Blogi

Kaventuvat terveyserot, pienentyvät Sote-kustannukset

Osa ekonomisteista väittää terveystaloustieteessä, että mikäli tuloerot (gini-kerroin) supistettaisiin puoleen, niin terveys- ja hyvinvointierot kaventuisivat useita kymmeniä prosentteja.

Mitä terveyserot sitten ovat? Lyhyesti sanottuna sosio-ekomisten väestöryhmien elintapaeroja. Selkeimmät tilastot ovat erot nuorten tupakointi-, alkoholinkäyttö- ja huumausainetilastoissa toisen asteen ja perusasteen koulutuksessa. Samoin lihavuuden esiintyvyys työikäisessä väestössä. Tai ennenaikaisen kuolleisuuden erot tulodesiileittäin.

Nämä em. ovat merkittäviä ja näiden terveyserojen poistuminen edes 20-30 prosenttisesti voisi säästää tutkimusten mukaan 50-100 milj. euroa sote kustannuksissa. Kuntatasolla puhutaan 5-10 milj. euron säästöistä.

Paltamon täystyöllisyyspilotti, työnantajamaksujen poisto Pohjois- ja Itä-Suomen kunnissa, Savuton Kainuun maakunta, omaishoidon case-manager-malli, Sanssi-kortti nuorten työllistymiseen. Kaikki nämä tutkimukset ovat esimerkkejä onnistuneista hyvinvointipiloteista ja säästöistä sote- ja toimeentulotuen kustannuksissa.

Kyse on myös kuntatasolla harrastus-, liikunta-, musiikki- ja taidemahdollisuuksien tasaisemmasta jakaumasta. Näitä voivat estää a) asiakasmaksujen asettaminen aiemmin ilmaisiin palveluihin tai b) merkittävät asiakasmaksujen korotukset olemassa olevissa palveluissa. Esimerkkinä voi olla ikääntyneiden uimalamaksujen korotukset tai jäähallien vaikeat harjoitusajat (myöhäisilta ja varhaisajat).

”Tuumasta toimeen. Kavennetaan sote eroja eikä vain sammutella lääkinnällisiä tulipaloja” -Ylilääkäri FSTKY.

 

Ystävällisin terveisin,

Eero Siljander.

VTL, VTM, Ekonomisti,

THL-Tutkija, 2009-2015

———————————————————————————

Vantaan kristillisdemokraatit

Syyskokous 27.11. klo 18.00

JULKILAUSUMA

 

Väkivallaton Vantaa lapsille ja nuorille

Vantaalaiset koulut nousivat syyskuussa julkisuuteen Kytöpuiston ja Koivukylän kouluissa tapahtuneiden vakavien väkivallantekojen vuoksi. Nuorten tekemä väkivalta on noussut syksyn aikana otsikoihin myös muualla pääkaupunkiseudulla.

Nuorten vakavan pahoinvoinnin taustalla on usein perheen ongelmat: Työttömyys, mielenterveysongelmat, elämänhallinnan haasteet tai päihde- ja peliriippuvuus. Turvaton kasvuympäristö aiheuttaa puolestaan erilaista lasten oireilua, joista väkivaltainen käytös voi olla yksi ilmenemismuoto.

Vantaan kristillisdemokraatit ehdottavat, että perheisiin jalkautuvia matalan kynnyksen palveluita ja niiden saatavuutta kehitetään edelleen. Neuvoloiden, päiväkotien ja kouluterveydenhuollon henkilöstön kyvykkyyttä ja resursseja tunnistaa ja ohjata oireilevat lapset ja perheet sopivien palveluiden pariin tulee entisestään vahvistaa. Viranomaiset tarvitsevat myös eri kulttuuritaustaisten perheiden ongelmien tunnistamisessa kyseisen kulttuurin tuntemusta.

Väkivaltaisesti oirehtiville nuorille on tarjottava nopeammin mielenterveyspalveluita ja tehokkaampia tukipalveluja. Lisäksi koulunkäyntiavustajien ja erityisopettajien määrää tulee kouluissa lisätä.

Vantaan kristillisdemokraatit toteavat lisäksi, että Vantaalla kaikissa olosuhteissa turvataan kiusatun oikeus säilyttää oma lähikoulunsa ja luokkansa. Velvollisuutemme on taata kaikille lapsille ja nuorille väkivallaton Vantaa.

 

Lisätietoja

Vantaan kristillisdemokraatit

Puheenjohtaja Loviisa Kaartokallio

loviisa.kaartokallio(at)vantaa.fi


Aiemmat blogikirjoitukset:

Kristillisyyden ja politiikan historia

Kristillisyyden ja politiikan (demokratian) yhteinen historia on pitkä. Eniten yhteistä niillä oli  yli 500 vuotta sitten, kun kirkko hoiti sosiaalihuollon, sairaanhoidon ja opetustoimen. Kuntia ei vielä oltu keksitty. 1300-luvulta lähtien perustettiin pitäjiä ja jos paikalla oli kirkko, kirkkopitäjiä. 1600-luvulla maarekisterissä oli jo kuntia, joihin kuului pieniä kyliä.

Vantaa oli Helsingin kirkkopitäjä, kunnes siitä 1865 tuli Helsingin maalaiskunta, 1972 Vantaan kauppala ja 1974 Vantaan kaupunki.

Perusopetuksesta vastasi kirkko vielä 1700-luvulla.

Nykypäivänä kirkkovoi keskittyä kristilliseen opetukseen, mutta toimii edelleen monipuolisesti sosiaalisessa huolenpidossa vähävaraisten avustamisessa, lasten kerhotoimissa, vanhuspiireissä jne.

Kuntapäättäjät kamppailevat rahoituksesta sosiaali- ja terveydenhuoltoon, opetukseen, rakentamiseen, ympäristön kunnossa pitoon, vapaa-ajan toimiin jne.

Sote-uudistus on viemässä vastuut ja varat sosiaali- ja terveydenhuollosta maakunnille. Velkaantunut Vantaa ei tästä tunnu kovin iloitsevan.

Kristillisdemokraattiset päättäjät näkevät arvopohjansa takia tärkeitä asioitamme muita puolueita laajemmin ja jaksavat kantaa vastuuta myös hengellisellä puolella. Kaikkien toimijoiden yhteistyöhön tulisi kyetä, mutta hallintohimmeleitä karttaa. Tässä riittää haastetta myös Kuntavaaleissa vuonna 2021.

Marja Salonius

Vantaan kristillisdemokraattien johtokunnan sihteeri


Liikenteen ja liikkumisen turvallisuus Vantaalla on arjen turvallisuutta!

Mitä toivoisimne kotikaupungiltamme Vantaalta liikenneasioissa?  Siis kohtuulliseen voimavarakäyttöön ja toteutettavissa oleviin palvelutarpeisiin keskittyen?

Varmasti meistä jokainen, perheemme, läheisemme ja ystämme haluaa liikkua arjessa turvallisesti ja sujuvasti. Tämä edellä sanottu huomioiden  erityisryhmät kuten lapset, ikääntyneet ja vammaiset. Myös liikuntapaikkojen kunnossapitoon tarvitaan resursseja.

On osoitettu lukuisissa tieteellisissä tutkimuksissa liikenneturvan osalta, että saavutamme paitsi säästöä terveydenhuoltokustannuksissa, niin myös merkittävää kohennusta koetussa elämänlaadussa ja vähennystä mitatuissa terveyseroissa (mm. Qaly, Daly, Pyll-mittarit).

Siksi Vantaan kaupungin tulisi suunnata  fokusoidummin ajatuksia liikennejärjestelyihin, siis esimerkiksi: liikennemerkintöjen ja kylttien kunto, liikenneympyröiden lisääminen ja niiden kaarteiden ylläpito ja tarvittaessa jyrkentäminen. Turvallisuus ja viihtyisyytemme kaupunkilaisina kohenee tarkistamalla teiden katujen asvaltointi ja merkinnät kuntoon, lisäämällä pientareiden levennyksiä, huomioimalla puistojen parempi ylläpito ja siisteys, lisäämällä puu-istutuksia ja kukka-amppeleita sekä ylläpitämällä ja lisäämällä ulkoilureittejä. Vihertehokkuus esiin oikealla tavalla ja hyödyttäen kaikkia !

Voidaan puhua myös turvallisuudesta arjessa, että kaikki tielaitteet, liikennevalot, liikennemerkit ja tiemerkinnät toimivat ja on huollettu. Ihan perustasolla lähtien liikennevalojen pitämisestä päällä vilkkaissa liikennesolmuissa myös yöaikaan, sokeiden liikennevalon äänimerkin toimivuuden huolehtimisesta ja suojateiden sekä pyöräteiden maalauksien ylläpidosta. KD on näissä erittäin aktiivinen mm. yleiskaavatoimikunnassa.

Looginen seuraus kaikesta edellä esitetystä on tutkimusten perusteella turvallisuuden ja viihtyvyyden merkittävä kasvu ja elintason kehitys kaupungin asukkaiden keskuudessa. Siihen kannattaa katuteknisesti, kiinteistöteknisesti, kunnossapidollisesti ja taloudellisesti panostaakin! KD ajaa hyvinvointia ja arjen turvallisuutta kaikille!

 

Ystävällisin terveisin,

21.8.2020 KD-valtuustoryhmä Vantaalla

ja

Pekka Silventoinen

Diplomi-insinööri (DI),

yleiskaavatoimikunnan jäsen, KD.

ja

Eero Siljander,

VTL, VTM,

yleiskaavan KD valmistelija.