukouluja vaan 100-200 oppilaan alakouluja.

Näillä perusteilla Lappeenrannan kristillisdemokraattien valtuutetut kannattavat palveluverkkoselvityksen vaihtoehtoa 5E eli lähikoulujen säilyttämistä Kuusimäessä, Lavolassa, sekä Skinnarilassa luokille 1-4, alueen luokat 5-6 keskitettäisiin Sammonlahteen, jossa olisi myös koko länsialueen yläkoulu. Lappeen koulu jatkaisi nykyisellään eli alakouluna 1-6.

Länsialueen palveluverkko ei ole valmis päätettäväksi

Maanantain kaupunginvaltuustossa on tarkoitus päättää länsialueen palveluverkosta. Suurkoulujen muodostamisessa ei nähdä virkamiesten puolelta kovinkaan suuria ongelmia. Länsialueen kuntalaiset ovat sen sijaan hyvinkin huolissaan tulevista suurkouluista. Myös päättäjien keskuudessa asia on herättänyt runsaasti keskustelua.

Länsialueen palveluverkko ei ole vielä valmis päätettäväksi. Parempi ajankohta päätökselle on esimerkiksi syksyllä, kun tehdään budjettia.

Perusteluna näemme mm. sen, että lautakunnat ovat tehneet päätöksensä puutteellisin tiedoin. Purettavaksi esitettyjen kiinteistöjen kuntoarvioinnit eivät ole olleet lautakuntien saatavilla. Kuntalaisten palautteet eivät ole olleet lautakuntien käytettävissä päätösten tekovaiheessa. Kaupunginhallitukselle kuntalaispalautteet toimitettiin vasta pyyntöjen jälkeen.

Lapsivaikutusten arviointi on esitetty pirstaleisesti eri osissa selvitystä. Lasten hyvinvoinnista ei ole puhuttu selvityksessä juurikaan. On myös muita avoimia kysymyksiä, mm. liikuntatilojen keskittäminen ja ruuhkautuvat kulkuyhteydet sekä huoli pedagogisen arvion kapea-alaisuudesta.

Tällainen valmistelu ei ole avoimen ja demokraattisen päätöksenteon hengen mukaista. Länsialueen uskottavuutta ei tule rapauttaa osana Lappeenrannan kehittyvää ja kasvavaa, lapsiystävällistä kaupunkikuvaa.

Marjatta Moilanen, Juha Rantalainen, Matti Mölsä, kaupunginvaltuutettuja (kd.), Laura Peuhkuri teknisen lautakunnan jäsen (kd.), Hilla Ryösö kasvatus- ja opetuslautakunnan jäsen (kd.), Tarja Turunen paikallisosaston puheenjohtaja (kd.), Lappeenranta

Ryhmäpuheenvuoro

KD valtuustoryhmän ryhmäpuheenvuoro Lappeenrannan valtuustossa 03.12.2015

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut, kaupunginjohtajat ja muut läsnäolijat sekä kokouksen seuraajat kodeissanne

Tuleva vuosi 2016 on tämän valtuustokauden neljäs vuosi ja olemme päättämässä tämän valtuuston kolmannesta talousarviosta.

Taloustilanne on haastava. Lappeenrannan työttömyys on kasvanut . Venäjän ostosmatkailijat ja vierailijat ovat vähentyneet. Kuitenkin kaupunki on selviytynyt kuluvasta vuodesta kohtalaisen hyvin, kiitos kasvaneiden valtionosuuksien.

Syksyllä 2013 valtuusto hyväksyi yksimielisesti yhdessä laaditun säästösuunnitelman ja 2014 tehtiin yhdessä strategia jota on tänä vuonna päivitetty. Näiden yhdssä tehtyjen toimenpiteiden ansiosta kaupungin talous on saatu hallintaan ja lisävelkaantuminen loppumaan.

Kaupungin verotulot laskevat ja siksi kaupunkimme taloutta pitää edelleen hoitaa vastuullisesti ja toimialojen on noudatettava tiukasti omia raamejaan talousarvion mukaisesti.

Toimintakatteen yhteissumma on 391 M€. Kasvua vuoden 2015 käyttösuunnitelmaan on 5M€ Yli puolet toimintamenoista muodostuu palvelujen ostoista. Sosiaali- ja terveystoimen palvelut ostetaan Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiriltä eli Eksotelta. Ostojen yhteissumma vuonna 2016 on yli 244 M€ eli kasvua 8 M€.

Eksote toimii nyt koko Etelä-Karjalan alueella kun Imatrakin on mukana. Suomen hallituksen kaavailujen mukaan Etelä-Karjan keskussairaala säilyy päivystävänä sairaalana ja Eksote voi jatkaa toimintojensa tehostamista. Tänäänhän jo hyväksyimme uudisrakennuksen keskussairaalan tontille. Eksoten tulevan vuoden talousarvio on positiivinen ja ylijäämä odotus yli 8M€.

Eksotelta ostettavien sosiaali- ja terveyspalvelujen sisältö on sovittu Eksoten ja Lappeenrannan kaupungin välillä tehdyssä palvelusopimuksessa. Sopimuksen ovat tehneet kaupunginhallituksen alainen sosiaali- ja terveystoimikunta ja Eksote. Uusimman päivitetyn sopimuksen sisältö ei ole ollut vielä julkisuudessa, toivottavasti se tulee.

Kasvatus- ja opetustoimi on kaupungin suurin toimiala. yhteensä yli 98 miljoonaa euroa. Kasvatus- ja opetuspuolella ongelmana ovat edelleen kosteusvauriot ja sisäilmaongelmat. Viimeisimpänä esillä on ollut jälleen Lauritsalan koulu.

Kuluttuuritoimessa merkittävin muutos on uuden hienon teatterin toiminta. Toivottavasti ohjelmisto on riittävän houkutteleva ja kerää runsaasti niin lappeenrantalaisia kuin muitakin katselijoita.

Kaupungilla on runsaasti tarpeettomia kiinteistöjä, joista on vain kuluja. Kokemuksen mukaan kiinteistöjen myynti on ollut hankalaa. Kaupunki on asettanut myyntivoitolle tavoitteen, jota tuskin saavutetaan. Kristillisdemokraattien mielestä hyödyttömiä kiinteistöjä kannattaa myydä myös ilman voittoa.

Lappeenrannan kaupunkiyhtiöiden taloudellinen kokonaistilanne on parantumassa. Ensi vuosi on kokonaisuudessaan positiivinen. Isoimmat tulosodotukset ovat Lappeenrannan Energia oy:llä ja Williparkilla.

Lappeenrannan energiakonserni, joka tuottaa ja myy sekä energia että vesihuoltopalveluja tulouttaa kaupungille 14,3M€.

Kaupungin tiukasta taloustilanteesta johtuen investointimäärärahat ovat niukat. Ne vähenevät 23,6 M€:oon. Ne tuskin riittävät, koska mm Lauritsalan koululle tarttee tehdä jotakin.

Muistutamme jälleen, että peruskorjaus ja kunnossapito pitää tehdä aina huolellisesti, tunnollisesti ja laadukkaasti. Huonosti tehtyinä ne ovat täysin hukkaan heitettyä rahaa ja vaivaa. Valitettavasti näin on käynyt joissain kaupungin kohteissa. Siksi peruskorjauksien tasoon pitää jatkossa kiinnittää huomiota ja korjauksien valvonnan pitää olla riittävää.

Tänään päätimme perustaa säätiön Lappeenrannan lentoaseman kehittämistä varten. Toivomme se turvaavan lentokentän säilymisen Etelä-Karjalan maakunnassa ja tukevan kaupunkimme ja koko maakunnan elinvoimaisuustta ja kehittymistä.

Toimialojen määrärahoja on niukennettu. Palveluja pitää kuitenkin tuottaa ja niiden on oltava laadukkaita. Henkilöstöltä odotetaan tehokkuuden lisäämistä ja entistä suurempaa sitoutumista työhön ja kuntalaisten palvelemiseen. Henkilöstö on tiukilla ja ns. löysät on otettu pois jo monena edellisenä vuonna. Myös lomautuksista on puhuttu ja niitä on kaavailtu. Tämäkin tuo epävarmuutta ja aiheuttaa henkistä lisäkuormitusta.

Kristillisdemokraattien valtuustoryhmä kantaa huolta henkilöstön työkyvystä ja jaksamisesta. Sen parantamiseksi jatketaan koulutusta ja työhyvinvointiohjelmaa. Näin turvataan henkilöstön työkyky, työssä jaksaminen, vähennetään sairastuvuutta ja sairauspoissaoloja sekä ennenaikaista työkyvyttömyyttä ja eläköitymistä. Tämä toiminta on hyödyksi niin henkilöstölle kuin työnantajalle. Henkilöstö jaksaa paremmin ja työnantajan kustannukset vähenevät.

Kristillisdemokraattien valtuustoryhmä hyväksyy ensi vuoden talousarvion esitetyssä muodossa. Mutta saatamme äänestää joidenkin tämän kokouksen aikana tehtävien hyvien muutosesityksien puolesta.

Lopuksi kiitos yhteistyöstä ja hyvää joulua ja parempaa uutta vuotta Teille kaikille

Juha Rantalainen, KD, valtuustoryhmän pj

IKEA:n kanssa keskusteltava tiiviimmin

Lappeenrannan seudun kristillisdemokraatit Johtokunnan julkilausuma 14.9.2015

Lappeenrannan seudun kristillisdemokraatit kantavat huolta IKEA:n suunnitelmiin varatun tontin tulevaisuudesta Mustolassa. Julkisuudessa esitettyjen tietojen perusteella IKEA on hakenut Lappeenrannan kaupungilta lisäaikaa aiesopimukselle. Aiesopimuksessa on kyse Mustolan tontin ostamisesta, johon IKEA pyytää vuoden lisäaikaa. Kristillisdemokraatit vaativat kaupungilta tiiviimpiä keskusteluja yhtiön edustajien kanssa, jotta hankkeen askelmerkit ovat selkeät ja hanke voitaisiin toteuttaa suunnitellussa aikataulussa. Kaupungin tulee jatkossa olla napakka neuvotteluissa ja sopimuksissa suuryritysten kanssa.