Blogi
Perinnön vastaanottamista ei tulisi verottaa!
Onko sinusta oikein, että kuoleman ja surun keskellä ihmisten kovalla työllä ansaittua omaisuutta verotetaan?
Hallitusohjelmassa mainitaan, että Suomessa tulisi selvittää perintöveron korvaamista luovutusvoittojen verotuksella. Perintö- ja lahjavero on ollut olemassa vuodesta 1919 lähtien ja sitä on perusteltu verotulojen keräämisellä valtion tarpeisiin. Mieleeni juolahtaa ajatus siitä, että perintövero on vasemmistolainen keino verottaa rikkaita. Suomessa on jo muutenkin todella raskas progressiivinen ansiotuloverotus, joten käytännössä ihmisten kerryttämä omaisuus verotetaan kahdesti ensin henkilön verotuksella ja sitten kuoleman hetkellä. Valtiolle ei kuulu ihmisten kovalla työllä hankittu omaisuus!
Nykyisillään perintöveroon liittyy ongelma sen oikeudenmukaisuudesta ja moraalinen ongelma liittyen sen ajankohtaan. Kuoleman hetki on raskas omaisille, jolloin perintöveron ajoitus on epäinhimillinen. Monelle leskelle ja pitkään naimisissa olleelle on raskasta tehdä perunkirjoitus ja miettiä perintöverotusta. Luovutusvoittovero mahdollistaisi ja parantaisi perillisten asemaa, sillä silloin veroa on maksettava vasta myymisen hetkellä. Tammikuussa Uutissuomalaisessa tehdyn gallupin mukaan enemmistö suomalaisista kannattaa perintöveron korvaamista luovutusvoittoverolla. 55 prosenttia korvaisi perintöveron luovutusvoittoverolla, 14 prosenttia ei korvaisi ja 31 prosenttia ei osaa ottaa asiaan kantaa.
Perintöverotuksen poisto hyödyttäisi valtaosaa suomalaisista. Suomalaisten merkittävin varallisuuden muoto on oma asunto, jonka osuus kotitalouksien reaali- ja rahoitusvaroista oli vuonna 2023 noin 45 prosenttia. Suomen perintö- ja lahjaverotuksesta on tehty hyvin monimutkaista ja käytännössä ainoastaan rikkailla on mahdollisuus pienentää lahja- tai perintöveron määrää verosuunnittelulla. Varakkailla henkilöillä on paremmat mahdollisuudet hyödyntää hallintaoikeusvähennystä, jättää ennakkoperintöjä yli sukupolvien tai antaa lahjoja systemaattisesti pitkän aikavälin aikana. Pieni- ja keskituloisilla, joiden omaisuus on yleensä kiinni omassa asunnossaan, on vaikeampaa hyödyntää perintö- ja lahjaveron suomia verosuunnittelun ominaisuuksia.
Perinnönjaon yhteydessä varakkaat ovat myös paremmassa asemassa. Perinnön yhteydessä suuri osa saadusta omaisuudesta on epälikvidiä, jota on vaikea osittaa. Ihmisten on hyvin vaikeaa maksaa perintöveroa nopeasti, jos he eivät peri myös käteistä tai likvidiä omaisuutta. Perintötilanteet voivat pakottaa kiinteän omaisuuden, kuten kiinteistöjen tai asunto-osakkeiden myymiseen. Lainan ottaminen perintöveron maksamiseen on epäeettistä ja luovutusvoittovero malli välttäisi tällaiset tilanteet. On järjetöntä verottaa ihmisiä vaikean maksukyvykkyyden hetkellä. Luovutusvoittoveroon siirtyminen tuottaisi pitkällä aikavälillä valtion kassaan enemmän verotuloja, kun ihmiset maksaisivat veroja vasta silloin, kun perinnönsaajalle syntyisi maksuvalmiutta.
Ruotsissa ja Norjassa perintö- ja lahjaveroon liittyviä ongelmia ei enää ole ollut, kun perintö- ja lahjavero poistettiin Ruotsissa vuonna 2004 ja Norjassa vuonna 2014. Ruotsissa perintö- ja lahjaveron poiston jälkeen luovutusvoittoveron kasvu on kompensoinut merkittävästi tai kokonaan perintö- ja lahjaveron tuotot. Ruotsin mallissa veroa maksetaan vasta, kun saatua perintöä myydään. Ruotsissa yleinen luovutusvoiton veroprosentti on 30, mutta oman asunnon luovutusvoittovero on vain 22 prosenttia. Ruotsissa oman asunnon myynnistä saatu luovutusvoitto voidaan jättää verottamatta, mikäli myyntituotot käytetään uuden asunnon hankintaan.
Ruotsissa on koettu perintöveron poiston hyödyt erityisesti yritysten sukupolvenvaihdostilanteissa. Suomessa erityisen hankalaa perintö- ja lahjavero on perheyritysten sukupolvenvaihdosten kannalta, sillä ne heikentävät yrityksen mahdollisuutta kasvaa. Perintötilanteissa henkilöt ovat joutuneet kustantamaan sukupolvivaihdoksen merkittävällä osalla yrityksen osingoista tai ottamalla lainaa. Nämä lisäosingot tai lainat ovat pois yrityksen kyvystä tehdä investointeja tai työllistää uusia työntekijöitä. Jos Suomessa poistettaisiin perintö- ja lahjavero, tulisi luonnollisesti luovutusvoittoveron tuotto kasvamaan. Uudistuksessa tulisi kuitenkin uudelleentarkastella luovutusvoittoverotuksessa hankintahintaa tai hankintameno-olettamaa ja mahdollisesti laskea sitä. Lisäksi pitäisi muuttaa myös nykyinen käytäntö koskien oman asunnon luovutusvoiton verovapautta kahden omistusvuoden jälkeen.
Jos suomalaiset eivät tahdo poistaa perintö- ja lahjaveroa, näkisin hyväksi, että nykyistä perintöveroakin voitaisiin muuttaa sellaisissa tilanteissa, joissa perittävällä henkilöllä ei ole aviopuolisoa, omia lapsia tai vanhempiaan tai aviopuolison lapsia. Siinä tapauksessa tulisi sisarusten kuulua ensimmäiseen veroluokkaan, koska he ovat siinä tapauksessa perittävän henkilön lähimpiä sukulaisia.
Olisiko nyt, hyvä hallitus, viimein aika ottaa mallia Ruotsin ja Norjan luovutusvoittoveromallista ja poistaa perintö- ja lahjavero ja toimia hallitusohjelman lausunnon mukaan? Pian kevään puoliväliriihessä olisi mahdollinen paikka tehdä tästä asiasta viimein ratkaisuja, joista Sipilän hallituksenkin aikana oli puhetta.
Lisätietoja:
Emil Silventoinen,
KD Vantaan varapuheenjohtaja ja KD Vantaan valtuustoryhmän sihteeri.
Julkilausuma KD Vantaan vuosikokouksesta 30.11.2023:
Nuorten ja perheiden hyvinvoinnista huolehdittava
Vantaan kaupunki on lyhentänyt velkojaan jo useamman vuoden ajan. Edessä on suurten investointien aika. Tässä tilanteessa tarvitaan priorisointia, jotta peruspalvelut saadaan turvattua asukkaille.
Uudessa työnjaossa hyvinvointialueen kanssa Vantaan kaupunkiorganisaation tulee huolehtia kaikenikäisistä kuntalaisista ja erityisesti siitä, että nuorten ja perheiden hyvinvointi turvataan. Tarvitsemme panostusta mm. ongelmien ennaltaehkäisemiseen, turvallisuuden varmistamiseen sekä riittävän kielitaidon takaamiseen
Kaventuvat terveyserot, pienentyvät Sote-kustannukset
Osa ekonomisteista väittää terveystaloustieteessä, että mikäli tuloerot (gini-kerroin) supistettaisiin puoleen, niin terveys- ja hyvinvointierot kaventuisivat useita kymmeniä prosentteja.
Mitä terveyserot sitten ovat? Lyhyesti sanottuna sosio-ekomisten väestöryhmien elintapaeroja. Selkeimmät tilastot ovat erot nuorten tupakointi-, alkoholinkäyttö- ja huumausainetilastoissa toisen asteen ja perusasteen koulutuksessa. Samoin lihavuuden esiintyvyys työikäisessä väestössä. Tai ennenaikaisen kuolleisuuden erot tulodesiileittäin.
Nämä em. ovat merkittäviä ja näiden terveyserojen poistuminen edes 20-30 prosenttisesti voisi säästää tutkimusten mukaan 50-100 milj. euroa sote kustannuksissa. Kuntatasolla puhutaan 5-10 milj. euron säästöistä.
Paltamon täystyöllisyyspilotti, työnantajamaksujen poisto Pohjois- ja Itä-Suomen kunnissa, Savuton Kainuun maakunta, omaishoidon case-manager-malli, Sanssi-kortti nuorten työllistymiseen. Kaikki nämä tutkimukset ovat esimerkkejä onnistuneista hyvinvointipiloteista ja säästöistä sote- ja toimeentulotuen kustannuksissa.
Kyse on myös kuntatasolla harrastus-, liikunta-, musiikki- ja taidemahdollisuuksien tasaisemmasta jakaumasta. Näitä voivat estää a) asiakasmaksujen asettaminen aiemmin ilmaisiin palveluihin tai b) merkittävät asiakasmaksujen korotukset olemassa olevissa palveluissa. Esimerkkinä voi olla ikääntyneiden uimalamaksujen korotukset tai jäähallien vaikeat harjoitusajat (myöhäisilta ja varhaisajat).
”Tuumasta toimeen. Kavennetaan sote eroja eikä vain sammutella lääkinnällisiä tulipaloja” -Ylilääkäri FSTKY.
Ystävällisin terveisin,
Eero Siljander.
VTL, VTM, Ekonomisti,
THL-Tutkija, 2009-2015
———————————————————————————
Vantaan kristillisdemokraatit
Syyskokous 27.11. klo 18.00
JULKILAUSUMA
Väkivallaton Vantaa lapsille ja nuorille
Vantaalaiset koulut nousivat syyskuussa julkisuuteen Kytöpuiston ja Koivukylän kouluissa tapahtuneiden vakavien väkivallantekojen vuoksi. Nuorten tekemä väkivalta on noussut syksyn aikana otsikoihin myös muualla pääkaupunkiseudulla.
Nuorten vakavan pahoinvoinnin taustalla on usein perheen ongelmat: Työttömyys, mielenterveysongelmat, elämänhallinnan haasteet tai päihde- ja peliriippuvuus. Turvaton kasvuympäristö aiheuttaa puolestaan erilaista lasten oireilua, joista väkivaltainen käytös voi olla yksi ilmenemismuoto.
Vantaan kristillisdemokraatit ehdottavat, että perheisiin jalkautuvia matalan kynnyksen palveluita ja niiden saatavuutta kehitetään edelleen. Neuvoloiden, päiväkotien ja kouluterveydenhuollon henkilöstön kyvykkyyttä ja resursseja tunnistaa ja ohjata oireilevat lapset ja perheet sopivien palveluiden pariin tulee entisestään vahvistaa. Viranomaiset tarvitsevat myös eri kulttuuritaustaisten perheiden ongelmien tunnistamisessa kyseisen kulttuurin tuntemusta.
Väkivaltaisesti oirehtiville nuorille on tarjottava nopeammin mielenterveyspalveluita ja tehokkaampia tukipalveluja. Lisäksi koulunkäyntiavustajien ja erityisopettajien määrää tulee kouluissa lisätä.
Vantaan kristillisdemokraatit toteavat lisäksi, että Vantaalla kaikissa olosuhteissa turvataan kiusatun oikeus säilyttää oma lähikoulunsa ja luokkansa. Velvollisuutemme on taata kaikille lapsille ja nuorille väkivallaton Vantaa.
Lisätietoja
Vantaan kristillisdemokraatit
Puheenjohtaja Loviisa Kaartokallio
loviisa.kaartokallio(at)vantaa.fi
Aiemmat blogikirjoitukset:
Kristillisyyden ja politiikan historia
Kristillisyyden ja politiikan (demokratian) yhteinen historia on pitkä. Eniten yhteistä niillä oli yli 500 vuotta sitten, kun kirkko hoiti sosiaalihuollon, sairaanhoidon ja opetustoimen. Kuntia ei vielä oltu keksitty. 1300-luvulta lähtien perustettiin pitäjiä ja jos paikalla oli kirkko, kirkkopitäjiä. 1600-luvulla maarekisterissä oli jo kuntia, joihin kuului pieniä kyliä.
Vantaa oli Helsingin kirkkopitäjä, kunnes siitä 1865 tuli Helsingin maalaiskunta, 1972 Vantaan kauppala ja 1974 Vantaan kaupunki.
Perusopetuksesta vastasi kirkko vielä 1700-luvulla.
Nykypäivänä kirkkovoi keskittyä kristilliseen opetukseen, mutta toimii edelleen monipuolisesti sosiaalisessa huolenpidossa vähävaraisten avustamisessa, lasten kerhotoimissa, vanhuspiireissä jne.
Kuntapäättäjät kamppailevat rahoituksesta sosiaali- ja terveydenhuoltoon, opetukseen, rakentamiseen, ympäristön kunnossa pitoon, vapaa-ajan toimiin jne.
Sote-uudistus on viemässä vastuut ja varat sosiaali- ja terveydenhuollosta maakunnille. Velkaantunut Vantaa ei tästä tunnu kovin iloitsevan.
Kristillisdemokraattiset päättäjät näkevät arvopohjansa takia tärkeitä asioitamme muita puolueita laajemmin ja jaksavat kantaa vastuuta myös hengellisellä puolella. Kaikkien toimijoiden yhteistyöhön tulisi kyetä, mutta hallintohimmeleitä karttaa. Tässä riittää haastetta myös Kuntavaaleissa vuonna 2021.
Marja Salonius
Vantaan kristillisdemokraattien johtokunnan sihteeri
Liikenteen ja liikkumisen turvallisuus Vantaalla on arjen turvallisuutta!
Mitä toivoisimne kotikaupungiltamme Vantaalta liikenneasioissa? Siis kohtuulliseen voimavarakäyttöön ja toteutettavissa oleviin palvelutarpeisiin keskittyen?
Varmasti meistä jokainen, perheemme, läheisemme ja ystämme haluaa liikkua arjessa turvallisesti ja sujuvasti. Tämä edellä sanottu huomioiden erityisryhmät kuten lapset, ikääntyneet ja vammaiset. Myös liikuntapaikkojen kunnossapitoon tarvitaan resursseja.
On osoitettu lukuisissa tieteellisissä tutkimuksissa liikenneturvan osalta, että saavutamme paitsi säästöä terveydenhuoltokustannuksissa, niin myös merkittävää kohennusta koetussa elämänlaadussa ja vähennystä mitatuissa terveyseroissa (mm. Qaly, Daly, Pyll-mittarit).
Siksi Vantaan kaupungin tulisi suunnata fokusoidummin ajatuksia liikennejärjestelyihin, siis esimerkiksi: liikennemerkintöjen ja kylttien kunto, liikenneympyröiden lisääminen ja niiden kaarteiden ylläpito ja tarvittaessa jyrkentäminen. Turvallisuus ja viihtyisyytemme kaupunkilaisina kohenee tarkistamalla teiden katujen asvaltointi ja merkinnät kuntoon, lisäämällä pientareiden levennyksiä, huomioimalla puistojen parempi ylläpito ja siisteys, lisäämällä puu-istutuksia ja kukka-amppeleita sekä ylläpitämällä ja lisäämällä ulkoilureittejä. Vihertehokkuus esiin oikealla tavalla ja hyödyttäen kaikkia !
Voidaan puhua myös turvallisuudesta arjessa, että kaikki tielaitteet, liikennevalot, liikennemerkit ja tiemerkinnät toimivat ja on huollettu. Ihan perustasolla lähtien liikennevalojen pitämisestä päällä vilkkaissa liikennesolmuissa myös yöaikaan, sokeiden liikennevalon äänimerkin toimivuuden huolehtimisesta ja suojateiden sekä pyöräteiden maalauksien ylläpidosta. KD on näissä erittäin aktiivinen mm. yleiskaavatoimikunnassa.
Looginen seuraus kaikesta edellä esitetystä on tutkimusten perusteella turvallisuuden ja viihtyvyyden merkittävä kasvu ja elintason kehitys kaupungin asukkaiden keskuudessa. Siihen kannattaa katuteknisesti, kiinteistöteknisesti, kunnossapidollisesti ja taloudellisesti panostaakin! KD ajaa hyvinvointia ja arjen turvallisuutta kaikille!
Ystävällisin terveisin,
21.8.2020 KD-valtuustoryhmä Vantaalla
ja
Pekka Silventoinen
Diplomi-insinööri (DI),
yleiskaavatoimikunnan jäsen, KD.
ja
Eero Siljander,
VTL, VTM,
yleiskaavan KD valmistelija.