Lappeenrantalaiset ansaitsevat kristillisen koulun ilman koulumaksuja

 

Kiitos lasten ja nuorten lautakunta, että puolsitte Lappeenrannan kristillisen koulun perusopetuslupa-anomusta. Ja kiitos kaupunginhallitukselle, joka ei käyttänyt otto-oikeutta ehdotuksesta kumota lasten- ja nuorten lautakunnan päätöstä.

Lappeenrannan kristillinen koulu on toiminut 13 vuotta ilman valtion tukea, jota maksetaan kaupungille oppilasmäärän mukaan (n. 7000 €/oppilas/vuosi). Lappeenrannan lasten ja
nuorten lautakunta on evännyt kristilliseltä koululta aiemmat mahdollisuudet saada perusopetuslupaa. kun puoltoa ei ole tullut hakemuksen tueksi. Täten myös kaupunki on voinut pitää valtiolta saadun tuen kristillisen koulun oppilaista itsellään.

Kristillinen koulu on toiminut ihailtavan sitkeästi. Se on yhdessä henkilökunnan, oppilaiden ja perheiden kanssa tehnyt monenlaisia talkoita koulun toimimisen eteen. Vihdoin on näkyvissä mahdollisuus, että koulun henkilökunta voisi keskittyä tekemään opetustyötä ilman jatkuvia taloudellisia kysymyksiä.

Kyseisen koulun oppimistulokset valtakunnallisesti ovat hyvät, ja oppilailla on ollut mahdollisuus oppia sekä saada tarvitsemaansa tukea pienemmässä yksikössä. Mahdollisen opetusluvan saamisen sekä valtion tuen myötä moni asia koulun arjessa helpottuu opetuksen laatu kasvaa entisestään.

Suomessa toimii 16 perusopetusta antavaa kristillistä koulua. Helsingin kristillinen koulu tuli juuri 35 vuoden vuoden ikään. Mielestäni lappeenrantalaiset perheet ansaitsevat myös mahdollisuuden laittaa lapsensa kristilliseen kouluun ilman koulumaksuja.

Olen samaa mieltä siitä, mitä muutamat sosialidemokraatit kirjoittivat omassa mieli pidekirjoituksessaan, että kaupungin koulujen rahoitusta on lisättävä. Mielestäni oli kuitenkin tarpeetonta ottaa kirjoituksessa esiin koulunkäynninohjaajien ammattikunta, johon itsekin kuulun. Eikä Lappeenrannan kristillisellä koululla ole myöskään mitään tekemistä sen kanssa, että pieniä kouluja on jouduttu sulkemaan Lappeenrannassa.

Uskon, että kristillisen koulun pieni yksikkö on valtava mahdollisuus nostaa myös kaupunkimme imagoa ja saada uusia perheitä muuttamaan Lappeenrantaan.

Yhdenvertaisuuteen vedoten oppilaista kaupungille maksettu valtion tuki kuuluu myös kristillisen koulun oppilaille. Lappeenrannan kaupungissa on tarvetta kristilliselle koululle, sillä kristilliseltä pohjalta kumpuava kasvatus tukee monin tavoin lasten hyvinvointia. Kristillinen arvomaailma antaa hyvät eväät lasten tulevaisuuteen.

 

8.9.2022 Lappeenrannassa

Ann-Niina Turunen
Kaupunginvaltuutettu (KD)
Lappeenranta

—

Edistääkö Pride-liputus tasa-arvoa?

 

Kaupunginhallituksessa äänestettiin, nostetaanko sateenkaarilippu kaupungin salkoon 18. kesäkuuta. Äänestyksessä liputuksen järjestäminen voitti 7 – 4.

Liputus jonkin asian kunniaksi on suomalaisessa kulttuurissa hyvin suuri ele. Mielestämme kaikkia vähemmistö- ja kansanryhmiä tulee kohdella kaupungin taholta samanvertaisesti. Kaupungin ei tule nostaa yhtä vähemmistö ryhmää muita tärkeämmäksi, saati olla näkyvästi jonkun puolella tai jotakin vastaan. Näin ajateltuna Prlde-Iiputus aiheuttaakin eriarvoisuutta ja jopa ristiriitaisuutta. Sen sijaan meidän tulee pyrkiä edistämään tasa-arvoa kunnioittamalla toisiamme ja toistemme näkemyksiä. Näillä perusteluilla olisimme toivoneet, että liputusta ei järjestetä.

Lappeenranta Pride -yhdistys sekä asiasta kiinnostuneet järjestävät yhdessä kulkueen sekä oman tapahtuman kaupungissa. Tähän heillä on demokraattisessa, sanan ja mielipiteenvapautta korostavassa maassa täysi oikeus. Lappeenrannan kaupungin tulee olla neutraali tällaisissa asioissa – silloin kunnioitetaan jokaista väestöryhmää sekä jokaista kaupungin asukasta.

Me allekirjoittaneet haluamme olla Suomen lipun alla.

 

16.5.2022 Lappeenrannassa

Ann-Niina Turunen, kaupunginvaltuutettu (KD) Marjatta Moilanen, kaupunginvaltuutettu (KD)

(Mielipide julkaistu ES:ssa 16.5.2022)

Luottamushenkilöiden kirjoittelua

—

Elinvoimaa myös keskustan ulkopuolelle

 

Väestö ikääntyy ja vähenee Suomessa merkittävästi seuraavien vuosikymmenten aikana. Toistaiseksi Lappeenranta on kuitenkin pärjännyt melko hyvin väestönkehityksessä verrattuna naapurikuntiin, vaikka muuttotappiota tehdään täälläkin. Elinvoimaisen kunnan edellytyksenä on peruspalvelujen toimiminen myös keskustan ulkopuolella – siellä missä tontti- ja asuntokauppaa käydään. Yhtenä tärkeimpänä kunnan palveluna lapsiperheille on koulut.

Rauhan alue on pitkään ollut ilman varsinaista koulua. Vanha sisäilmaongelmainen Korvenkylän koulu on poistettu käytöstä ja lapset opiskelevat väistötiloissa. Uuden koulun suunnitelmat ovat parhaillaan valmistumassa. Suunnitteilla on kuitenkin koulu, johon kaikki tämänhetkiset oppilaat eivät mahtune vaan väistötiloja vuokrineen tarvitaan edelleen. Tämä ei todellakaan houkuttele alueelle uusia lapsiperheitä, ja kuinka paljon muutenkin olisi iloa ja hyötyä koko alueelle koulusta, jonka tiloja voitaisiin hyödyntää monin eri tavoin.

Koulujen tulisi olla kuin monitoimitaloja, jotka tarjoavat eri ikäisille mahdollisuuksia myös harrastaa iltaisin ja viikonloppuisin. Korvenkylän koulun liikuntasalin kooksi on suunnitelmissa 150 m2. Monet muut Lappeenrannan koulujen salit ovat yli 300 m2. Salin hyötykäyttö, niin koulun kuin muiden käyttäjien tarpeisiin, tulee olemaan todella olematonta suunnitellun kokoisena.

Tällainen näköalattomuus ei tuo haluttua väestönkasvua eikä tue elinvoimaa, jota tarvitsemme koko Lappeenrantaan, myös keskustan ulkopuolelle. Lisäksi tällaiset ratkaisut eriarvoistavat lapsia tässä kaupungissa. Ymmärtääksemme Lappeenranta on lapsiystävällinen kaupunki – olemmeko todella? Me allekirjoittaneet toivomme, että kehitys kaupungissa menee eteenpäin niin, että koko Lappeenranta pysyy mukana.

 

Ann-Niina Turunen, kaupunginvaltuutettu, aluevaaliehdokas (KD); Pauliina Korhonen, tarkastuslautakunnan jäsen, aluevaaliehdokas (KD)